Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2016

Yihoowa Maxaafaa Keehi Xoqqu Oottada Xeellay?

Yihoowa Maxaafaa Keehi Xoqqu Oottada Xeellay?

‘Intte Xoossaa qaalaa tuma gididoogaadan ekkido wode, Xoossaa kiitadan ekkideta.1 TAS. 2:13.

MAZAMURE: 37, 48

1-3. Ewodinne Sinxxiiki giddon geella metoy waani merettidee, qassi hegaa mala metuwaappe waani naagettana danddayiyoo? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

NUUNI Geeshsha Maxaafay Xoossaa Maxaafa gidiyoogaa eriyo gishshawu, a keehi xoqqu oottidi xeelloos. Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, issi issitoo nuussi ubbawu Geeshsha Maxaafaappe zoree imettees. Nuuni he zoriyaa ekkanee? Ewodonne Sinxxiiko giyo koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneta qoppa. Ayyaanan tiyettida he maccaasatu giddon wolqqaama metoy merettiis. He metoy aybee? Geeshsha Maxaafay metoy aybakko yootenna. Leemisuwawu, hanana danddayiya kaallidi deˈiyaabaa ane qoppa.

2 Ewoda amarida ishanttanne michontta ba son qumaa shoobbin, eti ubbay ufayttidosona gaada qoppa. Sinxxiika shoobettabeykku, shin hegan ubba asay ufayttidoogaa siyaasu. Sinxxiika hagaadan gaana danddayawusu: ‘Ewoda tana shoobbabeennaagee ammananawu metiyaaba! Nuuni mata lagge gaada taani qoppaas.’ Sinxxiika bana Ewoda kaddidabadan qoppada, o siriyoogaa doommaasu. Yaatiyo gishshawu, Sinxxiika Ewodo shoobbennan, a shoobbido ishanttanne michontta ba son shoobbaasu.  Ewodinne Sinxxiiki giddon deˈiya metoy kumetta gubaaˈiyaa sarotettaa moorana danddayees. Geeshsha Maxaafay he yohuwaa wurssettaa yootana xayikkonne, he michontti kiitettida PHawuloosi siiquwan zoridobaa oosuwan peeshshennan waayi aggana.—Pili. 4:2, 3.

3 Hegaa malabay ha wodiyan Yihoowa asaa gubaaˈetun issi issitoo metoy merettanaadan oottees. SHin, nuuni Xoossaa Qaalan, Geeshsha Maxaafan deˈiya zoriyaa oosuwan peeshshikko, hegaa mala metuwaa giigissana woy he metuwaappe naagettana danddayoos. Qassi nuuni Yihoowa Maxaafaa keehi xoqqu oottidi xeellikko, a kaaletuwaadan deˈoos.—Maz. 27:11.

XOOSSAA MAXAAFAANNE ASAA QOFAA

4, 5. Nu huuphiyaa naagiyoogaa xeelliyaagan Xoossaa Qaalay nuna woygi zorii?

4 Nuna asi karidobadan woy naaqqidobadan qoppiyo wode, yiillotennan aggiyoogee metiyaaba. Nu zariyaa, nu meraa woy nuuni dummatiyo harabaa gaasuwan nuna asi naaqqikko, hegee keehi qohana danddayees. Qohidaagee nu mala Kiristtaane gidikko, keehi azzananaadan oottees! Nuna maaddana danddayiya ayba zoree Xoossaa Qaalan deˈii?

5 Asi merettoosappe doommidi, Yihooway asay issoy issuwaara deˈido deˈuwaa beˈiis. I nuuni qoppiyoobaanne oottiyoobaa akeekees. Keehi hanqettissiyaabaa gujjin, nuuni qoppiyoobay guyyeppe zilˈˈettana danddayiyoobaa haasayanaadaaninne oottanaadan denttettana danddayees. Geeshsha Maxaafay nuuni elle hanqqettennaadan zoriyoogaa oosuwan peeshshiyoogee keehi loˈˈo! (Leemiso 16:32; Eranchchaa 7:9 nabbaba.) Nuuni ubbay eesuwan hanqqettennaageetanne atto giyaageeta gidanawu baaxetana koshshiyoogee qoncce. Yihoowaykka Yesuusikka nuuni atto gaanaadan mintti yootoosona. (Maa. 6:14, 15) Neeni kaseegaappe aaruwan atto gaana woy ne huuphiyaa naagana koshshanddeeshsha?

