Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hidaare 2017

Ha Alamiyaa Qofaa Kaalloppa

Ha Alamiyaa Qofaa Kaalloppa

‘Ha saˈaa eratettaaninne mela cimuwan inttena ooninne omooddenna mala naagettite.’—QOL. 2:8.

MAZAMURE: 38, 31

1. PHawuloosi ba mala Kiristtaaneta woygi zoridee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

KIITETTIDA PHAWULOOSI Roomen koyro qashettido wodee wuriyo 60-61 M.L. heeran Qolasiyaasan deˈiya Kiristtaanetussi dabddaabbiyaa xaafiis. Ayyaanaabaa ‘akeekiyoogee’ keehi koshshiyaaba gidiyoogaa i etayyo qonccissiis. (Qol. 1:9) PHawuloosi gujjidi hagaadan giis: “Ooninne inttena cimo qaalan balettenna mala, taani inttena hassayissais. Kiristtoosappe gidenna timirttiyan, ha sa7aa haariya ayyaanatu timirttiyaaninne asappe yiida eratettan, qassi mela cimuwan inttena ooninne omooddenna mala naagettite.” (Qol. 2:4, 8) Asay dosiyo issi issi qofay bala gidiyoonne alamiyaa qofay nagarancha asaa ufayssana danddayiyo gaasuwaakka PHawuloosi yootiis. Leemisuwawu, hegee issi uri haratuppe aaruwan eriyaabadaaninne etappe aadhiyaabadan qoppanaadan oottana danddayees. He dabddaabbee ishantti alamee qoppiyoonne oottiyo iitabaa kaallennaadan maaddanawu xaafettiis.—Qol. 2:16, 17, 23.

2. Nuuni ha alamiyaa qofaabaa beˈanay aybissee?

2 Alamiyaa qofaa qoppiya asay Yihoowa maaraa shenehoo gees;  qassi hegee loddan loddan nu ammanuwaa qohana danddayees. Ha wodiyan, nuuni ubbay alamiyaa qofaa siyoos. Televizhiiniyan, Interneettiyan, ooso sohuwan woy timirtte keettan hegaa malabay siyettees. Hegaa malabay nu qofaa moorennaadan naaganawu ay oottana danddayiyaakko ha huuphe yohuwan pilggana. Alamiyaa qofaappe ichashata, qassi hegeeta nuuni waati kaallennan agganaakko beˈana.

NUUNI XOOSSAA AMMANANA KOSHSHII?

3. Daro asay dosiyo qofay aybee, qassi aybissee?

3 “Taani Xoossaa ammanennan loˈˈo asa gidana danddayays.” Ha wodiyan daro biittan hegaa mala qofay meeze gididaba. Hegaadan qoppiya uri Xoossay deˈiyaakkonne baynnaakko giidi loytti qoppennan aggana danddayees; shin coo ba koyidobaa oottana danddayiyaabadan qoppiyoogaa dosees. (Mazamure 10:4 nabbaba.) Harati, “Taani Xoossaa ammanana xayikkonne loˈˈo maaraa kaallana danddayays” giidi, banttana alamiyaa eranchadan xeellana danddayoosona.

4. Issi uri Xoossay baa giikko, nuuni a waati haasayissana danddayiyoo?

4 Xoossay baa giidi ammaniyoogee bessiyaabee? Issi issi asay saynisiyaappe hegaa zaaruwaa demmanawu malidi akeekanawu metootiis. SHin he yohoy akeekanawu metennaba. Keettaa keexxanawu asa koshshikko, deˈuwan deˈiyaabawu hegaappe aadhiyaabaa koshshees! Deˈuwan deˈiyaabay ay keettappekka aaruwan muttumurettidaba. Deˈuwan deˈiya keehi guutta seeletuppekka eta malay merettees; keetti hegaadan hanana danddayenna. Hegaa giyoogee ooratta seeleetuppe eta malay merettanaadan maaddiyaabay seeletun deˈananne hara seeletuyyo aadhana danddayees giyoogaa. Seeleti hegaadan oottanaadan giigissidi medhiday oonee? Geeshsha Maxaafay, “Keetta ubbaa keexxidaagee issi asa; shin ubbabaa keexxidaagee Xoossaa” yaagees.—Ibr. 3:4.

