Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2016

Haratu Mooroy Nena Xubbanaadan Eeno Gooppa

Haratu Mooroy Nena Xubbanaadan Eeno Gooppa

“Issoi issuwau atto [giite].”—QOL. 3:13.

MAZAMURE: 53, 28

1, 2. Yihoowa asaa qooday daranaagee Geeshsha Maxaafan kasetidi waani qonccidee?

YIHOOWAWU ammanettidi ha saˈan oottiya a Markkati keehi dumma dirijjite gididosona. Eti nagaranchanne balabaa oottiyaageeta gidiyoogee tuma. SHin kumetta saˈan deˈiya gubaaˈee diccanaadaaninne minnanaadan Xoossaa geeshsha ayyaanay maaddiiddi deˈees. Yihooway asay nagarancha gidikkokka, i eeno giidi azazettiya eta goˈettidi oottido maalaalissiya amaridabaa qoppa.

2 Wurssetta gallassay 1914n doommiyo wode, ha saˈan Xoossawu haggaaziyaageeti keehi guutta. SHin Yihooway eti sabbakiyo oosuwaa anjjiis. Hegaappe haa simmin deˈiya daro layttatun, miilooniyan qoodettiya asay Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaridi Yihoowa Markka gidiis. Yihooway ha maalaalissiya dichaabaa hagaadan giidi kasetidi yootiis: “Qoodan guutta asata taani sha7issana; ubbaappe qoodan guuxxiyaageetakka gita kawotetta oottana. Taani GODAA; wodee gakkiyo wode, taani hagaa eesuwan polana.” (Isi. 60:22) Ha wurssetta gallassan he hiraagay polettidoogee tuma. Hegaappe denddidaagan, ha wodiyan Xoossaa  asaa qooday daro biittan deˈiya asaa qoodaappe darees.

3. Xoossaa ashkkarati asaa siiqiyoogaa waati bessidonaa?

3 Ha wurssetta gallassi, Yihooway ba asay keehi siiqettanaadan maaddiis. “Xoossai siiqo”; qassi eti a leemisuwaa kaalloosona. (1 Yoh. 4:8) Xoossaagaadan siiqiya Yesuusi bana kaalliyaageetussi hagaadan giis: “Taani inttena ooratta azazuwaa azazais; issoi issuwaa siiqite. . . . Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana.” (Yoh. 13:34, 35) Mata wode taarikiyan kawotettati wolqqaama olan busakettido wode, he zoree keehi maaddiis. Leemisuwawu, Naaˈˈantto Alamiyaa Ola xallan 55 miiloone gidiya asay hayqqiis. Gidikkokka, Yihoowa Markkati he olaa olettibookkona. (Mikiyaasa 4:1, 3 nabbaba.) Hegee eti he asaa ubbaa suuttan oyshettennaadan maaddiis.—Oos. 20:26.

4. Yihoowa asay diccidoogee maalaalissiyaaba gididoy aybissee?

4 Xoossaa asay dicciiddi deˈiyoy, “ha sa7aa Xoossai” Seexaanay haariyoogee Geeshsha Maxaafan odettido ha iita alamiyaana. (2 Qor. 4:4) I televizhiiniyaanne gaazeexaa malabaa goˈettiyoogaadan, ba sheniyaa polanawu ha alamiyaa polotikaakka goˈettees. Gidoppe attin, mishiraachoy odettennaadan i diggana danddayenna. SHin Seexaanay bawu deˈiya wodee guutta gidiyoogaa eriyo gishshawu, asaa tumu goynuwaappe haassanawu malees; i dumma dumma ogiyan hegaadan oottees.—Ajj. 12:12.

AMMANETTIYAAKKO AMMANETTENNAAKKO PAACCIYAABAA

5. Harati issi issitoo nuna qohana danddayiyoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

5 Xoossaanne asaa siiqiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa Xoossaa asay tamaarees. Hegaadan hananaagaa Yesuusi kasetidi yootiis. Ubbaappe aadhiya azazoy awugaakko oychin zaariiddi, i hagaadan giis: “‘Neeni Godaa ne Xoossaa ne kumetta wozanaappe, ne kumetta shemppuwaappe, ne kumetta qofaappe siiqa’ yaagiis. Hegee ubbaappe gitatiya azazonne qassi ubbaappe aadhdhiya azazo. Qassi naa77antto azazoikka a mala; hegee, ‘Neeni ne shooruwaa ne huuphedan siiqa’ giyaagaa.” (Maa. 22:35-39) Gidoppe attin, Addaame nagaraa gaasuwan nuuni ubbay yelettoosappe doommidi nagarancha gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Roome 5:12, 19 nabbaba.) Hegaa gishshawu, gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti nuna qohiyaabaa issi issitoo haasayana woy oottana danddayoosona. Hegee nuuni Yihoowanne a asaa siiqiyaakko siiqennaakko paaccana danddayees. Hegaa mala hanotan nuuni ay oottanee? Beni wode, Xoossawu ammanettidi oottida asatikka harata qohiyaabaa haasayidosona woy oottidosona; qassi hegaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay qonccissiyoobaappe loˈˈobaa tamaarana danddayoos.

