Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2016

Ubba Galla Issoy Issuwaa Minttettite

Ubba Galla Issoy Issuwaa Minttettite

“Asaa minttettiya qaalai inttessi de7ikko, asau haasayerkketii.”—OOS. 13:15.

MAZAMURE: 53, 45

1, 2. Minttettiyoogee keehi koshshiyoy aybissakko qonccissa.

LAYTTAY 18 gidido Kiristtiina hagaadan gaasu: “Ta aawaynne ta aayyiyaa tana mule minttetti erokkona; shin eti tana darotoo boroosona. Qassi eti haasayiyoobay tana keehi qohana danddayees. [1] Eti tana naˈa, mule akeekennaaro, qassi ordde yaagoosona. Hegaa gishshawu, taani darotoo yeekkays; qassi etaara haasayanawu koyikke. Taani aynne goˈˈennabadan tawu siyettees.” Harati nuna minttettennaba gidikko, deˈoy deexxana danddayees!

2 Hara baggaara qassi, nuuni harata minttettiyo wode eta ay keena maaddana danddayiyaakko qoppa. Rubeni hagaadan giis: “Taani daro layttawu aynne goˈˈennabadan qoppaas. SHin issi wode, taani gubaaˈiyaa cimaara haggaazishin i ta peeshshay iita gidiyoogaa akeekiis. Tawu siyettiyaabaa taani yootiyo wode i qarettidi siyiis. Siyi simmidi taani oottido loˈˈobaa tana hassayissiis. I Yesuusi nuuni daro siine kafotuppe aadhiyoogaa yootidoogaakka tana hassayissiis. He xiqisiyaa darotoo hassayays; hegee haˈˈikka ta wozanaa denttettees. Cimay yootidobay tana keehi maaddiis.”—Maa. 10:31.

3. (a) Minttettiyoogaa xeelliyaagan kiitettida PHawuloosi woygidee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay pilgganee?

 3 Geeshsha Maxaafay ubbatoo minttettoy koshshiyoogaa yootiyoogan nuuni garamettana bessenna. Kiitettida PHawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo hagaadan giis: “Ta ishatoo, de7o Xoossaappe inttena shaakkiya iita ammanenna wozani inttenan oonaaninne de7enna mala naagettite. SHin . . . intteppe oonanne nagari balettin, zore ekkennan ixxenna mala, issoi issuwaa zorite.” (Ibr. 3:12, 13) Asi minttettin neeni minettido wodiyaa hassayiyaaba gidikko, issoy issuwaa minttettiyoogee keehi koshshiyoogaa eraasa. Hegaa gishshawu ane ha oyshata pilggoos: Minttettoy keehi koshshiyoy aybissee? Yihooway, Yesuusinne PHawuloosi harata minttettido ogiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Qassi nuuni maaddiya ogiyan waati minttettana danddayiyoo?

ASAWU MINTTETTOY KOSHSHEES

4. Minttettoy koshshiyoy oossee, shin hegee ha wodiyan baynnay aybissee?

4 Nuuyyo ubbawu minttettoy koshshees. Ubba qassi hegee nuuni dicciyo wode keehi koshshees. Timoti Evanzi giyo issi asttamaaree hagaadan giis: “Ataakilttiyawu haattay koshshiyoogaadan naatuyyo . . . minttettoy koshshees. Minttettiyoogee issi naˈa ufayssees.” SHin nuuni waayissiya wodiyan deˈoos. Asay yaaretiyaagaa, siiqoy baynnaagaa, qassi issoy issuwaa minttettennaagaa. (2 Xim. 3:1-5) Issi issi aawatinne aayeti eta yelidaageeti aynne minttettibeenna gishshawu, bantta naata galatokkona. Daro oosanchati banttana ootissiyaageeti galatennaagaappe denddidaagan, ooso sohuwan aynne minettenna gishshawu ufayttokkona.

