Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2016

Nuna Urqqa Miishshadan Medhiya Yihoowa Nashshiyoogaa

Nuna Urqqa Miishshadan Medhiya Yihoowa Nashshiyoogaa

“Abeet GODAU, . . . neeni urqqaa medhdhidaagaa; nuuni ubbaikka ne kushiyan merettida.”—ISI. 64:8.

MAZAMURE: 11, 26

1. Urqqa miishshaa medhiya ooppenne Yihooway aadhiyoy aybissee?

URQQAAPPE medhido beni CHayna miishshay hidaare 2010n, Inggilizen Londdene kataman, 70 miiloone Amarkka doolaare gidiya miishshan bayzettiis. Urqqa miishshaa medhiya uri ubbasan deˈiya hirayso urqqaappe keehi loˈˈiya alˈˈo miishshaa medhana danddayiyoogee tuma. SHin urqqa miishshaa medhiya ay asanne Yihoowaara geeddarssana danddayettenna. Meretay merettido usuppuntta gallassaa wurssettan Xoossay “biittaa baanaappe” wotoy baynna asa medhiis; qassi bitanee ba eeshshan bana Medhidaagaa mala gidanaadan oottiis. (Doo. 2:7) Ha saˈaappe medhido wottiyoobi baynna he bitanee Addaamee “Xoossaa na7aa” geetettidoogee bessiyaaba.—Luq. 3:38.

2, 3. Bantta nagaraappe simmida Israaˈeelata waani milatana danddayiyoo?

2 SHin Addaamee bana Medhidaagaa bolli makkalido wode, Xoossaa naˈa gidiyo maatay appe haliis. Gidoppe attin, aadhida daro layttatun Addaame zerettaappe ‘shaara keena daro asay’ Xoossaa haaruwawu exatanawu dooriis. (Ibr. 12:1) Eti bantta huuphiyaa kawushshidi banttana Medhidaagawu haarettiyoogan  bantta Aawaynne banttana giigissi medhiyaagee Xoossaappe attin, Seexaanaa gidanaadan koyennaagaa bessidosona. (Yoh. 8:44) Eti Xoossawu ammanettidaageeta gidiyoogee bantta nagaraappe simmida Israaˈeelatussi Isiyaasi, “Abeet GODAU, neeni nu aawaa; nuuni urqqa; neeni urqqaa medhdhidaagaa; nuuni ubbaikka ne kushiyan merettida” yaagidoogaa nuna hassayissees.—Isi. 64:8.

3 Ha wodiyan Yihoowayyo ayyaanaaninne tumatettan goynniya ubbay hegaadan ba huuphiyaa kawushshidi haarettees. Eti Yihoowa bantta Aawaa giidi banttana Medhidaagaayyo haarettiyoogaa gita maatadan xeelloosona. Laamettada loˈˈiya miishshaa mala gidanaadan Xoossay maaddanaadan neeni eeno giya shugo urqqa mala gaada qoppay? Hegaadankka, ayyaanaaban neeyyo ishanne micho gidida ubbati laamettanaadan Xoossay maaddiiddi deˈiyoogeeta gaada qoppay? Hegawu nuna maaddana mala, Yihooway nuna urqqa miishshadan medhiyoogaara gayttidaagan heezzubaa, hegeekka laamettanaadan i maaddiyoogeeta waati dooriyaakko, i eta maaddiyoy aybissakkonne qassi waati maaddiyaakko beˈana.

