Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2016

 NU TAARIKIYAAPPE

“Birttaaniyan Kawotettaabaa Aassiyaageetoo, Beegottite!!”

“Birttaaniyan Kawotettaabaa Aassiyaageetoo, Beegottite!!”

GUYYEPPE Nu Kawotetta Haggaazuwaa geetettida xuufiyan kiyida, “Birttaaniyan Kawotettaabaa Aassiyaageetoo, Beegottite!!” giyo huuphe yohoy xurumbban odidobaa mala. Issi sima huuphe yohoy, “Tammu Layttaa Giddon Daro Dichi Baawa” yaagiis. Koyro sinttan kiyida, 1928ppe 1937 gakkanaassi deˈiya tammu layttaa haggaazuwaa iripporttee hegaa qonccissees.

AQINYETI KEEHI DAROO?

Birttaaniyan haggaazoy shugganaadan oottidabay aybee? Gubaaˈeti daro layttappe kase meezetidoogaadan oottiyoogan, ‘haggaazuwan mishettiyoogaa aggidaba’ milatoosona. Hegaa bolli, deˈiya moottan gubaaˈetuura issippe haggaaziyoogaappe haahosaa biidi haggaaziya 200 aqinye xallay oottana danddayiyoogaa macara biiroy kuuyiis. Hegaa gishshawu, macara biiroy aqinye gidanawu koyiyaageeti Birttaaniyan haggaazana danddayennaagaa odiis; qassi hara Awurooppaa biitti biidi haggaazanaadan eta minttettiis. Qaalaa guuttaa eriyaaba woy aynne erennaba gidikkonne, Birttaaniyaappe aqinyeti Paransaayenne hara biitti aggennan zulidi biidoogee galatissiyaaba.

‘EESUWAN POLANAADAN OYCHIDOBAA’

Informant giyo xuufiyan 1937n kiyida huuphe yohuwan, 1938 layttawu halchido, Issi miiloone saatiyaa! giyo deexo halchoy odettiis. Aassiyaageeti aginan 15 saatiyaa, qassi aqinyeti 110 saatiyaa haggaazikko, he halchuwaa metootennan polana danddayettees. Saaminttan amarida gallassi ichashu ichashu saatiyaa haggaazanawunne, qassi Saynnoppe Arbba gakkanawu omarssan zaarettidi oychanawu haggaazo citati darajjayettanaadan odettiis.

Aqinyeti mishettidi haggaazoosona

Haggaazuwaa zaarettidi hegaadan minttidoogee darota ufayssiis. Hilde Pajet * giyo michiyaa hagaadan gaasu: “Hegee nuuppe daroti amottiiddi takkidonne sohuwaara loˈˈo ayfiyaa demissida, eesuwan polanaadan waanna biiroy oychidoba.” E. F. Wales giyo michiyaa hagaadan gaasu: “Issi gallassan ichashu saatiyaa haggaazanaadan odidoogee keehi loˈˈoba! Kumetta gallassaa Godawu haggaaziiddi peeˈiyoogaa keena ufayssiyaabi aybi deˈii? . . . Nuuni soo simmiyo wode daafurana danddayoos; shin keehi ufayttoos.” Istiven Miler giyo yelagay eesuwan oottana koshshiyoogaa qoppidi, oychidoogaadan oottiis. I bawu danddayettida wodiyan hegaa oottanawu koyiis! Bishkkiliitiyan biidi kumetta gallassaa haggaaziyaanne duuqettida haasayata boniyan omarssi sissiya citata i hassayees. Eti erissuwaa oyqqidi salppiyan mishshettidi haggaazidosona; qassi maxeetiyaa goˈettidi ogiyan markkattidosona.

Informant giyo xuufiyan, “Nuuyyo 1,000 aqinyeti koshshoosona” yaagiya qofaykka odettiis. Aqinyeti banttarkka gidennan, gubaaˈeta maaddiiddinne minttiiddi etaara issippe oottanaadan ooratta maaray kiyiis. Joys Elesa, “Beegottidi, daro ishantti aqinye gidana koshshiyoogaa akeekidosona”  yaagaasu. A, “Taayyo he wode layttay 13 gidikkonne, taani oottanawu koyidoy hegaa; aqinye gidanawu koyaas” yaagaasu. A Isiine 1940n ba halchuwaa polaasu; he wode layttay iyyo 15. Guyyeppe Joysi azina gidida Piteri, “aqinye gidanawu qoppanaadan” bana denttettida “Beegottite” giidi odidobaa siyiis. Awu layttay 17 gidido wode, Tamme 1940n, aqinye gididi maddabettido Iskaarberoh giyo katamaa gakkanaassi 105 kilo meetiriyaa bishkkiliitiyaa laaggiiddi biis.

Sirel Jonseninne a machiyaa Kiti Jonsena bantta goˈˈaa aggibayida ooratta aqinye. Eti kumetta wodiyaa haggaaziyo wode goˈettanawu bantta keettaanne harabaa bayzzanawu kuuyidosona. Sireli oosuwaa yeddin, eti issi agina giddon aqinye gidanawu giigettidosona. I, “Hegaa xeelliyaagan nuuni keehi ammanettida. Nuuni hegaa hammu giidi ufayssan oottida” yaagiis.

AQINYETU KEETTAY DOOMETTIIS

Aqinyetu qooday keehi gujjin, aawatettay deˈiyo ishantti eta maaddiyo ogeta qoppidosona. Zon servante (ha wodiyan woradaa xomoosiyaagaa geetettees) gididi 1938n oottida Jim Kari aqinyetussi katamatun keettaa giigissana mala yootidoogaadan oottiis. Amarida aqinyeti issippe deˈanaadaaninne issippe oottanaadan odettiis; yaatiyoogan daro miishshaa kessokkona. SHefild giyo kataman, aawatettay deˈiyo issi ishay kaallana mala eti gita keettaa keraa oyqqidosona. Heeran deˈiya gubaaˈee miishshan maaddiis; qassi son goˈettiyoobaa immiis. Jimi, “Hegee giiganaadan ubbay maaddiis” yaagiis. Minni oottiya tammu aqinyeti ayyaanaaban ubbatoo loˈˈobaa oottiiddi yan deˈidosona. “Qanˈˈiyaa qanˈˈiyoosan ubba gallassi gallassaa xiqisiyaa tobboosona”; qassi “aqinyeti galla galla kataman dumma dummasan deˈiya bantta moottaa boosona.”

oratta aqinyeti Birttaaniyan keehi daridosona

Aassiyaageetikka aqinyetikka oychidoogaadan oottin, 1938n issi miiloone saatiyaa halchidoogee polettiis. Haggaazo qommo ubban dichay deˈiyoogaa iripporttee bessees. Aassiyaageetu qooday Birttaaniyan ichashu layttaa giddon heezzu kushe gidiyaagaa dicciis. Kawotettaa haggaazuwaa zaarettidi minttidoogee yiya olaa wodiyan banttana gakkana metuwan Yihoowa asay minnanaadan maaddiis.

Ha wodiyan, Xoossaa olay Armmageedooni matiyo wode, Birttaaniyan aqinyetu qooday zaarettidi gujjiiddi deˈees. Aadhida tammu layttatun aqinyetu qooday keehi xoqqidi, Xiqimita 2015n, 13,224 gidiis. He aqinyeti kumetta wodiyaa haggaazoy bantta deˈuwan oottiyo aybippenne aadhiyaaba gidiyoogaa akeekoosona.

^ MENT. 8 Xiqimita 1, 1995, Wochiyo Keelaa sinttaa 19-24n, Michee Pajeti deˈuwan hanidabay deˈees.