Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2015

Yihooway Nena Maaddana

Yihooway Nena Maaddana

“GODAI a harggiyaa hiittan de7ishinkka maaddees.”—MAZ. 41:3.

MAZAMURE: 23, 138

1, 2. Xoossay beni wode oottidobay aybee, qassi issoti issoti ha wodiyan sahettiyo wode woygidi qoppana danddayiyoonaa?

‘TAANI ha harggiyaappe paxaneeshsha?’ gaada qoppa eray. Woy qassi neeni siiqiyo intte so asi woy ne laggee a oyqqida harggiyaappe paxanaagee nena qofissennan aggenna. Wolqqaamaa harggee oyqqiyo wode hegaadan qoppiyoogee wottin deˈiyaaba. Hananabaa yootiya Eelaasanne Elssaaˈa wode deˈida naaˈˈu kawota hegaa malabay qofissiis. Akaabanne Elzzaabeeli naˈay Kawuwaa Akaaziyaasi kunddidi keehi deshettido gishshawu, ‘Taani ha deshettaappe paxanee?’ yaagidi oychiis. Qassi, Sooriyaa Kawoy Benihadaadi keehi sahettidi, “Taani ha harggiyaappe paxanee?” yaagidi oychiis.—2 Kaw. 1:2; 8:7, 8.

2 Nuussinne nu siiqiyoogeetussi nuuni loˈˈobaa qoppiyoogee qoncce. SHin daroti Xoossay waatidi maaddaneeshsha giidi qoppidosona. He kawotu wode asaa deˈuwaaranne payyatettaara gayttidaagan Xoossay issi issitoo maalaalissiyaabaa oottiis. Yihooway hananabaa yootiyaageetu baggaara, haray atto hayqqidaageetakka denttiis. (1 Kaw. 17:17-24; 2 Kaw. 4:17-20, 32-35) I ha wodiyan hegaadan oottennan waayi aggana giidi qoppana koshshii?

3-5. Yihoowaynne Yesuusi ay oottana danddayiyoonaa, qassi nuuni beˈana oyshati awugeetee?

3 Xoossay issi uri sahettanaadan oottana danddayiyoogee  qoncce. Geeshsha Maxaafay hegaa qonccissees. I Abrahaama wode deˈida Gibxxe kawuwaa, Muuse michiyo Mayraamonne hegeetu mala issi issi asati sahettanaadan oottidi issi issitoo eta qaxxayiis. (Doo. 12:17; Qoo. 12:9, 10; 2 Sam. 24:15) Israaˈeelati ayyo ammanettennan ixxikko, Xoossay “hargge ubbaanne bosha ubbaa” eta bolli yeddanaagaa yootiis. (Zaa. 28:58-61) SHin Yihooway harggiyaa xayssanawu woy asay sahettennaadan oottanawu danddayees. (Kes. 23:25; Zaa. 7:15) Qassikka, asaa pattana danddayees. Iyyoobi keehi sahettidi hayqqanawu amottidoogaappe guyyiyan, Xoossay a pattiis!—Iyy. 2:7; 3:11-13; 42:10, 16.

4 Ee, Xoossay issi uri harggin a pattana danddayiyoogee tuma. A Naˈaykka hegaa mala. Yesuusi maalaalissiyaabaa oottidi, hanttaara gogaa harggee, woy kaarettay oyqqidoogeeta, woy qooqeta, woy bollay silidoogeeta pattidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Maatiyoosa 4:23, 24 nabbaba; Yoh. 9:1-7) Yesuusi asaa pattidoogee i ooratta alamiyan oottana gitabawu xeera beso gidiyoogaa eriyoogee keehi minttettiyaaba! He wode “ooninne, ‘Taani harggais’ yaagenna.”—Isi. 33:24.

5 SHin ha wodiyan Xoossay woy Yesuusi maalaalissiyaabaa oottidi pattanaadan nuuni naagana koshshii? Keehi sakkiya woy abbe xayanaadan oottiya sahuwaa nuuni waatidi xeellana koshshii, qassi he wode waatana koshshii?

