Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hidaare 2017

Neeppe Woytuwaa Aybinne Halissanaadan Oottoppa

Neeppe Woytuwaa Aybinne Halissanaadan Oottoppa

“Ooninne intte woytuwaa intte ekkennaadan oottana mala eeno gooppite.”—QOL. 2:18, NW.

MAZAMURE: 122, 139

1, 2. (a) Xoossaa ashkkarati yeemuwan naagiyo woytoy aybee? (b) Nuuni ubbatoo woytuwaa qoppanaadan maaddiyaabay aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

AYYAANAN tiyettida ha wodiyan deˈiya Kiristtaanetussi, kiitettida PHawuloosaagaadan “bolla de7uwau xeesiyo woituwaa” Xoossaappe ekkiyo gita maatay deˈees. (Pili. 3:14) Eti saluwaa Kawotettan Yesuus Kiristtoosaara haggaazanawunne asay wottiyoobi baynnaagaa gidanaadan aara oottanawu yeemottoosona. (Ajj. 20:6) Hegee keehi ufayssiya hidoota! Hara dorssatu hidootay etaagaappe dummatees. Hara dorssati saˈan merinaa deˈuwaa woytuwaa demmanawu yeemottoosona; hegeekka keehi ufayssiya hidoota!—2 PHe. 3:13.

2 PHawuloosi baagaadan tiyettida Kiristtaaneti ammanettidi deˈanaadaaninne woytuwaa demmanaadan maaddanawu, ‘Saluwan deˈiyaagaa qoppite’ yaagidi eta minttettiis. (Qol. 3:2) Eti saluwan demmana alˈˈo hidootaa ubba wode qoppana bessees. (Qol. 1:4, 5) Xoossaa ashkkarati ubbay eta hidootay saluwaana gidin woy saˈaana gidin, Yihooway etawu giigissido  he anjjuwaa ubbatoo wotti dentti qoppiyoogee eta maaddiyoogee qoncce.—1 Qor. 9:24.

3. Kiristtaaneta qohana danddayiyaabaa PHawuloosi ay akeekissidee?

3 PHawuloosi Kiristtaaneta woytoy etappe halanaadan oottana danddayiyaabaakka akeekissiis. Leemisuwawu, Kiristtoosa ammaniyoogan gidennan, Muuse Higgiyaa kaalliyoogan Xoossan sabettanawu koyiya worddo Kiristtaanetubaa PHawuloosi Qolasiyaasa gubaaˈiyawu xaafiis. (Qol. 2:16-18) Hegaa bollikka, PHawuloosi ha wodiyan qohananne woytuwaa nuuppe halissana danddayiyaabaa yootiis. Leemisuwawu, shori baynna amuwaa waani eqettanaakko, qassi nu ishanttuura woy so asaa giddon maayettennabay merettiyo wode ay oottanaakko i qonccissiis. Hegaara gayttidaagan a zoree ha wodiyan nuna keehi maaddees. Yaatiyo gishshawu, PHawuloosi Qolasiyaasa Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan siiquwan zoridobaa ane pilggoos.

SHORI BAYNNA AMUWAA WORA

4. SHori baynna amoy woytoy nuuppe halanaadan oottana danddayiyoy aybissee?

4 PHawuloosi ba ishantta maalaalissiya eta hidootaa hassayissi simmidi hagaadan giis: “Hegaa gishshau, inttenan de7iya ha sa7aa amota worite; hegeetikka shaaramuxiyoogaa, tunatettaa, shaaramuxanau koyiyoogaa, iita amuwaa, miishsha amottiyoogaa.” (Qol. 3:5) SHori baynna amoy keehi wolqqaamidi Yihoowaara nu dabbotay duxxanaadaaninne sinttanaa hidootay nuuppe halanaadan oottana danddayees. SHori baynnabaa amottidi gubaaˈiyaappe haakkidi guyyeppe simmida issi ishay, shori baynna amoy keehi wolqqaamido gishshawu, “simmana bessiya wodiyan” simmibeennaagaa yootiis.