6. Nuuni yiillotennaadan naagettana koshshiyoy aybissee?

6 Bantta huuphiyaa naagenna asati darotoo yiillotoosona. Hegaappe denddidaagan, harati etakko shiiqanawu waayi koyana. Yiillotiya uri gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti baagaadan yiillotanaadan oottana danddayees. I yiillotiyoogaa woy ixxiyoogaa genttanawu malana danddayikkonne, i ba wozanan qoppiiddi takkido iita qofay “yaa7an qonccana.” (Lee. 26:24-26) Yiilloy, ixoynne lancciyaa uluwan oyqqiyoogee Xoossaa dirijjitiyan bessenna eeshsha gidiyoogaa hegaa mala asati akeekanaadan cimati maaddana danddayoosona. Yihoowa Maxaafay hegaa xeelliyaagan yootiyoobay keehi qoncce. (Wog. 19:17, 18; Roo. 3:11-18) Neeni hegaa maayay?

YIHOOWAY NUNA WAATI KAALETTIYAAKKO HASSAYA

7, 8. (a) Yihooway ba dirijjitiyawu saˈaa baggaa waati kaalettii? (b) Xoossaa Qaalan deˈiya kaaletotuppe amaridaageeti awugeetee, qassi hegeeta nuuni kaallana koshshiyoy aybissee?

7 “Woosa keettaayyo huuphe” gidida Kiristtoosi kaalettiyo ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ baggaara, Yihooway ba dirijjitiyawu saˈaa baggan deˈiyaageeta kaaletteesinne mizees. (Maa. 24:45-47; Efi. 5:23) Koyro xeetu layttan bolla gididi heemmiyaagaadan, ha ashkkaray ayyaanay kaalettin xaafetida Xoossaa qaalaa woy kiitaa ammaneesinne keehi xoqqu oottidi xeellees. (1 Tasalonqqe 2:13 nabbaba.) Geeshsha Maxaafay yootiyo nuna maaddiya issi issi kaaletoti aybee?

8 Nuuni ubbatoo shiiquwaa shiiqanaadan Geeshsha Maxaafan azazoy imettiis. (Ibr. 10:24, 25) Geeshsha Maxaafay nuuni timirttiyan issuwaa gidanaadan zorees. (1 Qor.  1:10) Xoossaa Qaalay nuuni nu deˈuwan Kawotettaa kaseyanaadan yootees. (Maa. 6:33) Geeshsha Maxaafay nuuni sooppe soo biidi, dabaabaaninne haggaazuwaa kiyennan sabbakiyo oosuwaabaanne maataabaakka yootees. (Maa. 28:19, 20; Oos. 5:42; 17:17; 20:20) Kiristtaane cimati Xoossaa dirijjitiyaa geeshshatettaa naaganaadan Xoossaa Maxaafan azazoy imettiis. (1 Qor. 5:1-5, 13; 1 Xim. 5:19-21) Qassi Yihooway ba dirijjitiyan deˈiya ubbay asatettaaninne ayyaanaaban geeshsha gidanaadan azazees.—2 Qor. 7:1.

9. Xoossaa Qaalaa akeekanaadan nuna maaddana mala Yesuusi oona sunttidee?

9 Issooti issooti Geeshsha Maxaafaa banttawu hara asi qonccissana koshshennabadan qoppana danddayoosona. SHin, Yesuusi ‘ammanettida ashkkaraa’ xallay ayyaanaabaa qumaa giigissiyaagaa gidanaadan sunttiis. Yesuus Kiristtoosi bana kaalliyaageeti Xoossaa Maxaafaa akeekanaadaaninne a kaaletuwaa kaallanaadan maaddanawu, 1919ppe doommidi he ashkkaraa goˈettiiddi deˈees. Geeshsha Maxaafan deˈiya kaaletuwaa kaalliyoogan, nuuni gubaaˈiyan geeshshatettay, sarotettaynne issippetettay deˈanaadan oottoos. ‘Taani Yesuusawu ammanettiyaanaa, qassi ammanettida ashkkaraa kaaletuwaa kaalliyaanaa?’ yaagada nena oycha.