Neeni Eelanne a naatu wode Israaˈeela biittan deˈiyaakko waananee? (Mentto 6 xeella)

6. Eeli ba naata seeribeennay aybiinee?

6 Leemisuwawu, Qeese Ubbatu Halaqaa Eelayyo Yihoowa higgiyawu azazettenna naaˈˈu attuma naati deˈoosona. Geeshsha Maxaafay, “Eela attuma naati iita asata; eti GODAA erokkona” yaagees. (1 Sam. 2:12) Eta aaway tumu goynuwaara gayttidabaa minni oottikkokka, a naaˈˈu naati keehi gita nagaraa oottidosona. Eeli hanidabaa eriyo gishshawu ba naata seerana bessees; shin i eta mintti seeribeenna. Hegaappe denddidaagan, Xoossay Eela so asaa bolli pirddiis. (1 Sam. 3:10-14) Guyyeppe, a zerettaappe ooninne qeese ubbatu halaqa gidenna. Neeni Eela wode deˈiyaakko, i ba naatu nagaraa coˈˈu giidi xeelliyo wode ne waananee? Neeni he hanotan xubettada Xoossawu oottiyoogaa aggabayuutee?

7. Daawiti wolqqaama nagaraa waati oottidee, qassi Xoossay waatidee?

 7 Yihooway “ba wozanaadan oottiya” asa giido Daawita siiqees. (1 Sam. 13:13, 14; Oos. 13:22) SHin Daawiti Berssaabiira wodiraa laammin a shahaaraasu. Hegee i azinay Ooriyooni olawu biidaashin haniis. Ooriyooni guutta wodiyawu soo biido wode, naˈaa aaway a milatana mala, Daawiti i Berssaabiira zinˈˈanaadan oottanawu maliis. Ooriyooni kawoy yootidoogaadan oottennan ixxido gishshawu, Daawiti a olan worissanawu maqqiis. Daawiti oottido nagaraa gaasuwan a bollinne a soo asaa bolli wolqqaama metoy gakkiis. (2 Sam. 12:9-12) Gidikkokka, Yihooway ba sinttan “boree bainnan” hemettida Daawita maariis. (1 Kaw. 9:4) Neeni he wode deˈida Xoossaa asaappe issuwaa gidiyaakko waanuutee? Daawiti mooridoban neeni xubettanee?

8. (a) Kiitettida PHeexiroosi ba giidobaa waani polennan aggidee? (b) PHeexiroosi moorobaa ootti simminkka Yihooway baayyo i haggaazanaadan oottidoy aybissee?

8 Geeshsha Maxaafan odettida hara leemisoy kiitettida PHeexiroosabaa. Yesuusi a kiitettidaageetuppe issuwaa oottidi dooriis; shin PHeexiroosi guyyeppe zilˈˈettidobaa issi issitoo haasayiis woy oottiis. Leemisuwawu, kiitettidaageeti Yesuusa maaddana bessiyo wodiyan a yeggibayidi biidosona. Harati Yesuusa yeggibayidi baqatikkonne PHeexiroosi hegaadan oottennaagaa kasetidi yootiis. (Mar. 14:27-31, 50) Gidikkokka, asay Yesuusa oyqqido wode, PHeexiroosa gujjin, kiitettidaageeti ubbay a yeggibayidi baqatidosona. PHeexiroosi Yesuusa erennaagaa zaari zaaridi yootiis. (Mar. 14:53, 54, 66-72) SHin, PHeexiroosi ba nagaraappe simmido gishshawu, i kaseegaadankka ayyo haggaazanaadan Yihooway oottiis. Neeni he wode Yesuusa kaalliyaagaa gidiyaakko, PHeexiroosa hanotay neeni Yihoowawu ammanettennaadan oottanee?