5. Issi uri Xoossaa ammanennan loˈˈobaa erana danddayees giyo qofaabaa woygana danddayiyoo?

5 Issi uri Xoossaa ammanennan loˈˈobaa erana danddayees giyo qofaabaa woygana danddayiyoo? Xoossaa Qaalay ammanennaageeti loˈˈo maaraa kaallana danddayiyoogaa yootees. (Roo. 2:14, 15) Leemisuwawu, eti bantta aawaanne aayyiyo bonchoosonanne siiqoosona. SHin iitaa kehaa xeelliyaagan maaraa kessiya, siiqiya Yihoowa eranawu koyenna uri kaalliyo maaray ammanttiyaaba gidenna. (Isi. 33:22) Akeekancha daro asay ha wodiyan saˈan deˈiya iita hanotay Xoossaa maadoy asawu koshshiyoogaa bessiyaaba gidiyoogaa akeekees. (Ermmaasa 10:23 nabbaba.) Hegaa gishshawu, nuuni issi uri Xoossaa ammanennaaninne a maaraa kallennan loˈˈobaa akeekana danddayees giidi qoppanawu malana bessenna.—Maz. 146:3.

NUUYYO HAYMAANOOTE KOSHSHII?

6. Daro asay haymaanootiyaabaa ay qoppii?

6 “Haymaanoote kaallana xayikkonne ufayttana danddayaasa.” Daroti haymaanootiyaa salettiyaabadaaninne goˈˈennabadan xeelliyo gishshawu, alamiyaa asay qoppiyo ha qofay eta ufayssees. Qassi daro haymaanooteti siˈooliyaa tamaabaa tamaarissiyoogan, asirataa shiishshiyoogan woy polotikaabaa sabbakiyoogan asay Xoossaappe haakkanaadan oottoosona. Daro asay haymaanoote kaallana xayikkonne ufayttana danddayettees giidi qoppiyoogee garamissenna! Hegaa mala asay, “Taani ayyaanaaban ufayttays, shin haymaanootiyaa kaallana koyikke” gaana danddayees.

7. Tumu haymaanootee asay ufayttanaadan waati maaddii?

7 Issi uri haymaanoote kaallennan tumu ufayttana danddayii? Asi worddo haymaanoote kaallennan aggidikka ufayttana danddayees; shin i “ufayttiya Xoossaa” Yihoowaara dabbotana xayikko tumu ufayssaa demmana danddayenna. (1 Xim. 1:11, NW)  Xoossay oottiyo ubbabay harata maaddees. A ashkkarati harata maaddanawu ubbatoo qoppiyo gishshawu ufayttoosona. (Oos. 20:35) Leemisuwawu, so asay ufayttidi deˈanaadan tumu goynoy waati maaddiyaakko qoppa. Nu aqo laggiyaa bonchanaadan, aqo laggiyaara maacettidoogaa geeshsha ootti xeellanaadan, shaaramuxennaadan, asaa bonchiya naata dichanaadaaninne tumuppe siiqettanaadan tumu goynoy tamaarissees. Hegaappe denddidaagan, hegaa mala goynoy gubaaˈiyaaninne kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabaran asawu ufayssiya issippetettay deˈanaadan oottees.—Isiyaasa 65:13, 14 nabbaba.

