Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hidaare 2017

Suure Pirddiyoogaaninne Maariyoogan Yihoowa Milata

Suure Pirddiyoogaaninne Maariyoogan Yihoowa Milata

“Tumu pirdda pirddite. Intte giddon issoi issuwaassi kehatettaanne maarotettaa oottite.”—ZAK. 7:9.

MAZAMURE: 125, 88

1, 2. (a) Xoossaa Higgiyaa Yesuusi waati xeellidee? (b) Higgiyaa tamaarissiyaageetinne Parisaaweti Higgiyaa waatidi bala ogiyan akeekidonaa?

YESUUSI Muuse higgiyaa keehi dosees. Hegee garamissenna! He Higgiyaa immidaagee Yesuusi ba deˈuwan ooppenne aatti xeelliyo a Aawaa Yihoowa. Yesuusi Xoossaa higgiyaa keehi dosanaagee Mazamure 40:8n, “Abeet ta Xoossau, taani neeni koyiyoogaa oottanau dosais; ne higgee ta wozanaa giddon de7ees” geetettidi kasetidi odettiis. Xoossaa higgiyan wottiyoobi baynnaagaa, qassi hegee goˈˈiyoogaanne polettiyoogee attennaagaa Yesuusi haasayiyoobaaninne oottiyooban bessiis.—Maa. 5:17-19.

2 Yesuusi higgiyaa tamaarissiyaageetinne Parisaaweti a Aawaa Higgiyaa bala ogiyan akeekiyoogaa beˈidi keehi azzanenna aggenna! Eti issi issibaa guuttabakka ashshennan azazettiyo gishshawu Yesuusi, “Karetta sawuwaappe, katikallaappenne okashiyaappe asirataa intte immeeta” yaagiis. Yaatin balay aybee? I gujjidi, “Higgiyan de7iya keehi koshshiyaageeta aggi bayeeta; hegeeti pirddaa, maarotettaanne xillotettaa” yaagiis. (Maa. 23:23) Higgiyaa tamaarissiyaageetanne Parisaaweta qofissiyaabay wogaa kessiyoogaa xalla. Eti higgee yootiyoobaa akeekokkona; qassi haratuppe aadhoos giidi qoppoosona. SHin Yesuusi Higgee ubbay imettido gaasuwaanne hegee Yihoowabaa qonccissiyoobaa erees.

3. Ha huuphe yohuwan ay pilgganee?

 3 Kiristtaaneti Muuse Higgiyaa azazettana koshshenna. (Roo. 7:6) Yaatin Yihooway ba Qaalan, Geeshsha Maxaafan he Higgiyaa xaafissidoy aybissee? I nuuni “keehi koshshiyaageeta” woykko Higgee imettido maaraa akeekidi oosuwan peeshshanaadan koyees. Leemisuwawu, baqati biidi attiyo katamati giigido maaraappe nuuni ay akeekana danddayiyoo? Baqati biidosan deˈiya uri oottiyoobaappe tamaariyoobaa hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈida. SHin baqati attiyo katamaappe Yihoowabaa, qassi nuuni a eeshsha waati bessana danddayiyaakkokka tamaaroos. Hegaa gishshawu, ha huuphe yohuwan kaallidi deˈiya heezzu oyshata zaarana. Baqati attiyo katamati Yihoowa maarotaa waati qonccissiyoonaa? I deˈuwaa waati xeelliyaakko he katamatuppe ay tamaariyoo? He katamati wottiyoobi baynna a suure pirddaa waati qonccissiyoonaa? He ogetu ubbankka, saluwan deˈiya ne Aawaa neeni milatana danddayiyo ogiyaa akeeka.—Efisoona 5:1 nabbaba.

BAQATI ATTIYO KATAMATI DEˈIYOOSAY XOOSSAA MAAROTAA BESSEES

4, 5. (a) Erennan asa worida uri baqati attiyoosaa baanawu metootennaadan aybi oosettidee, qassi aybissi? (b) Hegee Yihoowabaa nuna ay tamaarissii?