9. Xoossay ubbatoo suure pirddiyoogaa neeni ammanettiyoy aybissee?

9 Qommoora beˈidobay harata qohiyaabaa oottidaageetuppe amaridaageetu xallaa  leemisuwaa. Yihoowawu haggaazida amaridaageeti daro wodiyaappe kase gidin mata wodekka gidin, iitabaa oottidi harata qohido hegaa mala darobaa yootana danddayettees. Hegaa malabay haniyo wode, neeni waanuutee? Eta mooruwan xubettada Yihoowappe, qassi ne gubaaˈiyan deˈiyaageeta gujjin, Yihoowa asa ubbaappe haakkuutee? Woy qassi Yihooway nagaranchati bantta nagaraappe simmanaashin guuttaa naagana danddayiyoogaa, qassi wurssettan he mooruwaa suurissanaagaa akeekay? Hara baggaara qassi, gita nagaraa oottida issoti issoti Yihoowa maarotaa koyennan ixxidi bantta nagaraappe simmokkona. Hegaa mala hanotan, he moorobaa oottiyaageeta Yihooway guyyeppe geelladan gubaaˈiyaappe bohiyoogan eta bolli pirddanaagaa ammanettay?

UBBATOO AMMANETTA

10. Asqqorootu Yihudaynne PHeexiroosi oottido mooruwaabaa Yesuusi ay akeekidee?

10 Eta yuushuwan deˈiya harati iitabaa oottishin Yihoowayyoonne a asaayyo ammanettidi deˈida a ashkkaratubaa Geeshsha Maxaafay yootees. Leemisuwawu, Yesuusi kumetta qammaa ba Aawaa woossiiddi aqidi kiitettida 12ta dooriis. Asqqorootu Yihuday hegeetuppe issuwaa. Guyyeppe Yihuday a aatti immiis. Kiristtoosi he hanotay woy qassi PHeexiroosi kaddidoogeekka Yihoowaara a dabbotay moorettanaadan oottana mala eeno gibeenna. (Luq. 6:12-16; 22:2-6, 31, 32) Hegee Yihooway woy a asay ubbay mooridoba gidennaagaa Yesuusi erees. A kaalliyaageetuppe amaridaageeti Yesuusa azzanttikkonne, i ba loˈˈo oosuwaa oottiyoogaa aggibeenna. Yihooway Yesuusa hayquwaappe denttiyoogan anjjiis; hegee i saluwaa Kawotettaa Kawo gidanaadan maaddiis.—Maa. 28:7, 18-20.

11. Ha wodiyan deˈiya Yihoowa ashkkaratubaa Geeshsha Maxaafay kasetidi yootidobay aybee?

11 Nuuni Yihoowawunne a asawu ammanettanaadan Yesuusa leemisoy maaddees. Qassi nuuni hegaadan oottiyoogee bessiyaaba. Ha wurssetta gallassan Yihooway ba ashkkaratu baggaara oottiyoobaa akeekiyo wode, nuuni keehi maalaalettiyoogee qoncce. Yihooway ha wodiyan issippetettan deˈiya ba gubaaˈiyaadan harata kaalettenna gishshawu, mishiraachuwaa kumetta saˈan sabbakiya hara dirijjitee baawa. Xoossaa asay ayyaanaaban deˈiyo hanotaa Isiyaasa 65:14y, “Be7ite, ta ashkkarati wozanan ufaittidi yexxana” yaagees.

12. Nuuni haratu mooruwaa waati xeellana bessii?

12 Yihoowa asati i eta kaalettiyo gishshawu oottiyo loˈˈoban ufayttoosona. Gidoppe attin, Seexaanay haariyo ha alamiyaa asay alamiyaa hanotay yaa iiti iiti biyo wode keehi azzanees. Xoossaa ashkkaratuppe amaridaageeti mooridobaa Yihoowan woykko a dirijjitiyan gaasoyiyoogee eeyyatetta. Nuuni Yihoowawunne i giigissidobawu ubbatoo ammanettiyaageeta gidana bessees; qassi harati mooriyo wode waati xeellanaakko woy ay oottanaakko tamaarana bessees.

NEENI WAATANA BESSII?

13, 14. (a) Nuuni issoy issuwaa danddayana koshshiyoy aybissee? (b) Nuuni hassayana bessiyo hidootay aybee?

13 Issi ishay nena azzanttiyaabaa haasayikko woy oottikko neeni waatana bessii? Geeshsha Maxaafay, “Hanqqoi azallati haluwaa kiyanau go7ettiyo miishsha gidiyo gishshau, elle hanqqettoppa” yaagidi loˈˈobaa zorees. (Era. 7:9) Nuuni ubbay nagarancha gidiyo gishshawu baloos. Hegaa gishshawu, nu mala Kiristtaaneti bantta wolqqaappe aadhiyaabaa oottanaadan naagana bessenna; qassi eta mooruwaa gaasuwan ha wurssetta gallassan Xoossaa asaa  yame gidiyoogan ufayttiyoogaa aggana bessenna. Ubba qassi haratu mooruwan xubettidi Yihoowa dirijjitiyaa aggibayiyoogee gita bala. Yaaniyaakko, Xoossaa sheniyaa oottiyo maatay nuuppe haliyoogaa xalla gidennan, Xoossay ehaana ooratta alamiyan demmana deˈoykka nuuppe halees.

