Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2016

Xoossaa Maxaafay Yootiyoogaadan Darajjayettiis

Xoossaa Maxaafay Yootiyoogaadan Darajjayettiis

“GODAI ba aadhdhida eratettan sa7aa medhdhiis; ba akeekankka salota minttiis.”—LEE. 3:19.

MAZAMURE: 15, 16

1, 2. (a) Xoossaayyo dirijjitee deˈiyoogaa xeelliyaagan issi issi asay woygii? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay tamaaranee?

ISSI issi asay, “Nena kaalettiya dirijjite koshshenna. Neessi koshshiyaabay Xoossaara dabbotiyoogaa xalla” yaagana danddayees. He qofay likkee? Tumay ay qonccissii?

2 Darajjayiyoogan maaraa Xoossaa Yihoowaara laggetiyaabi baynnaagaa qonccissiyaabaa ha huuphe yohuwan xannaˈana. Qassi Yihoowa dirijjitee immiyo kaaletuwaa nuuni waati kaallana bessiyaakko pilggana. (1 Qor. 14:33, 40) Koyro xeetu layttaaninne ha wodiyan, Yihoowa dirijjitiyawu saˈaa baggay darosan mishiraachuwaa sabbakanaadan Geeshsha Maxaafay maaddiis. Nuuni Geeshsha Maxaafaa mintti kaalliyo gishshawunne dirijjitee immiyo kaaletuwaa azazettiyo gishshawu, kumetta saˈan deˈiya gubaaˈiyan geeshshatettay, sarotettaynne issippetettay deˈees.

YIHOOWAY MAARAA XOOSSAA

3. Yihooway darajjayiyoogan laggetiyaabi baynnaagaa gidiyoogaa neeni ammanettanaadan oottiyay aybee?

3 Xoossay darajjayiyoogan laggetiyaabi baynnaagaa gidiyoogaa merettidabay qonccissees. Yihooway “ba aadhdhida eratettan sa7aa medhdhiis; ba akeekankka salota” minttidoogaa Geeshsha  Maxaafay yootees. (Lee. 3:19) ‘Xoossay oottido oosotuppe amaridaagaa’ xallaa nuuni eroos; qassi ‘nuuni siyidoogee saasuketta xalaala.’ (Iyy. 26:14) SHin nuuni pilaanetetubaa, xoolinttetubaanne galakisetubaa eriyo guuttabay he saluwaa meretati maalaalissiya ogiyan darajjayettidoogaa ammananaadan denttettees. (Maz. 8:3, 4) Saluwan maaran mankkan yuuyiya miilooniyan qoodettiya xoolintteti galakisetun deˈoosona. Pilaaneeteti tirafike higgiyaa naagiyaabadan awa ayfiyaa yuushuwan bantta ogiyaappe kiyennan yuuyoosona. Saluwan deˈiyaabay keehi maalaalissiya ogiyan giigidoogee nuuni salotanne saˈaa ‘aadhida eran medhida’ Yihoowa sabbana, awu ammanettananne goynnana bessiyoogaa akeekanaadan maaddees.—Maz. 136:1, 5-9.

4. Saynisee daro oyshaa zaaribeennay aybissee?

4 Saynisee saluwaabaanne saˈabaa darobaa qonccissiis; qassi nu deˈuwan nuna dumma dumma ogiyan maaddiis. SHin saynisee zarana danddayibeenna daro oyshay deˈees. Leemisuwawu, saloy waani merettidaakko woy nuuni saˈan deˈiyoy aybissakko saluwaa meretatubaa xannaˈiyaageeti yootana danddayokkona. Qassi, xaaxi waaxin asay merinawu deˈanawu amottiyoy aybissakko yootana danddayiya asi baawa. (Era. 3:11) Zaaroy baynna keehi koshshiya daro oyshay deˈiyoy aybissee? Amarida gaasoy daro saynttisttetinne hara asay Xoossay baawa giidi qoppiyo gishshataassanne lodda laamiyaa timirttiyaa tamaarissiyo gishshataassa. SHin ubbasan deˈiya asay ba wozanan qoppiyo oyshatu zaaruwaa Yihooway ba maxaafan qonccissees.