LAAMETTANAADAN MAADDIYOOGEETA YIHOOWAY DOOREES

4. Yihooway baakko shiishshiyoogeeta waati doorii? Leemisuwaa yoota.

4 Yihooway asaa xeelliyo wode, eta meraa woy qottaa xeellenna. SHin i wozanaa qorees. (1 Sameela 16:7b nabbaba.) Xoossay Kiristtaane gubaaˈiyaa essiyo wode hegee keehi qoncciis. I asaa xeelan pattennaba milatiya daro asata baakkonne ba Naˈaakko ehiis. (Yoh. 6:44) “Cayiyaagaa, . . . yedettiyaagaanne tuggayiyaagaa” gidida Parisaawee Saaˈooli hegeetuppe issuwaa. (1 Xim. 1:13) SHin, ‘wozanaa paacciyaagee’ Saaˈoola pattenna urqqadan xeellibeenna. (Lee. 17:3) Xoossay ba sunttaa “Aihuda gidenna asaa sinttan, kawotu sinttaaninne Israa7eela asaa sinttan” erissanaadan maaddiya “doorettida miishsha” oottidi a xeelliis. (Oos. 9:15) Harati qassi kase mattottiyaageeta, shori baynnabaa haniyaageetanne kaysota; shin Yihooway “bonchcho miishsha oottidi” eti laamettanaadan maaddiis. (Roo. 9:21; 1 Qor. 6:9-11) Eti Xoossaa Qaalaa loytti eridoogeenne Xoossan ammanettidoogee eti laamettana mala Yihooway maaddanaadan oottiis.

5, 6. Nuna urqqa miishshadan medhiya Yihoowan ammanettiyoogee ha hanotatun laamettanaadan nuna waati maaddii? (a) Nu moottan deˈiya asaa nu xeelliyo hanotaa, (b) nu ishanttanne michontta nu xeelliyo hanotaa.

5 Hagaappe qommon beˈidobay nuna waati maaddii? Yihooway asaa wozanaa qoridi i dooridoogeeta baakko shiishshana danddayiyoogaa ammaniyoogee nu moottankka gubaaˈiyankka haratu bolli pirddennaadan naagettana mala maaddees. Ane Maykila leemisuwaa beˈa. I hagaadan giis: “Yihoowa Markkati tana haasayissiyo wode, eta bolli kariyaa gordda bayays. Taani iita asa! Guyyeppe, eta loˈˈo eeshshaa gishshawu taani nashshiyo so asaara issi wode gayttaas. SHin issi gallassi, eti Yihoowa Markka gidiyoogaa erada dagammaas! Eta eeshshay taani Yihoowa Markkata coo ixxiyoy aybissakko qoranaadan oottiis. Ta ixuwawu gaasoy eri baynnaagaanne asay coo odiyoobaa siyidoogaa gidiyoogaa sohuwaara akeekaas.” Maykili Yihoowa Markkatubaa tumaa eranawu Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiis. Guyyeppe, tumaa eridi kumetta wodiyaa haggaaziyaagaa gidiis.

6 Yihooway nuna urqqa miishshadan medhiyoogaa akeekiyoogee nuuni nu mala Kiristtaaneta xeelliyo hanotaakka laammanaadan oottees. Xoossaagaadan, neenikka ne ishanttanne michontta makkisidi giigissido miishshadan gidennan, biron giigissiiddi deˈiyo miishshadan xeellay? Xoossay issi ura wozanaa, qassi i giigissin he uri ay mala asa gidanaakko akeekana danddayees. Hegaa gishshawu, Yihooway asaa balaa gidennan,  eta loˈˈo eeshshaa xeellees. (Maz. 130:3) Nuunikka a ashkkaratu loˈˈo eeshshaa xeelliyoogan a milatana danddayoos. Nu ishanttinne michontti ayyaanaaban diccanawu baaxetiyo wode eta maaddiyoogan nuna urqqa miishshadan medhiyaagaara issippe oottoos. (1 Tas. 5:14, 15) Cimati “imota” gidiyo gishshawu, hegaara gayttidaagan sintta xeera gidana bessees.—Efi. 4:8, 11-13.

NUUNI LAAMETTANAADAN YIHOOWAY MAADDIYOY AYBISSEE?

7. Neeni Yihoowa seeraa nashshiyoy aybissee?

7 Issi uri hagaadan gin siyennan aggakka: ‘Taani naˈa yelana gakkanaashin tana yelidaageeti seeriyo seeraa loytta akeekabeykke.’ Nuuni gastta gidiyo wode, seeray siiquwan imettiyoogaa eriyo gishshawu, hegaa keehi nashshana danddayoos. (Ibraawe 12:5, 6, 11 nabbaba.) Ee, Yihooway ba naata siiqiyo gishshawu, nuuni laamettanaadan danddayan maaddees. Yihooway nuuni akeekanchanne ufayttiyaageeta gidanaadan, qassi nuunikka a siiqanaadan koyees. (Lee. 23:15) Nuuni waayettiyoogee a ufayssenna; qassi i nuuni nu nagaraappe simmennan hayqqana mala koyenna.—Efi. 2:2, 3.