5. Qohiya hanotaappe nuuni waani naagettana danddayiyoo?

5 Yihooway kessido kandduwaa maaraa kanttanaadan paacciyaabay gakkiyo wode, nuuni keehi naagettana koshshees. Leemisuwawu, ekkanawunne gelanawu qoppiyaageeti issippe wodiyaa aattiyoogaa doommiyo wode, issoy issuwaa bollaa bochiyoogaa, yeriyoogaanne asi baynnasan takkiyoogaa mala hanotaa xeelliyaagan haasayana bessees. (Lee. 22:3) Issi Kiristtaanee oosuwawu sooppe haakkidi biyo wode woy mattuman baappe dummatiya uraara oottiyo wode, shori baynnabaa oottanaadan paacettana danddayees. (Lee. 2:10-12, 16) Hegaa mala hanotay nena gakkikko, neeni Yihoowa markka gidiyoogaa yoota, bonchissiyaabaa hana, qassi lambbeechiyoogee qohana danddayiyoogaa hassaya. Hegaa bollikka, nuuni azzaniyaaba woy boorasiyaaba gidikko, naagettana bessees. Hegaa mala wodetun, goˈˈiya uradan nuuyyo siyettanaadan oottiya asa koyana danddayoos. Nuuni keehi unˈˈettidi, nuussi qoppiya ookkonne shiiqana danddayoos. Nena hegaa malabay gakkikko, woytoy neeppe halenna mala maaduwaa demmanawu Yihoowakkonne a asaakko shiiqa.—Mazamure 34:18; Leemiso 13:20 nabbaba.

6. Allaxxiyoobaa dooriyo wode, nuuni ay qoppana bessii?

6 SHori baynna amuwaa woranawu, nuuni shori baynnaban allaxxana koshshenna. Ha wodiyan, allaxxiyoobaappe dariya baggay Sadoomanne Gamoora giyo katamatu hanotaa nuna hassayissees. (Yih. 7) Allaxxiyoobaa giigissiyaageeti shori baynnabay meeze gididabanne qohennaba milatanaadan oottoosona. Allaxxanaadan giigiya aybanne coo goˈettennaadan nuuni naagettana bessees. Nuuni deˈuwaa woytuwaa ubbatoo qoppiyoogaa diggennaban allaxxanawu doorana koshshees.—Lee. 4:23.

 SIIQUWAANNE KEHATETTAA ‘MAAYA’

7. Kiristtaane gubaaˈiyan merettana danddayiya metoy aybee?

7 Kiristtaane gubaaˈiyaa yame gidiyoogee gita anjjo gidiyoogaa nu ubbaykka maayoos. Nu shiiquwan Xoossaa Qaalaa xannaˈiyoogee, qassi issoy issuwaa kehatettaaninne siiquwan minttettiyoogee nuuni woytuwaa ubbatoo qoppanaadan maaddees. SHin, issi issitoo nu ishanttunne michonttu qofaa akeekennan aggiyoogee etaara maayettennaadan oottana danddayees. Hegaa giigissana xayikko, eti sohuwaara lanccana danddayoosona.—1 PHeexiroosa 3:8, 9 nabbaba.

8, 9. (a) Woytuwaa ekkanaadan nuna maaddiya eeshshati awugeetee? (b) Issi Kiristtaanee nuna yiilloyikko, nu giddon sarotettay deˈanaadan nuna aybi maaddana danddayii?

8 Lanccee nuuppe woytuwaa halissennaadan waatana danddayiyoo? PHawuloosi Qolasiyaasa Kiristtaaneta hagaadan giidi zoriis: “Xoossai dooridoogeetudan, geeshshanne siiqidoogeeta gididi, maarotettaa, qaretaa, kehatettaa, intte huuphiyaa kaushshiyoogaa, ashkketettaanne danddayaa maayite. Issoi issuwaabaa danddayite; ooninne ba laggiyaa bolli hanqqettidobai de7ikko, issoi issuwau atto yaago. Kiristtoosi intteyyo atto giidoogaadan, inttekka atto giite. Hegaa ubbaa bolli, ubbabaa issippe shiishshi qachchiya siiquwaa maayite.”—Qol. 3:12-14.

9 Siiqoynne kehatettay nuuni issoy issuwawu atto gaanaadan maaddana danddayees. Leemisuwawu, issi Kiristtaanee haasayidoban woy oottidoban nuna qohidobadan nuuni qoppikko, haasayidoban woy oottidoban nuuni kehatettaa bessibeenna wodiyaa hassayiyoogee loˈˈo. Nu ishantti nuuyyo siiquwaaninne kehatettan atto giido gishshawu keehi galatoos! (Eranchchaa 7:21, 22 nabbaba.) Nuuni tumu goynuwan nuna issippe shiishshida Kiristtoosa kehatettaa keehi nashshoos. (Qol. 3:15) Nuuni ubbay issi Xoossaa siiqoos, issi mala mishiraachuwaa yootoos, qassi nuna metiyaabaappe daroy issi mala. Nuuni kehatettaaninne siiquwan issoy issuwawu atto giyoogee Kiristtaane issippetettay minnanaadaaninne nuuni deˈuwaa woytuwaa ubbatoo qoppanaadan nuna maaddees.