5. Meretaa higgetun nuuni ammanettiyoy ayba ogiyaanee?

5 Nuuni Yihooway kessido laamettennanne ammanttiya meretaa higgiyan ammanettoos. Elekitirkiyaaranne bombbaara gayttidabaa oottiyaageeti, mandiseti, horoophiliyaa laaggiyaageeti, dottoreti eti ubbaykka he higgetun ammanettidi bantta oosuwaa oottoosona. Leemisuwawu, dottoreti asaa bollaa kifileti deˈiyo sohoy laamettennaagaa ammanettoosona. Yaatiyo gishshawu, dottoree sahettida uraa wozanay awan deˈiyaakko koyenna. Qassi nuuni ubbaykka meretaa higgiyaa bonchoos. Neeni mittaa bollappe guppanawunne kafodan paallanawu malikko qohettana danddayaasa.

XOOSSAY DARAAJJAYIIS

6. Yihoowayyo goynniyaageeti darajjayettana bessees giidi nuuni qoppana koshshiyoy aybissee?

6 Saloy tumuppe maalaalissiya ogiyan darajjayettiis. Qassi Yihooway baayyo goynniyaageeti darajjayettanaadan koyees giidi nuuni qoppiyoogee bessiyaaba. Hegawu nuna kaalettanawu Xoossay Geeshsha Maxaafaa giigissiis. Xoossaa dirijjitiyan maadettennaaninne Xoossay kessido maaraa kaallennan deˈiyoogee ufayttennaadaaninne metootanaadan oottees.

7. Geeshsha Maxaafay maara giigida maxaafa gidiyoogaa qonccissiyaabay aybee?

7 Geeshsha Maxaafay Ayhudatunne Kiristtaanetu taarikee issoy issuwaara maayettennaagaa shiishshidoba gidenna. Hegee Xoossaa ayyaanay kaalettin maara xaafettida maxaafa. Geeshsha Maxaafaa giddon deˈiya maxaafati issoy issuwaara maayettoosona. Doomettaappe Ajjuutaa gakkanaassi Geeshsha Maxaafay yootiyo waanna qofay Yihoowa haaroy suure gidiyoogee qoncciyoogaanne qaalaa gelido “zerettaa,” Kiristtoosa Kawotettaa baggaara i saˈawu halchidobay polettiyoogaa.—Doomettaabaa 3:15; Maatiyoosa 6:10; Ajjuutaa 11:15 nabbaba.

8. Nuuni Israaˈeelati maara darajjayettidosona gaana danddayiyoy aybissee?

8 Beni Israaˈeela asay darajjayettiyoogawu leemiso gidees. Leemisuwawu, Muuse Higgiyan Xoossaa dunkkaaniyaa penggen oottanaadan maccaasay maddabettiis. (Kes.  38:8) Israaˈeelati issi kambbiyaappe harasaa biyo wode Xoossaa dunkkaaniyaa maara efoosona. Guyyeppe, Kawuwaa Daawiti Leewatanne qeeseta citan citan darajjayiis. (1 Odi. 23:1-6; 24:1-3) Israaˈeelati Yihoowayyo azazettiyo wode maaran mankkan, sarotettaaninne issippetettan deˈiyoogan anjjettidosona.—Zaa. 11:26, 27; 28:1-14.

9. Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaane gubaaˈee darajjayettidoogaa qonccissiyaabay aybee?

9 Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaane gubaaˈee darajjayettiis; qassi kiitettidaageeti koyro heeran a yara gidido bolla gididi heemmiyaagee immiyo kaaletuwan goˈettiis. (Oos. 6:1-6) Guyyeppe, hara ishantti bolla gididi heemmiyaagaa yaran gujettidosona. (Oos. 15:6) Koyro xeetu layttan deˈiya bolla gididi heemmiyaagaara issippe oottiyaageeti woy eta yara gididaageeti ayyaanay kaalettin zoriyaanne kaaletuwaa immidosona. (1 Xim. 3:1-13; Tii. 1:5-9) Bolla gididi heemmiyaagee immiyo kaaletuwaa gubaaˈeti kaalliyoogee waati maaddidee?