SAHETTIYO WODE YIHOOWAN AMMANETTA

6. Beni wode issi issi Kiristtaanetussi imettida “hargganchchaa pattiyo wolqqaa” xeelliyaagan nuuni eriyoobi aybee?

6 Xoossay koyro xeetu layttan maalaalissiyaabaa oottanaadan tiyettida amarida Kiristtaanetussi wolqqaa immidoogaa Geeshsha Maxaafaappe akeekoos. (Oos. 3:2-7; 9:36-42) Geeshsha ayyaanaa ‘dumma dumma imuwaappe’ issoy “hargganchchaa pattiyo wolqqaa.” (1 Qor. 12:4-11) SHin hegeenne dumma dumma qaalan haasayiyoogaanne hananabaa yootiyoogaa mala hara imoy attana. (1 Qor. 13:8) He imoy ha wodiyan deˈenna. Hegaa gishshawu, Xoossay nuna woy nu siiqiyoogeeta maalaalissiyaabaa oottidi pattana giidi nuuni qoppanaadan oottiyaabi baawa.

7. Mazamure 41:3y minttettiyaabaa ay yootii?

7 Gidoppe attin, nuuni sahettikko, Xoossay beni wode baayyo tumuppe goynniyaageetussi oottidoogaadan minttettanaadan, eratettaa immanaadaaninne maaddanaadan akko xeellana danddayoos. Kawuwaa Daawiti, “Hiyyeesaayyo qoppiya asi anjjettidaagaa; metuwaa gallassi GODAI a ashshees. GODAI a naagidi, paxa wottees” yaagiis. (Maz. 41:1, 2) Daawita wode hiyyeesaassi qoppida uri merinawu deˈibeennaagaa eroos. Hegaa gishshawu, Daawiti hegaadan qoppiya uri maalaalissiya hanotan merinawu paxa deˈana gibeennaagee qoncce. Asawu qoppiya ammanettida ura Xoossay maaddanaagaa i geeshsha ayyaanaa kaaletuwan hegaadan yootiis gaana danddayoos. Xoossay waatidi maaddanee? Daawiti, “GODAI a harggiyaa hiittan de7ishinkka maaddees; i sahettinkka, a pattees” yaagiis. (Maz. 41:3) Ee, hiyyeesaayyo qoppiya uri Xoossay anne i ammanettidi oottiyoobaa akeekiyoogaa ammanettana danddayees. Qassi Xoossay gazddanaadan ootti medhido a bollay i paxanaadan maaddana danddayees.

8. Mazamure 41:4y yootiyoogaadan, Daawiti Yihooway waatanaadan koyidee?

8 Daawiti ba deˈuwan beˈidobaappe, “Taani, ‘Abeet GODAU, taani nena naaqqido gishshau, tana maara; harggiyaappenne tana patta’ yaagaas” yaagiis. (Maz. 41:4) Daawiti aynne oottana danddayenna hanotan harggi uttidaashin Abeseloomi a kawotaa araatan uttanawu malido wode, i hegaa xaafennan waayi aggana. Daawiti maarotaa demmidaba gidikkokka, i Berssaabiira oottido nagaraanne hegee kaalettiyoobaa dogibeenna.  (2 Sam. 12:7-14) Gidikkokka, i sahettidi hiittan deˈishin Xoossay a maaddanaagaa Daawiti eriis. SHin Daawiti Xoossay maalaalissiya hanotan pattidi a bariyaa adussanaadan woossidee?

9. (a) Daawita hanotay Kawuwaa Hizqqiyaasa hanotaappe aybin dummatii? (b) Daawiti Yihooway ay oottanaadan naagana danddayii?

9 Daro layttappe guyyiyan, Xoossay Kawuwaa Hizqqiyaasi ‘harggidi, hayqqanawu matidaagaa’ pattanawu kuuyiis. Oorattaba gidida he hanotan Xoossay kelttiyaa geliis. Hizqqiyaasi paxidi, 15 layttaa deˈiis. (2 Kaw. 20:1-6) SHin, Daawiti Xoossay maalaalissiyaabaa oottidi bana pattanaadan woossibeenna. Xiqisiyaa yuushuwan deˈiya qofay, Yihooway hiyyeesaassi qoppiya ura maaddiyoogaadan bana maaddanaadan Daawiti oychidoogaa bessees. ‘Sahettidi hiittan deˈishin’ a maaddiyoogee hegaappe issuwaa. Daawiti ba nagaray atto geetettido gishshawu, Xoossay bana minttettanaadaaninne maaddanaadan, qassi ba bollay merettido hanotay geella paxanaadan bana maaddana mala Xoossaa woossana danddayees. (Maz. 103:3) Nuunikka hegaadan oottana danddayoos.