5. Harata waati minttettana danddayiyoo?

5 Minttettoy darotoo issi uri issibaa loytti oottido gishshawu galatiyoogaara gayttidaba. Haratuyyo deˈiya loˈˈo eeshshaa yootiyoogan woy ‘unˈˈettidaageeta minttettiyaabaa’ haasayiyoogankka minttettana danddayoos. (1 Tas. 5:14) Nuuni nu ishanttuuranne michonttuura issippe haggaaziyo wode, eta minttettiyaabaa haasayana danddayoos. (Eranchchaa 4:9, 10 nabbaba.) Nuuni harata aybissi siiqiyaakkonne nashshiyaakko yootanawu injjetiya wodiyaa goˈettiyoo? He oyshaa zaaranaappe kase, nuuni ha leemisuwaabaa qoppiyoogee bessiyaaba: “Haasayaa likke wodiyan haasayiyoogee aiba lo77obee!”—Lee. 15:23.

6. Dabloosi nuna hidootaa qanxxissanawu koyiyoy aybissee? Leemisuwaa yoota.

6 Hidootaa qanxxiyoogee nuuni ayyaanaabaaninne hara ogetun shugganaadan oottana danddayiyoogaa Seexaanaa Dabloosi eriyo gishshawu, nuna hidootaa qanxxissanawu koyees. Leemiso 24:10y, “Neeni metuwaa gallassi laafikko, ne wolqqai guutta” yaagees. Seexaanay xillo biitaaniyaa Iyyoobaa bolli metoy gakkanaadan oottiyoogaaninne a mootiyoogan hidootaa qanxxissanawu baaxetiis; shin a gene halchoy polettibeenna. (Iyy. 2:3; 22:3; 27:5) Nuuni nu soo asaa yaranne nu gubaaˈe yara gididaageeta minttettiyoogan Dabloosa eqettana danddayoos. Hegee nu keettaynne Kawotettaa Addaraashay nuuni ufayttiyoonne woppu giyo soho gidanaadan maaddees.

NUUNI KAALLANA DANDDAYIYO LEEMISOTA

7, 8. (a) Minttettiyoogaa Yihooway xoqqu oottidi xeelliyoogaa bessiya Geeshsha Maxaafaa leemisoti awugeetee? (b) Aawaynne aayyiyaa Yihoowa leemisuwaa kaallanawu ay oottana danddayiyoonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

7 Yihoowa. Mazamuraawee, “GODAI wozanai me77idoogeetussi mataana; qassi bantta ayyaanan liiqidaageeta ashshees” yaagidi yexxiis. (Maz. 34:18) Ermmaasi yayyidonne hidootaa qanxxido wode,  hananabaa yootiya ammanettidaagaa Yihooway minttettiis. (Erm. 1:6-10) Hananabaa yootiya cimida Daaneeli Xoossay a minttettanawu issi kiitanchaa kiittido wode ay keena minettidaakko qoppa. He kiitanchay Daaneela ‘Xoossay keehi siiqiyoogoo’ yaagiis. (Dane. 10:8, 11, 18, 19) Neeni daafurida aassiyaageeta, aqinyeta, qassi cimida ishanttanne michontta hegaadan minttettana danddayay?

8 Xoossay banaara ba alˈˈo Naaˈˈay Yesuusi daro layttaa oottido gishshawu, i saˈan deˈiyo wode a galatananne minttettana koshshennabadan qoppibeenna. “Taani siiqiyo ta Na7ai, tana ufaissiyaagee hagaa” yaagidi ba Aaway saluwaappe haasayido cenggurssaa Yesuusi naaˈˈu wodetun siyiis. (Maa. 3:17; 17:5) Xoossay Yesuusa hegaadan giidi galatiisinne i oottido loˈˈobaa nashshiis. Yesuusi Yihooway hegaadan giidoogaa ba haggaazuwaa doommiyo wodenne saˈaa deˈuwaa wurssettan siyido wode keehi minettennan waayi aggana. Yesuusi hayqqanaappe kase qammi metootido wode kiitanchay a minttettanaadankka Yihooway kiittiis. (Luq. 22:43) Nuuni yelidaageeta gidikko, ubba wode nu naata minttettiyoogan, qassi eti loˈˈobaa oottiyo wode galatiyoogan Yihoowa leemisuwaa kaalliyaageeta gidoos. Ammanettiyoogaara gayttidaagan galla galla timirtte keettan paacee gakkiyaaba gidikko, naata nuuni loytti maaddana bessees.