10. Bolla gididi heemmiyaagee kuuyidobaa beni Kiristtaaneti naagidoogee ayba ayfiyaa demissidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

10 Oosuwaa 16:4, 5 nabbaba. Bolla gididi heemmiyaagaa gishshaa issisaappe harasaa biya ishantti “Yesuusi kiittido Yerusalaamen de7iyaageetinne cimati wottido higgiyaa” woy kuuyidobaa yootidosona. Gubaaˈeti he kuuyidobaa naagiyo wode, “ammanuwan minnidi, qoodankka gallassappe gallassan dari dari biidosona.” Geeshsha Maxaafay yootiyo ha taarikee ha wodiyan deˈiya Xoossaa dirijjitee yootiyoobaa nuuni oosuwan peeshshiyoogee loˈˈo gidiyoogaa akeekanaadan maaddees.

NEENI KAALETUWAA KAALLAY?

11. Xoossaa dirijjitee immiyo kaaletuwaa aawatettay deˈiyo ishantti waatana koshshii?

11 Macara biiruwaa konttiyaa yarati woy issi biittaa konttiyaa yarati, woradaa xomoosiyaageetinne gubaaˈe cimati Xoossaa dirijjitiyaappe kaaletoy imettiyo wode waatana koshshii? Nuuni ubbay azazettanaadaaninne haarettanaadan Yihoowa maxaafay yootees. (Zaa. 30:16; Ibr. 13:7, 17) Boriyaageetussi woy makkaliyaageetussi Xoossaa dirijjitiyan sohoy baawa; hegaa mala eeshshay nu siiquwaa, nu sarotettaanne nu issippetettaa moorana danddayees. Ammanettida Kiristtaanee Diyotirefeesadan bonchennanne ammanettenna asa gidanawu koyenna. (3 Yohaannisa 9, 10 nabbaba.) Nuuni nuna hagaadan oychana danddayoos: ‘Taani harata ayyaanaaban maaddiyaanaa? Gubaaˈiyaa cimati immiyo kaaletuwaa eesuwan siyiyaanaanne kaalliyaanaa?’

12. Cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti waani sunttettiyaakko laamettidabay aybee?

12 Bolla Gididi Heemmiyaagee mata wode kuuyidobaa qoppa. Cimatinne gubaaˈiyawu oottiyaageeti waani sunttettiyaakko laamettidabay Hidaare 15, 2014, Wochiyo Keelan Nabbabiyaageetu Oyshan” qoncciis. He huuphe yohoy bolla gididi heemmiyaagee koyro xeetu layttan yuuyidi xomoosiyaageeti hegeeta sunttanaadan oottidoogaa qonccissiis. Hegaadan, Masqqala 1, 2014ppe haa simmin, cimatanne gubaaˈiyawu oottiyaageeta woradaa xomoosiyaageeti sunttoosona. Woradaa xomoosiyaagee danddayettiyaaba gidikko sunttiyoogeetuura haggaaziyoogan eta loytti eranawu baaxetees. I he qoppido ishaa soo asaa hanotaakka akeekees. (1 Xim. 3:4, 5) Cimatinne woradaa xomoosiyaagee gubaaˈiyawu oottana danddayiyaageetanne cima gidana danddayiyaageeta xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay yootiyo kaaletuwaa akeekan tobboosona.—1 Xim. 3:1-10, 12, 13; 1 PHe. 5:1-3.