8, 9. Yihooway ha wodiyan nuna waati tamaarissii, qassi sinttappe hegee waani gujji gujji baanee?

8 Nuuni Yihoowa eranaappe kase nu iita eeshshay keehi daro gidana danddayees. SHin nuuni laamettanaadaaninne loˈˈo eeshshay deˈiyoogeeta gidanaadan Yihooway maaddiis. (Isi. 11:6-8; Qol. 3:9, 10) Nuuni ayyaana gannatiyan deˈoos. Hegee nuuni laamettanaadan Yihooway ha wodiyan giigissido dumma hanotaa. Nu yuushuwan deˈiya alamee iita gidikkokka, nuuni sarotettan woppu giidi deˈanaadan he hanotay maaddees. Hegaa bollikka, siiqoy baynna keettan diccidaageetikka, tumu siiquwaa demmida. (Yoh. 13:35) Nuuni harata siiqana koshshiyoogaa tamaarida. Ubbaappe aaruwan, nuuni Yihoowa eridi i nuna aawadan siiqiyoogaa beˈida.—Yaaq. 4:8.

9 Ooratta alamiyan ayyaana gannatiyaa anjjuwan nuuni muleera goˈettana. Qassikka Xoossaa Kawotettay haariyo gannate gidiya saˈan nuuni ufayttidi deˈana. He wodekka Yihooway nuuni haˈˈi qoppana danddayenna hanotan kumetta saˈan deˈiya asaa tamaarissiyoogan eti laamettanaadan maaddana. (Isi. 11:9) Hegaadankka, nuuni i tamaarissiyoobaa loytti akeekanaadaaninne a sheniyaa muleera polana mala, Xoossay nu guuggiyaanne nu bollaa wotoy baynna tilla oottana. Hegaa gishshawu, ubbatoo Yihoowawu haarettanawu murttoos; yaatiyoogan nuuni laamettanaadan i maaddiyoogaa a siiquwaa qonccissiyaabadan xeelliyoogaa bessoos.—Lee. 3:11, 12.

NUUNI LAAMETTANAADAN YIHOOWAY WAATIDI MAADDII?

10. Yesuusi urqqa miishshadan nuna giigissiya Yihoowadan danddayanchanne erancha gidiyoogaa waati bessidee?

10 Urqqa miishshaa medhiya keehi hiillancha uradan, Yihooway i giigissidi medhana ‘biittay’ ay malakko akeekidi, he urqqaa hanotaadan giigissees. (Mazamure 103:10-14 nabbaba.) I nu shugo miyyiyaa, nu abbiyaa pacaanne ayyaanaaban nuuni diccido dichaa akeekidi, nuuni nu hanotaadan hanotaadan laamettanaadan maaddees. Nagarancha ba ashkkarata Yihooway waati xeelliyaakko a Naˈay loytti qonccissiis. Yesuusi kiittidoogeeti bantta giddoppe aadhiyay oonakko palamettido wode i waatidaakko akeeka. Neeni he sohuwan deˈiyaakko, kiitettidaageetu hanotaa aybidan xeelluutee? Eti shugo urqqa mala gidokkona gaada qoppana danddayaasa. SHin, Yesuusi eta loˈˈo eeshshaa xeelliis. I kiittido ammanettidaageeta kehatettaaninne danddayan zoriyo wode, qassi i ba huuphiyaa kawushshiyoogaa eti beˈiyo wode, eti laamettanaagaa i akeekiis. (Mar. 9:33-37; 10:37, 41-45; Luq. 22:24-27) Yesuusi hayquwaappe denddin geeshsha ayyaanay eta bolli wodhi simmin, kiitettidaageeti maati deˈiyo erettida ura gidanawu bichaariyoogaappe, banttawu  imettida oosuwaa minnidi oottidosona.—Oos. 5:42.