10. Xirofiimoosanne Eppafiroditoosa gakkidabaappe ay kuuyana danddayiyoo?

10 Kiitettida PHawuloosaara issippe oottida Xirofiimoosikka Daawitaagaadan maalaalissiya hanotan paxibeennanne a baree daro aduqqibeenna. Hargganchata pattiyo wolqqay PHawuloosawu issi issitoo imettidoogaa eroos. (Oosuwaa 14:8-10 nabbaba.) “Pupiliyoosa aawai qoxo, mishonne ulo kara sahetti” zinˈˈidaagaa i pattiis. PHawuloosi “ayyo Xoossaa woossiis; ba kushiyaa a bolli wottidi, a pattiis.” (Oos. 28:8) SHin PHawuloosi misoonaawe oosuwawu banaara hara biitti biya Xirofiimoosawu hegaadan oottibeenna. (Oos. 20:3-5, 22; 21:29) PHawuloosi Xirofiimoosi sahettidi banaara baanawu danddayibeenna wode, a pattibeenna; i paxana gakkanaassi Miliixe giyoosan a aggidi biis. (2 Xim. 4:20) Hegaadankka, Eppafiroditoosi ‘sakettidi, hayqqiichi attido’ wode, PHawuloosi maalaalissiyaabaa oottiyo wolqqaa goˈettidi ba loˈˈo laggiyaa pattidoogaa bessiyaabi baawa.—Pili. 2:25-27, 30.

OOTTANA BESSIYAABAA OOTTA

11, 12. Luqaasabaa ay eriyoo, qassi geella i PHawuloosa waati maaddidee?

11 Oosuwaa maxaafaa xaafida ‘siiqo dottoree Luqaasikka’ PHawuloosaara issippe manddariis. (Qol. 4:14; Oos. 16:10-12; 20:5, 6) Akkamettiyoogaara gayttidaban PHawuloosanne misoonaawe oosuwawu aara biya harata Luqaasi zoriisinne maaddiis giidi qoppiyoogee bessiyaaba. Luqaasi hegaadan oottana koshshiyoy aybissee? Haray atto PHawuloosikka manddariiddi sahettido gishshataassa. (Gal. 4:13) Yesuusi, “Hargganchchatuppe attin, payyatuyyo aakimee koshshenna” yaagidoogaara maayettiya ogiyan, Luqaasi akkamiyoogan maaddana danddayees.—Luq. 5:31.

12 Luqaasi aakime gidanawu tamaarido sohuwaanne wodiyaa Geeshsha Maxaafay yootenna. Luqaasi oottiyo akkamuwaa oosuwaabaa PHawuloosi Qolasiyaasa Kiristtaanetussi yootidoy eti a eriyo gishshataassa gidiyoogaa issoti issoti yootoosona. Hegaa heeran deˈiya Lodooqiyan he wode akkamuwaa timirtte keettay deˈees. Aybakka gidin, Luqaasi dottoreppe attin, akkamuwaaban coo mela zoriya loohibeenna asa gidenna. Luqaasi xaafido Wonggeliyaaninne Oosuwaa maxaafan goˈettido akkamuwaara gayttida qaalaappe, qassi Yesuusi harata pattidoogaa yootiyo wode i qonccissidobaappe hegaa akeekana danddayoos.

13. Akkamuwaara gayttidaagan zoriyoobaa waatidi bessiyaagaadan xeellana koshshii?

13 Issi Kiristtaanee “hargganchchaa pattiyo wolqqaa” goˈettidi nuna pattana  danddayiyo wodiyan deˈokko. SHin issi issi ishati eta oychiday baynnan akkamuwaara gayttidaban kehatettan zorana danddayoosona. Issoti issoti yootiyoobay qohennaba gidiyoogee qoncce. Geelladan heeran deˈiya haattay moorettido gishshawu, Ximootiyoosa uloy sakkin PHawuloosi hegaadan oottiis. * (1 Ximootiyoosa 5:23 nabbaba.) SHin maaddana danddayenna woy issi issitoo ubba qohana danddayiya xale woy miyoobaa goˈettanaadan nu mala Kiristtaaniyaa ammanttanawu maliyoogaappe hegee keehi dummatees. Issoti issoti, ‘Ta dabbuwaakka hegaadan sakkin hagaa ekkiis . . . Yaatidi paxiis’ giidi, issi issitoo harata ammanttanawu malidosona. Hegaa mala zoree wozanappe zoridoba gidikkonne, daro asay xalettiyo xaleekka qohana danddayiyoogaa nuuni hassayana koshshees.—Leemiso 27:12 nabbaba.