13. Nuuni cimati yootiyo kaaletuwaa kaalliyoogaa waati bessana danddayiyoo?

13 Nuuni Geeshsha Maxaafaappe cimati  yootiyo kaaletuwaa kaallana koshshees. Xoossaa dirijjitiyan deˈiya ha ammanettida henttanchati Xoossaa Maxaafan deˈiya ‘tumu qaalaa’ kaaletuwaa kaalloosona. (1 Xim. 6:3) Gubaaˈiyan maara deˈennaageeta xeelliyaagan PHawuloosi zoridobaa hassaya. Amarida asati ‘asa yohon geliyoogaappe attin, aynne oottokkona.’ Cimati eta zoriyaaba gidikkonne, eti he zoriyaa siyennan ixxidosona. Hegaa mala uraa gubaaˈee waati oyqqana koshshii? PHawuloosi, “He uraa akeekite. . . . Appe shaahettite” yaagiis. Eti hegaa mala uraara laggetiyoogaa aggana koshshikkonne, a morkkedan xeellana bessenna. (2 Tas. 3:11-15) Ha wodiyan, ekkanawu woy gelanawu qoppidi ammanenna uraara wodiyaa aattiyoogaa mala, gubaaˈiyaa qohana danddayiyaabaa oottiyoogaa aggenna ura xeelliyaagan cimati gubaaˈee naagettana mala haasayaa haasayana danddayoosona. (1 Qor. 7:39) Cimati gubaaˈiyan hegaa mala haasayaa haasayikko neeni waatuutee? He haasayan odettidabaa neeni erikko, hegaa mala uraara laggetennaadan naagettanee? Neeni siiquwan qoppiyoogeenne ne qofaa laammennaagee he uri oottiyo maara gidennabaa agganaadan denttettana danddayees. [1]

GEESHSHATETTAY, SAROTETTAYNNE ISSIPPETTETTAY MOORETTENNAADAN NAAGA

14. Nuuni gubaaˈee geeshsha gidanaadan waati maaddana danddayiyoo?

14 Nuuni Xoossaa Qaalan deˈiya kaaletuwaa kaalliyoogan gubaaˈee ayyaanaaban geeshsha gidanaadan maaddana danddayoos. Beni Qoronttoosa gubaaˈiyan merettida hanotaa qoppa. PHawuloosi yan deˈiya ishanttanne michontta siiqees. Qassi i etappe daroti tumaa siyanaadan maaddiis. (1 Qor. 1:1, 2) SHin i gubaaˈee coˈˈu gi xeellido shori baynnabaa akeekido wode keehi metootidoogee qoncce. PHawuloosi pokkobaa oottida uraa cimati Seexaanawu immanaadan woy qassi bohanaadan yootiis. Gubaaˈiyaa geeshshatettaa naaganawu, cimati ‘irshshuwaa’ diggana koshshees. (1 Qor. 5:1, 5-7, 12) Nagaraappe simmennan ixxida uraa bohanawu cimati kuuyidobaa nuuni maayikko, gubaaˈee geeshsha gididi deˈanaadan maaddoos; qassi he uri nagaraappe simmanaadaaninne Yihoowa maarotaa koyanaadan a denttettana danddayoos.

15. Gubaaˈiyan sarotettay deˈanaadan waatana danddayiyoo?

15 Qoronttoosa gubaaˈiyan hara metoykka giigana koshshees. Issi issi ishantti bantta mala Kiristtaaneta pirdda keettan mootidosona. PHawuloosi, ‘Intte naaqettiyoogee kehennee?’ yaagidi eta oychiis. (1 Qor. 6:1-8) Hegaa malabay ha wodiyankka merettees. Ha wodiyan, gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti bantta ishanttuura zalˈˈanawu maayidosona; shin guyyeppe eta miishshay kasaariis woy ishantti balbbakkidosona giidi qoppidosona. Yaatiyo gishshawu, bantta ishantta mootidosona. Hegaadan haniyo wode, asay Yihoowabaanne a asaabaa iitabaa haasayanaadan oottana danddayees. Qassi gubaaˈiyan metoy merettanaadan oottana danddayees. Xoossaa maxaafay nuuni miishshaa kasaarikkonne, nu ishanttuura sarotettan deˈana bessiyoogaa akeekanaadan maaddees. [2] Walaqettidonne ooyettido wolqqaamabay giigana mala nuuni Yesuusa zoriyaa kaallana koshshees. (Maatiyoosa 5:23, 24; 18:15-17 nabbaba.) Nuuni yaatiyo wode, Yihoowawu goynniyaageetu giddon issippetettay deˈanaadan oottoos.