8. Asi ufayttanaadan oottiyaabay aybakko akeekanaadan Maatiyoosa 5:3y nuna waati maaddii?

8 Issi uri Xoossawu oottennan ufayttana danddayees giyo ha alamiyaa qofaa waati pilggana bessii? Asay ufayttanaadan oottiyay aybee? giya oyshaa qoppa. Issi issi asay oosuwan, ispporttiyan woy dosiyo harabaa oottiyoogan ufayttees. Harati so asaa woy laggeta siiqiyoogan ufayttoosona. Ha ubbabaykka ufayssana danddayees; shin nuuni ubbatoo ufayttanaadan oottiya harabay deˈees. Nuuni Yihoowa erananne ayyo ammanettidi haggaazana danddayiyo gishshawu mehiyaappenne doˈaappe dummatoos. Nuuni hegaadan oottiyoogan ufayttanaadan merettida. (Luqaasa 11:28 nabbaba.) Leemisuwawu, tumu goynuwaa goynniyaageeti Yihoowawu goynnanawu issippe shiiqiyoogan ufayttoosonanne keehi minettoosona. (Maz. 133:1) Qassi kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabaraa yame gidiyoogee, geeshsha deˈuwaa deˈiyoogeenne loˈˈobaa hidootan naagiyoogee eta ufayssees.

KANDDUWAA MAARAY NUUSSI KOSHSHII?

9. (a) Attumaynne maccay issippe zinˈˈiyoogaa xeelliyaagan ha alamiyan meeze gidida qofay aybee? (b) Xoossaa Qaalay aqo oyqqennan attuma asi macca asaara zinˈˈiyoogaa diggiyoy aybissee?

9 “Aqo oyqqennan attuma asi macca asaara zinˈˈin ayba nagari deˈii?” Asay nuuyyo hagaadan gaana danddayees: “Asi ba deˈuwan ufayttana bessees. Aqo oyqqennan attuma asi macca asaara zinˈˈin ayba nagari deˈii?” SHaaramuxiyoogaa issi Kiristtaanee coˈˈu giidi xeellana bessees giyoogee bala. Ayssi giikko, Xoossaa Qaalay shaaramuxennaadan diggees. * (1 Tasalonqqe 4:3-8 nabbaba.) Yihooway nuna medhido gishshawu nuussi higgiyaa kessiyo maatay awu deˈees. I aqo oyqqida attumanne macca asa xallay issippe zinˈˈana koshshiyoogaa yootiis. Xoossay nuna siiqiyo gishshawu nuuyyo higgiyaa immiis. Hegee nuna goˈˈees. He higgiyaa kaalliya so asay issoy issuwaa siiqidinne bonchidi, qassi woppu giidi deˈees. Xoossay a higgiyaa eriiddi kanttiya uraa coˈˈu giidi xeellenna.—Ibr. 13:4.

10. Issi Kiristtaanee shaaramuxennaadan waani naagettana danddayii?

10 Xoossaa Qaalay shaaramuxennaadan nuuni waani naagettana danddayiyaakko tamaarissees. Hegaadan oottana danddayiyo issi ogee, nuuni xeelliyoobaappe naagettiyoogaa. Yesuusi hagaadan giis: “Maccaaro xeellidi amottiya ubbai, ba wozana giddon he wode iira shaaramuxiis. Ne ushachcha aifee nena nagara ootissikko, neeppe shoddada ola baya.” (Maa. 5:28, 29) Hegaa gishshawu, issi Kiristtaanee pokkobaa beˈana woy shori baynna yettaa siyana bessenna. Kiitettida PHawuloosi Kiristtaaneti ‘banttanan deˈiya ha saˈaa amuwaa, hegeekka shaaramuxiyoogaa woranaadan’ yootiis. (Qol. 3:5) Qassi, nuuni qoppiyoobaaninne haasayiyooban naagettana koshshees.—Efi. 5:3-5.

 NUUNI DURETANAWU UBBATOO QOPPANA KOSHSHII?

11. Nuuni duretanawu koyana danddayiyoy aybissee?

11 “Duretiyoogee nena ufayssana danddayees.” Daro asay nuuni duretanawu maaddiya oosuwaa oottanaadan minttettees. Hegaa mala oosoy bonchuwaa, maataanne duretettaa demissana danddayees. Daroti duretiyoogee ufayssaa demissees giidi qoppiyo gishshawu, issi Kiristtaanee etaagaadan qoppana danddayees.