YIHOOWA SARAGALLAY EESUWAN BEES!

10. Yihoowa dirijjitiyawu saluwaa baggay Hizqqeela maxaafan waani qonccidee?

10 Xaafettida Yihoowa Qaalay a dirijjitiyawu saluwaa baggaa nuuni eranaadan maaddees. Leemisuwawu, hananabaa yootiya Hizqqeeli Xoossaa dirijjitiyawu saluwaa baggawu leemiso gidida saluwaa saragallaa ajjuutan beˈiis. (Hiz. 1:4-28) Yihooway he saragallaa toggi uttiis; qassi saragallay a ayyaanay kaalettiyoosaa awanne bees. Qassi a dirijjitiyawu saluwaa baggay saˈaa baggaa kaalettees. Saragallay eesuwan biiddi deˈiyoogee qoncce! Aadhida tammu layttan dirijjitiyan laamettida darobaa qoppa; qassi hegaa laammanaadan oottiday Yihoowa gidiyoogaa hassaya. Kiristtoosinne geeshsha kiitanchati ha iita alamiyaa xayssanawu matido wode, Yihoowa haaroy suure gidiyoogee qonccanaadaaninne a sunttay geeyanaadan a saragallay eesuwan biiddi deˈees!

Bantta dosan keexxiyo oosuwaa minnidi oottiya darota nuuni keehi galatoos! (Mentto 11 xeella)

11, 12. Yihoowa dirijjitee oottiiddi deˈiyo issi issibay aybee?

11 Ha wurssetta gallassan Xoossaa dirijjitiyawu saˈaa baggay oottiiddi takkidobaa qoppa. Keexxiyoogaa. Amarkkan, Niwu Yorken, Warwik giyoosan Yihoowa Markkatu ooratta waanna biiruwaa xeetan qoodettiya oosanchati minnidi keexxidosona. Bantta dosan oottiya shaˈan qoodettiya harati kumetta saˈan Kawotettaa Addaraashatanne macara biirota keexxiiddi deˈoosona. Kumetta saˈan keexxiyo oosuwaara gayttidabaa kaalliya kifilee ha bantta dosan oottiyaageetuyyo kaaletuwaa immees. He oosuwaa bantta dosan minnidi oottiya darota keehi galatoos! He oosuwaa miishshan maaddanawu banttawu danddayettidabaa oottiya, kumetta saˈan Kawotettaabaa  yootiya bantta huuphiyaa kawushshiyaanne ammanettidaageeta Yihooway anjjiyoogaa hassaya.—Luq. 21:1-4.

12 Timirttiyaa. Xoossaabaa tamaaranaadan maaddiya dumma dumma timirtte keettata qoppa. (Isi. 2:2, 3) Nuuyyo Aqinyetettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay, Kawotettaa Mishiraachuwaa Yootiyaageeti Tamaariyo Timirtte Keettay, Giiliyaade Timirtte Keettay, Beeteele Geliyaageeti Tamaariyo Timirtte Keettay, Yuuyidi Xomoosiyaageetinne Eta Maccaasati Tamaariyo Timirtte Keettay, Gubaaˈiyaa Cimati Tamaariyo Timirtte Keettay, Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaynne Macara Biiruwaa Konttiyaa Yaratinne Eta Machoti Tamaariyo Timirtte Keettay deˈees. Yihooway ba asaa tamaarissiyoogaa keehi dosees! Xeetan qoodettiya qaalan xuufeti deˈiyo jw.org giyo nu web sayttiyankka Geeshsha Maxaafaa timirttee asawu odettees. Oduwaa gujjin, naatuyyoonne so asawu giigidabay he sayttiyan deˈees. Neeni haggaazuwaaninne ne so asaa goynuwan jw.org giyo sayttiyaa goˈettay?