4 Baqati attiyo usuppun katamati yaa baanawu injjetiyaasan deˈoosona. Yihooway Israaˈeelati Yorddaanoosa SHaafaappe hafinttaaninne hefinttan heezzu heezzu katamata dooranaadan yootiis. Aybissi? Erennan asa worida ooninne eesuwaara injjetiyaasaa baqatanaadaana. (Qoo. 35:11-14) He katamata efiya ogeti giiga. (Zaa. 19:3) Ayhudatu xuufiyan odettiyaagaadan, erennan asa worida uri he katamata biyoosaa bessiya malaataa asay ogiyan wottees. Baqati biyo katamati deˈiyo gishshawu, erennan asa worida uri kare biitti baqatana koshshenna. I yaa biikko eeqawu goynnanawu paacettana danddayees.

5 Ane hagaa qoppa: Asa worida uri hayqqanaadan Yihooway azaziis. SHin erennan asa worida ura Yihooway maarees, ayyo qarettees, qassi a naagees. Xoossay “ubbabaa qonccenne akeekanawu metennaba” oottidoogaa issi eranchay yootiis. Yihooway ba ashkkarata qaxxayanawu koyiya meqettaa iita daanna gidenna. A “maarotettai daro.”—Efi. 2:4.

6. Parisaawetu qofay Xoossaa maarotaappe waani dummatii?

6 SHin Parisaaweti harata maaranawu koyokkona. Leemisuwawu, issi mooruwaa eti heezzutooppe daro atto geennaagee eta wogan odettiis. Eta qofay ay keena balakko qonccissanawu Yesuusi giiraa shiishshiyaagaa matan woossiya Parisaawiyaabaa leemisuwaa yootiis. Parisaawee hagaadan giis: “Xoossau, taani hara asa ubbaadan, worddanchcha, uuzenne shaaramuxa woi ha giiraa shiishshiyaagaa mala  gidenna gishshau, nena galatais.” Yesuusi yootido qofay aybee? Parisaaweti ‘hara asa ubbaa kariyo’ gishshawu, eti maariyaageeta gidana koshshees giidi qoppokkona.—Luq. 18:9-14.

Harati nena maarotaa oychanawu metootennaadan oottay? Ne huuphiyaa kawushsha; qassi pashkki ga haasaya (Mentto 4-8 xeella)

7, 8. (a) Issi uri nena naaqqiyo wode, waanada Yihoowa milatana danddayay? (b) Haratussi atto gaanawu nu huuphiyaa kawushshana bessiyoy aybissee?

7 Parisaaweta gidennan, Yihoowa milata. Qaretta. (Efisoona 4:32 nabbaba.) Hegaadan oottana danddayiyo issi ogee harati neeni maaranaadan oychanawu metootennaadan oottiyoogaa. (Luq. 17:3, 4) Nena hagaadan oycha: ‘Zaari zaaridi tana naaqqida urawukka gidin atto giyaanaa? Tana naaqqida woy qohida uraara sigettanawu koyiyaanaa?’

8 Atto gaanawu nuuni nu huuphiyaa kawushshana bessees. Parisaaweti harata kariyo gishshawu atto gaanawu koyokkona. SHin nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu, harati nuuppe ‘gitatiyaabadan’ qoppidi, etawu coo atto gaana koshshees. (Pili. 2:3) ‘Taani Yihoowa malatiyaanaa, qassi ta huuphiyaa kawushshiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana danddayoos. Nuuni nu huuphiyaa kawushshiyaageeta gidikko, harati mooraas giidi nuna oychanawu metootokkona, qassi nuunikka harata maaranawu metootokko. Eesuwan maara, qassi elle hanqqettoppa.—Era. 7:8, 9.