12. Duretettay issi uri ufayttanaadan oottii?

12 Neeni sunttettida woy hayttatida asa gidiyoogee tumuppe ufayttanaadan oottii? Akkay. Seexaanay harata haaranawunne etan nashettanawu amottiis; shin hegee i hanqqettanaadan oottiisippe attin, ufayttanaadan oottibeennaagaa hassaya. (Maa. 4:8, 9; Ajj. 12:12) Xoossaabaanne i sinttappe ehaana ufayssiyaabaa harata tamaarissiyo wode nuuni ay keena ufayttiyaakko qoppa. Hegaadan ufayssiya ayba oosoynne ha alamiyan baa. Qassi ha alamiyan duretanawu asay issoy issuwaara annaacettees, qassi issoy issuwaa sugees woy qanaatees. Gidikkokka, eti ufayttokkona. Geeshsha Maxaafay eta hanotaa, “Carkkuwaa oiqqanau yedettiyoogaa mala” yaagees.—Era. 4:4.

13. (a) Nuuni nu oosuwaa waati xeellana bessii? (b) PHawuloosi Tasalonqqe Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbiyan yootidoogaadan, a keehi ufayssidabay aybee?

13 Deˈuwawu koshshiya miishshaa demmanawu nuuni dosiyo oosuwaa oottiyoogee bala gidenna. SHin, nu oosoy nu deˈuwan waannaba gidana bessenna. Yesuusi hagaadan giis: “Naa77u godatuyyo haarettanau danddayiyai ooninne baawa; aissi giikko, woi issuwaa ixxidi, hinkkuwaa siiqana; woi issuwaa bonchchidi, hinkkuwaa karana; Xoossaassinne miishshaassi haarettanau danddayekketa.” (Maa. 6:24) Nuuni Yihoowawu haggaaziyoogaanne a Qaalaa harata tamaarissiyoogaa ubbatoo sinttayiyo wode, laggetiyaabi baynna ufayssaa demmoos. Kiitettida PHawuloosi ba deˈuwan hegaa akeekiis. I koyro Ayhuda ammanuwan gita oosuwaa oottiis; shin i guyyeppe asaa erissiyo ashkkara oottidoogee, qassi asay Xoossaa kiitaa siyidi ba deˈuwan laamettiyoogaa beˈidoogee a keehi ufayssiis. (1 Tasalonqqe 2:13, 19, 20 nabbaba.) Hara ayba oosoynne hegaadan ufayssana danddayenna.

Harati Xoossaabaa eranaadan maaddiyo wode ufayttoos (Mentto 12, 13 xeella)

 NUUNI HA ALAMIYAA METUWAA QAARANA DANDDAYIYOO?

14. Asi ba metuwaa barkka qaarana danddayees giyo qofay daro asaa ufayssiyoy aybissee?

14 “Asay ba metuwaa barkka qaarana danddayees.” Ha qofay daro asaa ufayssana danddayees. Ayssi giikko, hegaadaana gidiyaakko asawu Xoossaa kaaletoy koshshenna, qassi asay ba koyidobaa oottana danddayees. Issi issi xinaateti qonccissiyoogaadan olay, danobay, harggeenne hiyyeesatettay guuxxi guuxxi biido gishshawu, asi ba metuwaa barkka qaarana danddayees giyo qofay ammanttiyaaba milatana danddayees. Issi xinaatee, “Asa deˈoy giigi giigi biyoogee, asay ha alamiyaa deˈuwaassi loˈˈo soho oottanawu qofaa qachido gishshataassa” yaagees. Hegaa mala qofay, asaa daro wodiyawu wayssida metuwaa waati xayssanaakko asay akeekidoogaa bessiyaabee? Hegaa zaaranawu ane he metuwaabaa loyttidi pilggoos.