11. Daawiti shugo urqqa mala gidiyoogaa waati bessidee, qassi nuuni a waani milatana danddayiyoo?

11 Yihooway ha wodiyan ba ashkkarati laamettanaadan maaddanawu goˈettiyo waanna ogeti a Qaalaa, a ayyaananne Kiristtaane gubaaˈiyaa. Nuuni halchidi Xoossaa Qaalaa nabbabiyo wode, hegaa wotti dentti qoppiyoonne nabbabidobaa oosuwan peeshshanawu Yihoowa maaduwaa oychiyo wode, a Qaalay nuuni laamettanaadan maaddees. Daawiti, “Taani ta hiixan nena hassayais; qamma ubban nebaa qoppais” yaagiis. (Maz. 63:6) I, “Tana zoriya GODAA galatais; bilahekka ta wozanai tana seerees” yaagidikka xaafiis. (Maz. 16:7) Ee, Xoossay Daawita zoridobay deexxiyaaba gidiyo wodekka, Daawiti he zoree ba wozanaa qofaa laammanaadan eeno giis. (2 Sam. 12:1-13) Ba huuphiyaa kawushshiyoogaaninne azazettiyoogan Daawiti nuuyyo loˈˈo leemiso gidiis. Ne wozanan deˈiyaabaa loyttanaadan neenikka Xoossaa Qaalaa wotta dentta qoppay? Neeni kaseppe aaruwan hegaadan oottana koshshennee?—Maz. 1:2, 3.

12, 13. Yihooway nuuni laamettanaaadan geeshsha ayyaanaa baggaaranne Kiristtaane gubaaˈiyaa baggaara waatidi maaddii?

12 Geeshsha ayyaanay nuuni daro ogiyan laamettanaadan maaddees. Leemisuwawu, Xoossaa geeshsha ayyaanaa ayfe gidida, Kiristtoosaagaa mala eeshshay nuussi deˈanaadan maaddees. (Gal. 5:22, 23) He ayfiyawu issi macaray siiquwaa. Nuuni Xoossaa azazoy deexo gidennaagaa akeekiyo gishshawu, a siiqoos, qassi ayyo azazettanawunne nuuni laamettana mala i maaddanaadan koyoos. Alamee nuna bana milatissidi laammennaadan eqettana mala geeshsha ayyaanay nuussi wolqqaakka immees. (Efi. 2:2) Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageetu otoruwaa qulliiddi yelagatettan diccida kiitettida PHawuloosi guyyeppe, “[Xoossay] tau immido wolqqan, ubbabaa oottanau taani danddayais” yaagiis. (Pili. 4:13) Yaatikko, geeshsha ayyaanaa demmanawu PHawuloosaagaadan ubbatoo woossoos. Ashkketi wozanappe woossiyo woosaa Yihooway sheneho geenna.—Maz. 10:17.

Yihooway gubaaˈe cimatu baggaara nuuni laamettanaadan maaddees, shin nuuppekka koyettiyaabay deˈees (Mentto 12, 13 xeella)

13 Yihooway Kiristtaane gubaaˈiyaa baggaaranne cimatu baggaara nuuni huuphiyan huuphiyan laamettanaadan maaddees.  Leemisuwawu, ayyaanaaban nuuni shuggiyoogaa cimati akeekikko, asa eraana gidana xayikkonne, nuna maaddanawu maloosona. (Gal. 6:1) Eti akeekaanne aadhida eraa demmanawu bantta huuphiyaa kawushshidi Xoossaa woossoosona. Eti nu hanotaa qoppidi Xoossaa Qaalaanne nu xuufeta pilggiyoogan woossido woosaara maayiyaabaa oottoosona. Hegee eti nuussi koshshiyaagaadan nuna maadanaadan oottana danddayees. Maayiyoobaa xeelliyaagan eti kehatettaaninne siiquwan nena maaddanawu koyikko, eta zoree Xoossay nena siiqiyoogaa bessiyaaba gaada he zoriyaa ekkuutee? Yaatikko, neeni nena goˈˈiya ogiyan laamettanawu koyiya, Xoossaa kushiyan deˈiya shugo urqqa mala gidiyoogaa bessaasa.