DEˈUWAA BONCHA; YAATADA ‘SUUTTAA GUSSIYO NAGARAAPPE NEENI ATTANA’

9. Israaˈeelati deˈoy geeshsha gidiyoogaa akeekanaadan Yihooway waati maaddidee?

9 Baqati attiyo katamati giigido waanna gaasotuppe issoy Israaˈeelati suuttan ashettennaadan naaganaassa. (Zaa. 19:10) Yihooway deˈuwaa dosees; qassi “ashkke asata woriya kushiyaa” ixxees. (Lee. 6:16, 17) I suure pirddiya geeshsha Xoossaa gidiyo gishshawu, issi uri erennan asa worikkokka coˈˈu giidi xeellenna. Erennan asa worida ura i maariyoogee tuma. Gidikkokka, izaawu ba yohuwaa cimatussi yootana bessees; qassi daannati i erennan woriis giidi pirddikko, qeese ubbatu halaqay hayqqana gakkanaashin, i baqati biido kataman deˈana koshshees. I yaanidi hayqqana gakkanaashin yan deˈana koshshennan aggenna. Ha wolqqaamabay Israaˈeelati ubbay asa deˈoy geeshsha gidiyoogaa akeekanaadan oottees. Eti deˈuwaa Immidaagaa bonchanawu, haratu shemppuwaa daafan yeggiyaabaappe naagettanawu banttawu danddayettida ubbaa oottana koshshees.

10. Yesuusi yootidoogaadan, higgiyaa tamaarissiyaageetinne Parisaaweti deˈuwaa xaasayi xeelliyoogaa waati bessidonaa?

10 Higgiyaa tamaarissiyaageetinne Parisaaweti Yihoowa malatibookkona; eti deˈuwaa xaasayidi xeelloosona. Waatidi? Yesuusi eta, “Eraa keettaa dooyiya qulppiyaa intte ekkideta; intte huuphiyaunne gelibeekketa; qassi gelanau koyiyaageetanne gelissekketa” yaagiis. (Luq. 11:52) Merinaa deˈuwaa ogiyan hemettanaadan maaddanawu eti Xoossaa Qaalaa haratussi birshshidi yootana koshshees. Eti ‘ashshiya’ Yesuusappe asaa wora zaaridi merinawu xayssana danddayiya ogiyaa kaalettoosona. (Oos. 5:31) Otorettiyaanne bantta xallaa siiqiya higgiyaa tamaarissiyaageetinne Parisaaweti  asa deˈuwawunne payyatettawu qoppokkona. Eti meqetta iitanne maarennaageeta.

11. (a) Kiitettida PHawuloosi deˈuwaa waatidi Xoossaagaadan xeellidee? (b) PHawuloosaagaadan mishettidi haggaazanawu nuna aybi maaddanee?

11 Neeni waanada Yihoowa milatananne higgiyaa tamaarissiyaageetanne Parisaaweta milatennan aggana danddayay? Deˈo imotaa bonchiyoonne nashshiyo wode hegaadan oottana danddayaasa. Kiitettida PHawuloosi loytti markkattiyoogan hegaadan oottiis. Hegaappe denddidaagan i, ‘Issi uray bayikkokka taani hegan gelikke’ yaagiis. (Oosuwaa 20:26, 27 nabbaba.) SHin, PHawuloosi zilˈˈettennan agganawu woy azazuwaa polana xallawu giidi sabbakibeenna. I asaa siiqees; qassi eta deˈoy ayyo alˈˈoba. (1 Qor. 9:19-23) Nuunikka hegaadan deˈuwaa Xoossay xeelliyo ogiyan xeellanawu baaxetana bessees. Yihooway ‘ooninne ba nagaraappe simmanaadan koyees.’ (2 PHe. 3:9) Nuuni Yihoowa milatanawu asaa siiqana koshshees. Maariyaageeta gidiyoogee nuuni mishettidi sabbakanaadan denttetteesinne he oosuwan ufayttanaadan oottees.

12. Qohiyaabaappe naagettiyoogee Xoossaa asawu keehi koshshiyoy aybissee?

12 Nuuni qohiyaabaappe naagettiyoogaa bessiyaagaadan xeelliyoogankka deˈuwaa Yihoowagaadan xeelloos. Keexxiyo wodenne giigissiyo wode qohiyaabaappe naagettidi oottana bessees; qassi goyno sohuwaa biiddi kaamiyaa laaggiyo wodekka gidin, awudenne qohiyaabaappe naagettana bessees. Asa deˈoy, qohiyaabaappe naagettiyoogeenne payyatettay, wode woy miishsha demmiyoogaappe awudenne keehi aadhees. Suure pirddiya nu Xoossay ubba wode likkebaanne oottana bessiyaabaa oottees. Nuuni a milatanawu koyoos. Cimati etinne etaara oottiyaageeti qohiyaabaappe naagettanaadan loytti qoppana bessees. (Lee. 22:3) Naagettiyo maaraa issi cimay nena hassayissikko, i yootiyoobaa siya. (Gal. 6:1) Deˈuwaa Yihoowagaadan xeella; yaatikko ‘suuttaa gussiyo nagaraappe neeni attana.’