14 Yaatin, nena azzanttiyaabaa harati oottishinkka Yihoowawu ubbatoo ufayssan haggaazanaadan aybi maaddana danddayii? I oottanawu qaalaa gelido ha ufayssiyaabaa ubbatoo qoppa: “Be7ite, taani ooratta salotanne ooratta sa7aa medhdhais; kasebai ubbai hassayettennanne qofettenna.” (Isi. 65:17; 2 PHe. 3:13) Haratu mooroy neeni he anjjuwaa demmennaadan oottenna mala naagetta.

15. Harati moorobaa oottiyo wode nuuni waatana koshshiyoogaa Yesuusi yootidee?

15 SHin, nuuni ooratta alamiyaa gelibeenna gishshawu, harati nuna azzanttiyaabaa yootiyo woy oottiyo wode waatanaakko Xoossaa qofaa akeekana bessees. Leemisuwawu, Yesuusi yootido ha maaraa hassayana bessees: “Intte inttena naaqqida hara asaa naaquwaa atto giikko, saluwan de7iya intte Aawaikka intteyyo atto gaana. SHin intte inttena naaqqida hara asaa naaquwaa atto gaana xayikko, intte Aawaikka intte naaquwaa atto geenna.” PHeexiroosi “laappuntto gakkanaassi” atto gaana koshshiyaakkonne oychin Yesuusi, “Taani nena laappun tammutoo laappuntto gaisippe attin, laappuntto giikke” giidoogaakka hassaya. Yesuusi nuuni ubbatoo nu dosan atto gaana koshshiyoogaa yootidoogee qoncce; hegee ubbatoo nu waanna eeshsha gidana bessees.—Maa. 6:14, 15; 18:21, 22.

16. Yooseefi leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

16 Raaheela Yaaqoobayyo yelido naaˈˈu naatuppe bayray Yooseefi harati qohiyo wode oottana koshshiyaabaa xeelliyaagan nuussi loˈˈo leemiso. Eta aaway Yooseefa etappe aattidi siiqiyo gishshawu, a aawaa naati tammati a qanaatidosona. Yaatidi eti Yooseefi aylle gidanaadan bayzzidosona. Daro layttappe simmin, Yooseefi Gibxxen oottido loˈˈobaa gaasuwan he biittaa haariyaagaappe kaalliya maatay deˈiyoogaa gidiis. Biittan koshay denddin, Yooseefa ishantti kattaa shammanawu Gibxxe biidosona; shin eti a eribookkona. Yooseefi bawu deˈiya maatan ba ishantti ba bolli oottido iitabaa gishshawu haluwaa kiyana danddayees. SHin eti bantta iita eeshshaa aggidaakkonne eranawu i ba ishantta paacciis. Yooseefi ba ishantti tumuppe laamettidoogaa beˈidi, i oonakko etawu yootiis. I guyyeppe, “Yayyoppite; taani inttenanne intte naata mizana” yaagiis. Geeshsha Maxaafay, i hegaadan ‘eta minttettidi keha qaalaa haasayidoogaa’ yootees.—Doo. 50:21.

17. Harati nena qohiyo wode waatanawu koyay?

17 Nuuni ubbay moorobaa oottiyo gishshawu harata qohana danddayiyoogaa hassayiyoogeekka loˈˈo. Nuuni harata naaqqidoogaa akeekikko, etakko biidi sigettanaadan Geeshsha Maxaafay yootees. (Maatiyoosa 5:23, 24 nabbaba.) Harati nuuni eta naaqqidobaa qoodennan aggiyoogaa nashshoos; hegaa gishshawu, nuunikka etawu hegaadan oottana koshshees. Qolasiyaasa 3:13y hagaadan gees: “Issoi issuwaabaa danddayite; ooninne ba laggiyaa bolli hanqqettidobai de7ikko, issoi issuwau atto yaago. [Yihooway] intteyyo atto giidoogaadan, inttekka atto giite.” Koyro Qoronttoosa 13:5y yootiyoogaadan, Kiristtaanetu siiqoy “naaqettidobaakka paidenna.” Nuuni haratuyyo ubbatoo atto giikko, Yihooway nuuyyo atto gees. Yaatiyo gishshawu, saluwan deˈiya nu Aaway nuna maariyoogaadan, harati nuna qohiyo wode maariyaageeta gidoos.—Mazamure 103:12-14 nabbaba.