15. Nuuni ha alamiyan metoy keehi dariis giyoy aybissee?

15 Olaa: Koyronne naaˈˈantto alamiyaa olatun 60 miiloone woy hegaappe daro asay hayqqiis. Naaˈˈantto alamiyaa olaappe simminkka, asay olettiyoogaa aggibeenna. Olaa woy yedetaa gaasuwan, 2015 gakkanaashin 65 miiloone gidiya asay ba biittaappe betiis. Betida asaa qooday 2015 xallan 12.4 miiloone gidana. Danobaa: Amarida heeran guuxxi guuxxi biida dano oosoti deˈikkokka, Interneettiyan gakkiya qohoy, so giddon gakkiya qohoynne shabbirssaa mala danobay keehi gujji gujji biis. Hegaa bollikka, kumetta saˈan mattaayiyaa malabay yaa dari dari biyoogaa daro asay erees. Asay danobaa xayssana danddayenna. Harggiyaa: Issi issi harggiyawu xalee beettiis. SHin layttay 60⁠ppe garssaara deˈiya asay wozanaa harggiyan, bollan suuttay kuletiyoogan, kansseriyan, ajaajjiyaa mala harggiyaaninne sukkaariyaa harggiyan layttan layttan uddufun miiloone asay hayqqiyoogaa 2013n kiyida issi xinaate qonccissiis. Hiyyeesatettaa: Alame Bankkee yootiyoogaadan, 1990n, 280 miiloone gidiya, Afirkkan hiyyeesatettan keehi qohettidaageetu qooday 2012n, 330 miiloone gidiis.

16. (a) Asaa metuwaa qaarana danddayiyay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoy aybissee? (b) Isiyaasinne mazamuraawee Xoossaa Kawotettaa anjjuwaabaa woygidonaa?

16 Ha wodiyan bantta xallaa siiqiya asati ikkonoomiyaaranne polotikaara gayttidabaa ayssoosona. He asati olaa, danobaa, harggiyaanne hiyyeesatettaa xayssana danddayennaagee qoncce; hegaa xayssana danddayiyay Xoossaa Kawotettaa xalla. Yihooway asaayyo ay oottanaakko qoppa. Olaa: Xoossaa Kawotettay asay ba xallaa siiqiyoogaa, mattaayiyaa, yelettido biittaa siiqiyoogaa, worddo haymaanootiyaa, Seexaanaanne olawu waanna gaaso gidida hegaa malabaa xayssana. (Maz. 46:8, 9) Danobaa: Xoossaa Kawotettay miilooniyan qoodettiya asay siiqettanaadaaninne issoy issuwawu ammanettanaadan tamaarissees; hegaadan oottana danddayiya hara Kawotetti baa. (Isi. 11:9) Harggiyaa: Yihooway ba asay mule sahettennaadan oottiyoogan anjjana. (Isi. 35:5, 6) Hiyyeesatettaa: Yihooway hegaa xayssana; yaatidi ubba asay ufayssan aara mata dabbo gididi deˈanaadan oottana. Hegee ay duretettappekka aadhiyaaba.—Maz. 72:12, 13.

‘NEENI WAATA ZAARANA BESSIYAAKKO ERA’

17. Neeni ha alamiyaa qofaa waata kaallennan aggana danddayay?

17 Ne ammanuwaa paacciyaabaa milatiya ha alamiyaa qofaa siyikko, hegaa xeelliyaagan Xoossaa Qaalay woygiyaakko pilgga; qassi hegaabaa kaymida Kiristtaaniyaara tobba. He qofay ufayssiyaabaa malatiyoynne bala gididoy aybissakko, qassi hegaa waata kaallennan aggana danddayiyaakko qoppa. PHawuloosi Qolasiyaasa Kiristtaanetuyyo ‘ammanennaageetu matan hayyottidi deˈite. Qassi intte waati zaarana bessiyaakko erite’ giidi zorido zoriyaa oosuwan peeshshiyoogan nuuni ubbay ha alamiyaa qofaa kaallennan aggana danddayoos.—Qol. 4:5, 6.

^ MENT. 9 Daro asay issi issi Geeshsha Maxaafaa birshshettan Yohaannisa 7:53–8:11n deˈiya qofay ayyaanay kaalettin koyro xaafettidaagan baynnaagaa akeekenna. Issi issi asay he xiqisetu qofaappe denddidaagan, issi ura wodiraa laammiis giidi pirddana danddayiyay nagari baynna asa xalla gidiyoogaa yootees. SHin Xoossay Israaˈeelatussi immido higgee hagaadan gees: “Ai asinne hara asa maccaasaara shaaramuxiiddi ohettikko ikka aara shaaramuxida maccaasiyaakka haiqqona.”—Zaa. 22:22.