‘HA WOGATUDAN PIRDDITE’

13, 14. Israaˈeela cimati waatidi Yihoowagaadan suure pirddana danddayiyoonaa?

13 Yihooway Israaˈeela cimati i kessido suure pirddaa maaraa kaallanaadan azaziis. Koyrottidi cimati hanidabaa wurssi akeekana koshshees. Hegaa bollikka, eti asa worida ura maarana bessiyaakkonne shaakki eranawu a koshshaa, a qofaanne a kase eeshshaa loytti yiggi xeellana koshshees. Eti Xoossaagaadan suure pirddanawu bitanee “morkkidi,” qassi “zuggidi” asa woridaakkonne shaakki erana bessees. (Qoodaabaa 35:20-24 nabbaba.) Izaawu bolli pirddanaappe kase naaˈˈu woy hegaappe daro markkati markkattana koshshees.—Qoo. 35:30.

14 Cimati hanidabaa loytti akeeki simmidi, bitanee oottidobaa xallaa gidennan, abaakka qoppana koshshees. Eti qoncce gididabaappe aadhiyaabaanne hanidabawu gaaso gididabaa akeekana koshshees. Ubbaappe aaruwan, Yihoowagaadan akeekanawu, maaranawunne suure pirddanawu etawu a geeshsha ayyaanay koshshees.—Kes. 34:6, 7.

15. Yesuusi nagaranchata xeelliyo ogee Parisaawetuugaappe waani dummatii?

15 Parisaaweti nagaraa oottida asa wozanan deˈiyaaba gidennan, i oottidobaa xallaa qoppoosona. Parisaaweti Yesuusi Maatiyoosa son qumaa miyaagaa beˈidi, i erissiyo ashkkarata, “Inttena tamaarissiyaagee giiraa ekkiyaageetuuranne nagaranchchatuura qumaa aissi issippe mii?” giidi oychidosona. Yesuusi hagaadan giidi zaariis: “Hargganchchatussippe attin, payyatuyyo aakime koshshenna. SHin intte biidi, Xoossaa maxaafai, ‘Taani maarotettaa koyaisippe attin, yarshshuwaa koyikke’ giyoogee woigiyoogaakkonne erite; aissi giikko, taani nagaranchchata xeesanau yiidoogaappe attin, xillota xeesanau yabeikke.” (Maa. 9:9-13) Yesuusi wolqqaama nagaraa issiban gaasoyanawu hegaa giidee? CHii gaasoyanaassa gidenna. I eti bantta nagaraappe simmanaadan koyiis. Hegee i sabbakido waannatiyaabaappe  issuwaa. (Maa. 4:17) ‘Giiraa ekkiyaageetuppenne nagaranchatuppe’ issoti issoti laamettanawu koyidoogaa Yesuusi eriis. Eti Maatiyoosa soo biidoy qumaa maana xallaassa gidenna. Eti Yesuusa kaalliyo gishshawu yaa biidosona. (Mar. 2:15) Parisaawetuppe daroti asaa Yesuusaagaadan xeellibeennaagee azzanttiyaaba. Parisaaweti ayyo goynnoos giyo suure pirddiyaanne maariya Xoossaa mala gidokkona; eti harata laamettana danddayennanne hidooti baynna nagaranchadan xeelloosona.