YIHOOWAWU AMMANETTA, QASSI A DIRIJJITEE ZORIYOOBAA SIYA

13. Yihoowa asawu ayba aawatettay deˈii?

13 Yihoowa dirijjitiyaa yara gidiyoogee gita maata! Xoossay nuuppe koyiyoobaanne a maaraa eriyo gishshawu, nuuni suurebaa oottananne a haaruwawu exatana koshshees. Qassi daro asay iitabaa oottiyoogaa dosikkokka, nuuni Yihoowagaadan ‘iitaa ixxana’ bessees. (Maz. 97:10) Xoossaa yayyenna asatuugaadan “iitaa lo77o lo77uwaa iita” gaanawu koyokko. (Isi. 5:20) Nuuni Xoossaa ufayssanawu koyiyo gishshawu, asatettan, kandduwaaninne ayyaanaaban geeshsha gididi deˈanawu baaxetoos. (1 Qor. 6:9-11) Nuuni Yihoowa siiqoosinne an ammanettoos; a alˈˈo Maxaafan qonccida maaraadan deˈiyoogan ayyo ammanettiyaageeta gidiyoogaa bessoos. Qassi nuuni son, gubaaˈiyan, ooso sohuwan, timirtte keettan, woy awaaninne he maaraadan deˈanawu keehi baaxetoos. (Lee. 15:3) Nuuni Xoossawu ammanettiyoogaa bessana danddayiyo hara ogeta ane beˈoos.

14. Kiristtaane aawatinne aayeti Xoossawu ammanettiyoogaa waati bessana danddayiyoonaa?

14 Naata dichiyoogaa. Kiristtaane aawatinne aayeti bantta naata Yihoowa Qaalaadan loohissiyoogan awu ammanettiyoogaa bessoosona. Xoossawu yayyiya aawatinne aayeti naata dichiyoogaara gayttidaagan heeraa wogaa kaallokkona. Saˈaa ayyaanay Kiristtaanetu keettan deˈana bessenna. (Efi. 2:2) Xammaqettida Kiristtaane aaway, ‘Nu biittan naata tamaarissiyay maccaasaa’ giidi qoppenna. Geeshsha Maxaafay hegaa xeelliyaagan, ‘Aawatoo, intte intte naata Godaa seeraaninne zoriyan [kaaletuwan] dichite’ yaagidi geeshshidi yootees. (Efi. 6:4) Sameeli dicciyo wode Yihooway aara deˈiyo gishshawu, Xoossawu yayyiya aawatinne aayeti bantta naati Sameela mala gidanaadan koyoosona.—1 Sam. 3:19.

15. Nuuni gitabaa kuuyiyo wode Yihoowawu ammanettiyoogaa waatidi bessiyoo?

15 Kuuyiyoogaa. Nuuni nu deˈuwan gitabaa kuuyanaappe kase, Yihoowawu ammanettana mala, a qofay aybakko eranawu koyoos. Hegawu Geeshsha Maxaafaynne a dirijjitee nuna maaddana danddayees. Hegee keehi koshshiyoogaa leemisuwan qonccissanawu, daro aawatanne aayeta qofissiyaabaa qoppa. Asa biitti biida issoti issoti bantta biido biittan oottidi miishshaa shiishshanawu giidi yelido guutta naata bantta dabboti dichanaadan etakko bantta dere yeddiyoogee meeze gididaba. Hegee issi uri bawu kuuyiyooba gidikkonne, nuuni kuuyiyooban Xoossay nuna oychiyoogaa hassayana bessees. (Roome 14:12 nabbaba.)  Nu soo asaaranne nu deˈuwaara gayttidabawu Geeshsha Maxaafaa zoriyaa koyennan gitabaa kuuyiyoogee loˈˈoo? Loˈˈo gidenna! Nuuni nu hemettaa suurissana danddayenna gishshawu, saluwan deˈiya nu Aawaa maadoy nuussi koshshees.—Erm. 10:23.