10, 11. (a) Qanaatee qohiyaaba gidiyoy aybissee? (b) Qanaatee nuuppe woytuwaa halissennaadan waatana danddayiyoo?

10 Nuuni naagettanaadan Geeshsha Maxaafay yootiyoobay, qanaatiyoogee woytoy nuuppe halanaadan oottana danddayiyoogaa hassayissees. Leemisuwawu, Qaayeeli ba ishaa Aabeela qanaatidi woriis. Qoraahi, Daataaninne Abiiraami Muusa qanaatidi eqettidosona. Qassi Kawuwaa Saaˈooli Daawiti demmidoban a qanaatidi woranawu maliis. Xoossaa Qaalay yootiyoogaadan, “qanaateenne yiiqee de7iyoosan ooshshainne iita ooso ubbai” deˈiyoogee tuma.—Yaaq. 3:16.

11 Nuuni wozanappe siiqiyaabanne kehiyaaba gidikko, qanaatokko. Xoossaa Qaalay, “Siiqoi danddayanchcha. Siiqoi kehees. Siiqoi qanaatenna” yaagees. (1 Qor. 13:4) Qanaatee nu wozanan xaphuwaa yeddennaadan, nu ishanttinne michontti Kiristtaane bollaa qommo gidiyoogaa qoppidi, hanotaa Xoossaagaadan xeellanawu baaxetana koshshees. Geeshsha Maxaafay, “Bollaa qommotuppe issoi bonchchettikko, bollaa qommoti ubbai aarakka ufaittoosona” yaagees. (1 Qor. 12:16-18, 26) Yaatiyo gishshawu, Xoossay harata anjjiyo wode, nuuni eta qanaatiyoogaappe etaara ufayttana. Kawuwaa Saaˈoola naˈaa Yonaataanabaa qoppa. I Daawiti kawotettaa laattanawu sunttettido wode, a qanaatibeenna. I Daawita minttettiis. (1 Sam. 23:16-18) Nuuni  Yonaataanaagaadan kehiyaageetanne siiqiyaageeta gidanee?

SO ASAY ISSIPPE WOYTUWAA EKKITE

12. So asay issippe woytuwaa ekkanaadan maaddiya Geeshsha Maxaafaa zoree awugee?

12 Geeshsha Maxaafaa maaraa oosuwan peeshshiyoogee so asay saruwaaninne ufayssan deˈanaadan, qassi woytuwaa ekkanaadan eta maaddees. PHawuloosi so asaa hagaadan giidi loˈˈo zore zoriis: “Maccaasatoo, ammaniya asau bessiyaagaadan, intte azinatuyyo haarettite. Attumaasatoo, intte maccaasaa siiqite; etaara woppu giidi de7ite. Naatoo, inttena yelidaageetuyyo ubbaban azazettite. Aissi giikko, intte etau azazettiyoogee Xoossaa daro ufaissees. Aawatoo, intte naati wozanaa bayenna mala, eta yiilloyoppite.” (Qol. 3:18-21) Ha zoree intte so asaa waati maaddana danddayiyaakko akeekadii?

13. Issi michiyaa Yihoowa Markka gidenna ba azinay Yihoowawu oottanawu koyanaadan waata maaddana danddayay?

13 Neeni macho gidikko, Yihoowa Markka gidenna ne azinay nena qohikko shin? Neeni a eeshshaabaa denttada palamettiyoogee hanotay giiganaadan oottanee? I neeni koyiyoogaadan hanikkonne, Yihoowawu oottanawu koyanaadan neeni oottanee? Oottennan aggana danddayaasa. Giddoppe attin, ne azinay huuphe gidiyoogaa  neeni bonchikko, intte son sarotettay deˈanaadan oottana danddayaasa. Hegaa bollikka, neeni Yihoowa galatananne ubba qassi ne azinay Yihoowa Markka gidanawu koyanaadan oottana danddayaasa. Yaatin, intte naaˈˈaykka woytuwaa ekkana danddayeeta.—1 PHeexiroosa 3:1, 2 nabbaba.