9. Yesuusi ba kiittidoogeeta oyqqido ogiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

9 Yesuusa. Yesuusi Godaa Kawuwaa Baalaa essido omarssi, ba erissiyo ashkkaratu bolli beˈido iita eeshshay otoruwaa. Yesuusi ba huuphiyaa kawushshidi eta tohuwaa meecciis; shin eti bantta giddoppe ooni gitakko palamettiyoogaa aggibookkona; qassi PHeexiroosi likkiyaappe aattidi banan ammanettiis. (Luq. 22:24, 33, 34) SHin, Yesuusi bana metoy gakkido wode ammanettida erissiyo ashkkarati baappe shaahettibeenna gishshawu eta galatiis. I oottidoogaappe aadhiyaagaa eti oottanaagaanne Xoossay eta siiqiyoogaakka yootiis. (Luq. 22:28; Yoh. 14:12; 16:27) Nuna hagaadan oychana danddayoos: ‘Taani Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogan, haratu balaa qoriyoogaappe eta galatiyaanaa?’

10, 11. Harata minttettiyoogee koshshiyoogaa PHawuloosi akeekidoogaa waati bessidee?

10 Kiitettida PHawuloosa. PHawuloosi i xaafido dabddaabbiyan ba mala Kiristtaanetubaa loˈˈobaa haasayiis. I etappe amaridaageetuura daro layttawu hemettido gishshawu eta balaa eriyoogee qoncce; shin i etabaa loˈˈobaa haasayiis. Leemisuwawu, PHawuloosi Ximootiyoosi hara Kiristtaanetu deˈuwaabawu wozanappe hirggiya ‘Godan ammanettida i siiqiyo a naˈaa’ gidiyoogaa qonccissiis. (1 Qor. 4:17; Pili. 2:19, 20) PHawuloosi Tiitu ‘banaara issippe oottiya ba laggiyaa’ gidiyoogaa Qoronttosan deˈiya kiristtaanetussi yootiis. (2 Qor. 8:23) PHawuloosi etabaa qoppiyoogaa siyidi Ximootiyoosinne Tiitu keehi minettennan aggokkona!

11 PHawuloosinne barnnaabaasi banttana deree denddidi qohido sohuwaa guyye biido wode bantta shemppuwaa shenehoo giidosona. Leemisuwawu, Lisxxiran eta wolqqaama yedetay gakkidaba gidikkokka, erissiyo ashkkara gidida oorattati ammanuwan minnidi deˈanaadan minttettanawu eti guyye yaa biidosona. (Oos. 14:19-22) Efisoonan keehi hanqqettida daro asay PHawuloosaara gayttiis. Oosuwaa 20:1, 2y hagaadan gees: “Wocamai irxxidoogaappe guyyiyan, PHauloosi kaalliyaageeta ehiissidi zoriis; eta, ‘Saro de7ite’ giidi, Maqidooniyaa baanau kiyiis. He biittaara aadhdhiiddi, qaalaa yootidi, asaa daro minttettidoogaappe guyyiyan, Giriike  biittaa yiis.” Harata minttettiyoogee PHawuloosi xoqqu oottidi xeelliyooba.