16. Xoossaa asay issippetettan deˈana giidi nuuni qoppana koshshiyoy aybissee?

16 Yihoowa maxaafay a asay issippetettan deˈana giidi nuuni qoppana koshshiyoy aybissakko qonccissees. Mazamuraawee, “Ishantti issippetettan de7iyoogee aiba  lo77obeenne ufaissiyaabee!” yaagidi yexxiis. (Maz. 133:1) Israaˈeelati Yihoowawu azazettiyo wode, darajjayettidi issippetettan deˈidosona. Xoossay ba asaa sinttanaa hanotaa kasetidi hagaadan giis: “Dorssati birddiyan . . . shiiqiyoogaadan, taani eta issippe shiishshada wottana.” (Mik. 2:12) Hegaa bollikka, Yihooway hananabaa yootiya Sofonaasa baggaara kasetidi hagaadan giis: “Taani asa ubbaa haasayaa geeshsha [Geeshsha Maxaafaa tumaa] haasayau laammana; yaatin, eti ubbaikka GODAA sunttaa xeegananne issippe ayyo oottana.” (Sof. 3:9) Issippetettan Yihoowawu goynniyo maataa demmido gishshawu a keehi galatoos!

Moorobaa oottida ura ayyaanaaban maaddanawu cimati baaxetoosona (Mentto 17 xeella)

17. Gubaaˈiyaa issippetettaynne geeshshatettay naagettana mala cimati pirddaara gayttidabaa waatana koshshii?

17 Gubaaˈiyaa issippetettaynne geeshshatettay naagettana mala, cimati pirddaara gayttidabaa eesuwan siiquwan giigissana bessees. Xoossaa siiqoy coo qofa xalla gidennaagaanne I iitaa oottiyaageeta coo aggennaagaa PHawuloosi erees. (Lee. 15:3) Hegaa gishshawu, mino gidikkonne siiqiyoogaa bessiya koyro dabddaabbiyaa PHawuloosi Qoronttoosa gubaaˈiyawu xaafennan aggiigibeenna. Amarida aginaappe guyyiyan xaafettida Naaˈˈantto Qoronttoosa dabddaabbee cimati kiitettidaagaa zoriyaa oosuwan peeshshido gishshawu laamettidabay deˈiyoogaa qonccissiis. Issi Kiristtaanee erennan moorikko, cimati a ashkketettaa ayyaanan suurissanawu baaxetana koshshees.—Gal. 6:1.

18. (a) Ayyaanay kaalettin xaafettida Xoossaa Qaalan deˈiya zoree koyro xeetu layttaa gubaaˈeta ayba ogetun maaddidee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan qonccanabay aybee?

18 Ayyaanay kaalettin xaafettida Xoossaa maxaafan deˈiya zoree koyro xeetu layttan Qoronttoosaaninne harasan deˈiya Kiristtaaneti bantta gubaaˈiyan geeshshatettaa, sarotettaanne issippetettaa naaganaadan maaddidoogee qoncce. (1 Qor. 1:10; Efi. 4:11-13; 1 PHe. 3:8) Hegaappe denddidaagan, he wode deˈiya nu ishanttinne michontti haggaazuwan darobaa oottana danddayidosona. PHawuloosi mishiraachoy “sa7an de7iya mereta ubbaa matan” odettidoogaa yootiis. (Qol. 1:23) Ha wodiyan, issippetettan sabbakiya dirijjitiyaa yara gididaageeti oottiyoobaa gaasuwan Xoossaa maalaaliya halchuwaa eray kumetta saˈaa gakkiiddi deˈees. Eti Geeshsha Maxaafaa xoqqu oottidi xeelliyoogaanne Ubbaa Haariya Godaa Yihoowa bonchanawu murttidoogaa bessiya harabaa kaalliya huuphe yohoy qonccissees.—Maz. 71:15, 16.

^ [1] (mentto 13) Yihoowa SHeniyaa Oottanawu Giigettidaageeta (Amaarattuwaa) giyo maxaafaa sinttaa 134-136 xeella.

^ [2] (mentto 15) Issi Kiristtaanee hara Kiristtaaniyaa pirdda keettan mootanawu kuuyana danddayiyo hanotaa xeelliyaagan, ‘Xoossaa Siiquwan Deˈa’ giyo maxaafaa sinttaa 223n, deˈiya tohossa qofaa xeella.