14. Yihoowawu urqqaa bolli aawatettay deˈikkokka, nuuni koyidobaa dooriyo maataa i bonchiyoogaa waati bessii?

14 Nuuni laamettanaadan Xoossay waati maaddiyaakko akeekiyoogee, nu mala Kiristtaanetuura gattiyaabankka, qassi nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeta gujjin, nu moottan deˈiya asaa nuuni xeelliyo hanotankka nuna maaddana danddayees. Urqqaa medhiya uri biittaa bookki kessinne urqqaa medhiyoogaa doommi bayenna. I koyro shuchaanne hara koshshennabaa he biittaappe diggirggees. Ayyaanaabankka laamettanaadan koyiyaageeta Xoossay eti laamettanaadan maaddees. Eti laamettanaadan Xoossay giddana xayikkonne, eti bantta dosan laamettidi geeyana mala, i ba xillotettaa kandduwaa maaraa qonccissees.

15, 16. Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageeti eti laamettana mala Yihooway maaddanaadan koyiyoogaa waatidi bessiyoonaa? Leemisuwaa yoota.

15 Awusttiraaliyaa biittan deˈiya Teso giyo michee leemisuwaa qoppa. O xannaˈissida michiyaa hagaadan gaasu: “Tesa Geeshsha Maxaafaa tumaa akeekanawu metootabeykku. SHin a ayyaanaaban diccabeykku, haray atto gubaaˈe shiiquwaakka shiiqukku! Hegaa gishshawu, he allaalliyaabaa daro qoppadanne woossada, o xannaˈissiyoogaa agganawu qofaa qachaas. He wode maalaalissiyabay haniis. Taani hachiigee wurssetta gaada qoppido xinaatiyaa wode, Tesa ba wozanan deˈiyaabaa taayyo yootaasu. A ceeriyaa kaaˈiyoogaa dosiyo gishshawu, ba hanotaa asa bessanawu haniyoobadan xeellaasu. SHin he wode he meeziyaa agganawu qofaa qachaasu.”

16 Hegaappe simmin takkennan, Tesa gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogaanne ba laggeti borishinkka Kiristtaanetuppe koyettiya eeshshaa bessiyoogaa doommaasu. Michiyaa gujjada hagaadan gaasu: “Tesa guyyeppe xammaqettaasu, qassi iyyo yelaga naati deˈikkokka, guyyeppe kumetta wodiyaa haggaaziya aqinye gidaasu.” Ee, Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageeti Xoossaa ufayssanawu bantta deˈuwan laamettiyoogaa doommiyo wode, i etakko shiiqeesinne eti tumuppe loˈˈiya miishsha gididi laamettanaadan maaddees.

17. (a) Yihooway nena urqqa miishshadan medhiyoogaa xeelliyaagan nena ufayssiyaabay aybee? (b) Urqqa miishshadan giigissi medhiyoogaara gayttidaagan kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?

17 Ha wodiyankka, urqqa miishshaa medhiya issoti issoti bantta kushiyan issi issi miishshaa medhoosona. Nuna urqqa miishshadan medhiyaageekka nuuni laamettanaadan ba zoriyan maaddiyoogaaninne nuuni oottiyoobaa akeekiyoogan, hegaadan nuna baakko shiishshidi nuuni laamettanaadan danddayan maaddees. (Mazamure 32:8 nabbaba.) Yihooway neessi qoppiyoogaa akeekay? Neeni laamettanaadan i ba kushiyan siiquwan maaddiyoogaa beˈay? Yaanikko, neeni Yihoowa sinttan shugo urqqa mala gidada deˈanaadan nena maaddana hara eeshshati awugeetee? Neeni koyosaa zaaranawu metiya mino urqqa mala gidennaadan, aggana bessiyo eeshshati awugeetee? Qassi aawaynne aayyiyaa bantta naati laamettanaadan maaddiyoogan, Yihoowaara waanidi hashetidi oottana danddayiyoonaa? Hageeta kaalliya huuphe yohuwan beˈana.