ISSOY ISSUWAA MINTTETOOS

12. Nuuni issoy issuwaa minttettanaadan nu shiiqoti waati maaddiyoonaa?

12 Yihooway nuussi loˈˈobaa qoppees. Nuuni ubbatoo issippe shiiqanaadan i yootiyoy hegaassa. Nu shiiqotun, nuuni abaa tamaaroos; qassi issoy issuwaa minttettoos. (Ibraawe 10:24, 25 nabbaba.) Beni Yesuusa kaalliyaageetuugaadan, nuuni tamaaranawunne minettanawu issippe shiiqoos. (1 Qor. 14:31) Ha huuphe yohuwaa doomettan ibaa denttido Kiristtiina hagaadan gaasu: “Taani shiiquwan keehi dosiyoobay harati tana siiqiyoogaanne minttettiyoogaa. Issi issitoo taani Kawotettaa Addaraashaa gakkiyo wode keehi unˈˈettays. SHin michoti taakko yiidi, tana qoommi sarotidi hachi loˈˈaasa giidi yootoosona. Eti tana siiqiyoogaanne ayyaanaaban taani dicciyoogan eti ufayttiyoogaa tawu yootoosona. Eti minttettiyoogee taani keehi pashkki gaanaadan oottees!” Nuuni ubbay issoy issuwaa minttettiyoogee keehi gazddissiyaaba!—Roo. 1:11, 12.

13. Xoossawu daro layttaa haggaazidaageetussi minttettoy koshshiyoy aybissee?

13 Xoossawu daro layttaa haggaazidaageetussikka minttettoy koshshees. Yaasa qoppa. I ammanettidi Xoossawu daro layttaa haggaaziis. SHin Muusee a minttettanaadan Yihooway hagaadan giis: “Neeni Yaasussi azazuwaa imma; a xalissanne minttetta; aissi giikko, i ha asaa kaalettidi pinttananne ha neeni be7iyo biittaa i eta laatissana.” (Zaa. 3:27, 28) Yaasu Hidootaa Biittan daro olaa olettiyo wode Israaˈeelata kaalettiyo gita aawatettaa ekkana hanees. Baa gishin i issi olan xoonettiis. (Yaas. 7:1-9) Yaasu minettana koshshiyoogee qoncce! Hegaa gishshawu, woradaa xomoosiyaageeta gujjin, Xoossaa wudiyaa gishshawu minnidi oottiya cimata nuuni ubbay minttettana koshshees. (1 Tasalonqqe 5:12, 13 nabbaba.) Woradaa xomoosiya issi ishay hagaadan giis: “Nuuni xomoosidoogan keehi ufayttidi ishantti issi issitoo dabddaabbiyaa xaafidi galatoosona. Nuuni he dabddaabbeta matan wottidi hidootaa qanxxiyo wode nabbaboos. He dabddaabbeti nuuni keehi minettanaadan oottidosona.”

Nu naati nuuni eta minttettiyo wode ufayttoosona (Mentto 14 xeella)

14. Nuuni zoriyo wode minttettiyoogeenne galatiyoogee keehi maaddiyoogaa bessiyay aybee?

14 Geeshsha Maxaafaappe maaddiya zoriyaa zoranawu galatiyoogeenne minttettiyoogee koshshiyoogaa Kiristtaane cimatinne yelidaageeti akeekoosona. PHawuloosi i zoridoogaa Qoronttoosan deˈiyaageeti oosuwan peeshshido gishshawu galatido wode, eti ubbatoo likkebaa oottanawu minettennan aggokkona. (2 Qor. 7:8-11) Naaˈˈu naati deˈiyo Andirwu hagaadan giis: “Naati  ayyaanaabaaninne qofan diccanaadan minttettiyoogee maaddees. Minttettiyoogan zoriyaa ekkanaadan oottana danddayaasa. Nu guutta naati likke gididabaa erikkonne, nuuni eta muletoo minttettiyoogan eti bantta deˈo ubban likkebaa oottoosona.”