14. Issi ishay Yihoowa Markka gidenna a machiyaa a bonchennaba gidikko, ay oottana bessii?

14 Neeni azina gidikko, Yihoowa Markka gidenna ne machiyaa nena bonchennabadan neeni qoppikko shin? Aawatettay oogaakko bessanawu neeni o hanqqettiyaakko, a nena bonchanaadan oottuutee? Mule oottakka! Neeni Yesuusa milatada siiquwan ayssanaadan Xoossay koyees. (Efi. 5:23) Yesuusi ba gubaaˈiyaa siiquwaaninne danddayan ayssees. (Luq. 9:46-48) Azinay Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogan, ba machiyaa Yihoowa Markka gidanaadan maaddana danddayees.

15. Issi ishay ba machiyo siiqiyoogaa iyyo waati bessii?

15 Xoossaa Qaalay azinatussi, “Intte maccaasaa siiqite; etaara woppu giidi de7ite” yaagees. (Qol. 3:19) Siiqiya azinay ba machiyaa yootiyoobaa siyiyoogaaninne i qofaa nashshiyoogaa yootiyoogan ba machiyo bonchees. (1 PHe. 3:7) I ubbatoo a oychidoogaadan oottana xayikkonne, iira zorettiyoogan bessiyaabaa kuuyees. (Lee. 15:22) Siiqiya azinay a machiyaa a bonchanaadan oychenna. SHin i bana bonchissiyaabaa oottees. Ba machiyoonne ba naata siiqiya azinay ba so asay ufayssan Yihoowawu oottanaadaaninne deˈuwaa woytuwaa ekkanaadan maaddana danddayees.

So asaa giddon merettiya metoy woytuwaa nuuppe halissennaadan waatana danddayiyoo? (Mentto 13-15 xeella)

YELAGATOO—AYBINNE WOYTUWAA INTTEPPE HALISSANAADAN OOTTOPPITE!

16, 17. Neeni yelaga gidikko, ne aawaanne aayee bolli waanada yiillotennan aggana danddayay?

16 Neeni yelaga gidikko, nena yelidaageeti nebaa akeekennabadan woy laˈatettaa diggiyaabadan neeyyo siyettikko shin? Hegee neeni keehi yiillotada, Yihoowawu haggaazanawu koyiyaakkonne siranaadan oottana danddayees. SHin, neeni yiillotada, Yihoowawu haggaaziyoogaa aggikko, Xoossawu yayyiya aawaappenne aayeeppe, qassi gubaaˈiyaappe haray neessi tumuppe qoppennaagaa neeni akeekana.

17 Ane hagaa qoppa: Nena yelidaageeti nena mule seerana xayikko, eti neessi tumuppe qoppiyoogaa waata eruutee? (Ibr. 12:8) SHin, nena yiilloyiday nena yelidaageeti seerido ogiyaa gidana danddayees. Eti nena seerido ogiyan unˈˈettiyoogaappe, hegaadan oottido gaasuwaa akeekanawu mala. Hegaa gishshawu, woppu ga; moorabeennabadan hanoppa. Xoossaa Qaalay, “Amarida qaala haasayiya asi eranchcha; woppa ayyaani de7iyo asikka akeekanchcha” yaagees. (Lee. 17:27) Zoriyaa woppu gi siyidi, zoree imettido ogiyaaban keehi unˈˈettennan hegan goˈettiya kaymida asa gidanawu baaxeta. (Lee. 1:8) Yihoowa wozanappe siiqiya aawaynne aayyiyaa neeyyo deˈiyoogee gita anjjo. Eti neeni deˈuwaa woytuwaa ekkanaadan nena maaddanawu wozanappe koyoosona.

18. Neeni woytuwaa ubbatoo qoppanawu murttidoy aybissee?

18 Nu woytoy mule hayqqenna deˈuwaa saluwan demmiyoogaa gidin woy gannatiyan merinawu deˈiyoogaa gidin, hegaa qoppiyoogee maalaalissiyaaba. Hegee nuna Medhidaagee qaalaa gelidoba gidiyo gishshawu, ammanttiya hidoota. Gannate saˈaa xeelliyaagan Xoossay, “Sa7ai GODAA eriyoogan kumana” yaagiis. (Isi. 11:9) He wode saˈan deˈiya ubbay Xoossaappe tamaaridaagaa gidana. Hegee demmanawu baaxetana bessiya woyto. Hegaa gishshawu, Yihooway qaalaa gelidobaa ubbatoo qoppa; qassi neeppe woytuwaa aybinne halissanaadan oottoppa!