16. Issi maccaasiyaa naˈa yeliyo wode kuuyana koshshidobay aybee, qassi a suurebaa kuuyanaadan aybi maaddidee?

16 Asa biittan deˈaydda naˈa yelida issi maccaasiyaa naˈaa a aawaa aawaynne aayyiyaa dichana mala ba biitti yeddanawu qoppa uttaasu. Maccaasiyaa naˈaa yeliyo wode, issi Yihoowa Markkiyaa o xannaˈissiyoogaa doommaasu. A xinaatiyan minnada ba naˈay Yihoowawu goynnanaadan dichiyoogee Xoossay iyyo immido maata gidiyoogaa akeekaasu. (Maz. 127:3; Lee. 22:6) Geeshsha Maxaafay nuuni oottanaadan yootiyoogaadan, maccaasiyaa ba wozanan deˈiyaabaa Yihoowawu yootaasu. (Maz. 62:7, 8) A bana Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyaariyoonne gubaaˈiyan deˈiya haratussikka bana qofissidabaa yootaasu. I dabbotinne i laggeti naˈaa a aawaa aawaakkonne aayeekko yeddanaadan mintti yootikkonne, a hegaadan oottiyoogee likke gidennaagaa kuuyaasu. Gubaaˈee onne i naˈaa maaddido gishshawu, i azinay maalaalettidi Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaanne ba macheeranne ba naˈaara shiiquwaa shiiqiyoogaa doommiis. Ha aayyiyaa wozanappe woossido woosaa Yihooway zaariis gaada qoppadee? Ee, a hegaadan qoppaasu.

17. Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageeta xeelliyaagan nuuyyo immettida kaaletoy aybee?

17 Kaaletuwaa kaalliyoogaa. Nuuni Xoossaayyo ammanettiyoogaa bessiyo issi ogee a dirijjitee immiyo kaaletuwaa kaalliyoogaa. Leemisuwawu, nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeta xeelliyaagan odettidabaa qoppa. Issi uraa Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giyo maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommidi takkennan, xannaˈissi simmidi ubbatoo amarida daqiiqawu dirijjitiyaabaa tamaarissanaadan nuuyyo odettiis. Nuuni Kawotettaa Addaraashan Oosettiyaabay Aybee? giyo biiduwaanne Ha Wodiyan Yihoowa SHeniyaa Poliyaageeti Oonee? giyo brooshuriyaa goˈettiyoogan hegaadan oottana danddayoos. Nuuni Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy giyo maxaafaa xannaˈissidi wurssiyo wode, xannaˈissiyo uri he wode xammaqettikkokka, Xoossaa Siiquwan Deˈagiyo maxaafaa xannaˈissanaadan odettiis. Mati erissiyo ashkkara gididaageeti ‘ammanuwan minnanaadan’ dirijjitee ha kaaletuwaa immiis. (Qol. 2:7) Yihoowa dirijjitee immiyo hegaa mala kaaletuwaa neeni kaallay?

18, 19. Nuuni Yihoowa galatanaadan oottiya amaridabay aybee?

18 Nuuni Yihoowa galatanaadan oottiya darobay deˈees! Nuuyyo deˈuwaa immiday a gidiyo gishshawu, i maaddennan paxa deˈokko woy qaaxxokko. (Oos. 17:27, 28) I keehi alˈˈo imota gidida ba maxaafaa, Geeshsha Maxaafaa nuussi immiis. Tasalonqqe Kiristtaaneti Xoossaa qaalaa ekkidoogaadan, nuuni he qaalaa Xoossaa kiitadan nashshidi ekkoos.—1 Tas. 2:13.

19 Xoossaa Qaalay nuna maaddiyo gishshawu, Yihoowakko shiiqida; qassi ikka nuukko shiiqiis. (Yaaq. 4:8) Saluwan deˈiya nu Aaway nuuyyo ba dirijjitiyaa yara gidiyo maalaalissiya maataa immiis. He ufayssiyaabaa nuuni keehi nashshoos! Mazamuraawee, “GODAA galatite! Aissi giikko, i keha, aggenna a siiqoi merinaagaa” yaagidi yexxiyoogan ufayssiya hanotan hegaadan nashshiis. (Maz. 136:1) “Aggenna a siiqoi merinaagaa” giya azmaachee Mazamure 136n, 26 sohuwan deˈees. Nuuni Yihoowayyo ammanettikko, qassi i ba dirijjitiyaa baggaara nuuyyo immiyo kaaletuwaa kaallikko, i nuuyyo merinaa deˈuwaa immana; qassi i merinawu nuuyyo ammanettana!