MAADDIYA OGIYAN WAATI MINTTETTANAAKKO

15. Nuuni harata minttettana danddayiyo issi ogee aybee?

15 Nu mala Kiristtaaneti oottiyo loˈˈobaa gishshawunne eta loˈˈo eeshshaa gishshawu eta nashsha. (2 Odi. 16:9; Iyy. 1:8) Nu hanotaappe denddidaagan nuuni oottiyoobaynne maaddiyoobay guutta gidikkonne, Yihoowaykka Yesuusikka Kawotettaara gayttidaagan nuuni oottiyoobaa keehi xoqqu oottidi xeelloosona. (Luqaasa 21:1-4; 2 Qoronttoosa 8:12 nabbaba.) Leemisuwawu, layttan sugidaageetuppe amaridaageeti ubbatoo shiiquwaa shiiqanawunne haggaazanawu keehi baaxetoosona. Nuuni eta galatananne minttettana koshshees.

16. Nuuni harata awude minttettana danddayiyoo?

16 Danddayettida keenan ubbatoo harata minttetta. Issi uri loˈˈobaa oottidoogaa akeekiyo wode ubban a galata. PHawuloosinne Barnnaabaasi PHisddiyan deˈiya Anxxookiyaa gakkido wode aybi hanidaakko qoppa. Ayhuda woosa keettaa halaqati eta hagaadan giidosona: “Nu ishanttoo asaa minttettiya qaalai inttessi de7ikko, asau haasayerkketii.” Yaagin PHawuloosi minttettiyaabaa haasayiis. (Oos. 13:13-16, 42-44) Nuuni minttettiyaabaa haasayana danddayikko, haasayiyoogee loˈˈo. Nuuni hara asaa minttettiyoogaa meezetikko, etikka nuna minttettana danddayoosona.—Luq. 6:38.

17. Harata galatiyo keehi loˈˈo ogee aybee?

17 Issibaa dummayada yoota. Xaaxi waaxidi minttettiyoogeenne galatiyoogee maaddiyaaba gidikkonne, Yesuusi Tiyaaxiroonan deˈiya Kiristtaanetussi odidobay issibaa dummayidi yootiyoogee loˈˈo gidiyoogaa bessees. (Ajjuutaa 2:18, 19 nabbaba.) Leemisuwawu, nuuni yelidaageeta gidikko, nu naati ayyaanaaban aybin dicciiddi deˈiyaakko nuuni nashshiyoogaa etawu yootana danddayoos. Issi aayyiyaa metiya hanotay deˈishinkka ba naata barkka dichiyoogaara gayttidaagan nuna ufayssidaban o galatana danddayoos. Hegaadan galatiyoogeenne minttettiyoogee keehi maaddana danddayees!

18, 19. Minttettoy koshshiyoogeeta nuuni waati minttettana danddayiyoo?

18 Yihooway Muusee Yaasa minttettanaadan yootidoogaadan nuuni hara ura minttettanaadan nuussi yootenna. SHin nuuni nu mala Kiristtaanetanne harata minttettiyo wode Xoossay ufayttees. (Lee. 19:17; Ibr. 12:12) Leemisuwawu, dere haasayaa haasayida ishay ba haasayan nuussi koshshiyaabaa zorido woy amarida xiqiseta nuuni akeekanaadan maaddido gishshawu a galatana danddayoos. Issi michiyaa haasayaa haasayida ishawu hagaadan xaafaasu: “Nuuni amarida daqiiqa haasayidaba gidikkonne, neeni ta azzanuwaa akeekada tana minttettadasa. Neeni madirakiyaappekka tanaarakka hegaadan kehatettan haasayiyo wode, hegee Yihoowa imotadan tawu siyettiyoogaa neeni erana mala koyays.”

19 Nuuni PHawuloosi, “Intte qassi ha77i oottiyoogaadan, issoi issuwaa minttettitenne maaddite” yaagidi zoridoogaa oosuwan peeshshanawu murttidaba gidikko, harata ayyaanaaban minttettiyo daro ogiyaa demmana danddayoos. (1 Tas. 5:11) Nuuni ubba galla issoy issuwaa minttettikko, nuuni ubbaykka Yihoowa ufayssanaagee qoncce.

^ [1] (mentto 1) Issi issi asatu sunttay laamettiis.