16. Pirdda konttee ay akeekanawu baaxetana koshshii?

16 Ha wodiyan cimati ‘xillobaa dosiya’ Yihoowa milatana koshshees. (Maz. 37:28) Kasetidi, issi uri nagaraa oottidaakko oottibeennaakko eranawu eti ‘minttidi qorana’ bessees. Oottidaba gidikko, eti waatana bessiyaakko kuuyanawu Geeshsha Maxaafaa maaraa kaalloosona. (Zaa. 13:12-14) Eti pirdda konttiyan oottiyo wode, gita nagaraa oottidaagee ba nagaraappe simmidaakkonne eranawu akeekan pilggana bessees. Hegaadan oottiyoogee issi issitoo deexxiyaaba. Nagaraappe simmiyoogee izaawu qoppiyoobaara, awu siyettiyaabaaranne a wozanaa hanotaara gayttidaba. (Ajj. 3:3) Nagaraa oottida uri maarotaa demmanawu ba nagaraappe simmana bessees. *

17, 18. Issi uri wozanappe ba nagaraappe simmidoogaa cimati waati erana danddayiyoonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

17 Cimati asa wozanaa Yihoowaagaadaaninne Yesuusaagaadan erana danddayokkona. Yaatin, neeni cima gidikko, issi uri wozanappe ba nagaraappe simmidoogaa waatada erana danddayay? Koyruwan, aadhida eratettaanne akeekaa demmanawu woossa. (1 Kaw. 3:9) Naaˈˈanttuwan, “Xoossai koyiyo azzanoi,” woykko wozanappe nagaraappe simmiyoogee ‘saˈaa azzanuwaappe’ waani dummatiyaakko shaakka eranawu nena maaddana mala Xoossaa Qaalaanne wozannaama ashkkaray giigissido xuufeta xannaˈa. (2 Qor. 7:10, 11) Nagaraappe simmidaageetubaanne simmibeennaageetubaa Geeshsha Maxaafay waati qonccissiyaakko akeeka. Geeshsha Maxaafay etawu siyettiyaabaa, eta qofaanne eta eeshshaa waati qonccissii?

18 Heezzanttuwan, bitanee oottidobaa xallaa gidennan, abaa qoppa. I hegaadan hanidoy aybissee? I issi issibaa kuuyidoy aybissee? Awu paace gididabaynne a metidabay aybee? Kiristtaane gubaaˈiyawu huuphe gidida Yesuusa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay kasetidi hagaadan giis: “[I] ba aifee be7idoban coo pirddenna; woikko ba haittai siyidoban coo kuuyenna. SHin hiyyeesatuyyo i xilluwan pirddana; sa7an de7iya metootanchchatu yohuwaakka i suuretettan kuuyana.” (Isi. 11:3, 4) Cimatoo, Yesuusi ba gubaaˈiyaa intte heemmanaadan inttena sunttiis; qassi intte maarotettaaninne suure pirddanaadan i inttena maaddana. (Maa. 18:18-20) Hegaadan oottiya, nuussi qoppiya cimati nuuyyo deˈiyo gishshawu keehi nashshoos! Nuuni issoy issuwawu suurebaa oottanaadaaninne issoy issuwaa maaranaadankka eti maaddoosona.

19. Baqati attiyo katamaabaa tamaaridobaappe neeni oosuwan peeshshanawu qoppiyoobay aybee?

19 Muuse Higgee Yihoowabaanne a xillotettaa maaraabaa “kumetta eratettaanne kumetta tumatettaa” qonccissees. (Roo. 2:20) Leemisuwawu, cimati waatidi ‘tumu pirdda pirddanaakko’ baqati attiyo katamaappe tamaaroosona; qassi nuuni ubbay “issoi issuwaassi kehatettaanne maarotettaa” waati bessanaakko he katamatuppe tamaaroos. (Zak. 7:9) Nuuni Muuse Higgiyaa azazettana koshshenna. SHin Yihooway laamettibeenna; qassi suure pirddaanne maarotettaa i haˈˈikka nashshees. Ba leemisuwan nuna medhida, nuuni a milatananne baqati attiyoosa oottana danddayiyo Xoossawu goynniyoogee keehi gita maata!

^ MENT. 16 Wochiyo Keelaa, (Amaarattuwaa) Masqqala 15, 2006, sinttaa 30n deˈiya, “Nabbabiyaageetu Oyshaa” xeella.