CINCCA ASI NAAGETTEES

14, 15. (a) Harati sahettiyo wode issoti issoti waatana danddayiyoobadan qoppiyoonaa? (b) Akkamuwaara gayttidaagan zoriyoobaa xeelliyaagan Leemiso 14:15y waati maaddii?

14 Nuuni Kiristtaaneti ufayttidi deˈanawunne Xoossawu kumetta wolqqan oottanawu payyatettan deˈanawu koyoos. Gidikkokka, nuuni nagaraa laattido gishshawu, sahettennan deˈana danddayokko. Nuuni sahettiyo wode xalettiyo dumma dumma ogee deˈees. Goˈettiyo akkamuwaa dooriyo maatay nuussi ubbaassi deˈees. Ha yaaretiya alamiyan asa sahuwan duretanawu koyiyaageeti deˈiyoogee azzanttiyaaba. Issoti issoti worddobaa woy markka geetettiyaabaa yootidi xallees giyoobaa bayzzoosona. Hara asati woy dirijjiteti banttawu daro woriyaa demmanawu keehi alˈˈo waagan bayzettiyaaba goˈettanaadan yootoosona. Paxanawu woy hayqqennan guuttaa takkanawu keehi koyiya sahettida urawu he xale geetettiyaabay loˈˈoba milatana danddayees. SHin Xoossaa Qaalay, “Eeyya asi ubbabaa ammanees; shin cinccai akeekidi tanggees” yaagidi zoriyoogaa nuuni dogana koshshenna.—Lee. 14:15.

15 Zoriyaa yootida ura eray sirissiyaaba gidikko, ‘cincca’ asi keehi naagettees. ‘Cincca’ uri hagaadan giidi qoppana danddayees: ‘I ha xalee issi ura maaddidabadan qoppikkokka, hagee tuma gidiyoogaa ammanttiya markki deˈii? Asay issoy issuwaappe dummatees. Ha xalee tana maaddanaagaa ammanttiyaabay deˈii? Taani hegaa xeelliyaagan loytta pilggana woy hegaa tamaarida woy loohida uraara zorettana koshshii?’—Zaa. 17:6.

16. Akkamuwaara gayttidaagan zoriyoobaa xeelliyaagan ayba oyshata qoppiyoogee ‘nu huuphiyaa naaganaadan’ maaddana danddayii?

16 Xoossaa Qaalay nuuni “nu huuphiyaa naagidi, ha sa7an . . . de7anaadan” zorees. (Tii. 2:12) Akkamuwaara woy xalettiyoobaara gayttidaban yootiyoobay oorattaba woy xuuraba milatiyo wode, ‘nu huuphiyaa naagiyoogee’ woykko loytti qoppiyoogee keehi koshshiyaaba. Hegaa oottiya woy zoriya uri hegee waatidi maaddiyaakko loytti qonccissana danddayii? Hegee tuma gididabaara maayettiyaabee, qassi eranchati daroti hegaa maaddiyaabadan xeelliyoonaa? (Lee. 22:29) Woy qassi odiyo waannabay asaa ufayssanawu halchidobee? Hegee ha wodiyan pilgganawu geema gididabadan, beni wode woy keehi haahosan beettidabadan odettana danddayees. Hegaa mala odoy issibay tuma gidiyoogaa, ubba qassi hananaba milatiyoogaa bessii? Maramariyo issi issi miishshay woy issi issi xalee ‘xuurabaa’ woy erettenna wolqqaa goˈettiyoobadan odettees. ‘SHareechennaadaaninne’ iita ayyaanaa wolqqaa goˈettennaadan Xoossay yootido gishshawu, hegee keehi naagettana koshshiyaaba.—Wog. 19:26; Zaa. 18:10-12.

 PAYYATETTAY INTTESSI GIDO!

17. Nuuni amottana koshshiyaabay aybee?

17 Koyro xeetu layttan bolla gididi heemmiyaagee gubaaˈetussi keehi koshshiya dabddaabbiyaa kiittiis. Kiristtaaneti naagettana bessiyaabaa he dabddaabbiyan yooti simmidi, wurssettan eti, “ha ubbabaappe intte huuphiyaa naagikko, intte lo77obaa ootteeta. Simmi saro de7ite” yaagidosona. (Oos. 15:29) Ha xiqisiyaa wurssettan deˈiya qofay issi issi qaalan “payyatettay inttessi gido” geetetti birshshettiis; qassi “minnite” geetettanakka danddayees. Nuuni minonne ‘payya’ gididi nu gita Xoossawu loytti haggaazanawu koyiyoogee erettidaba.

Nuuni mino gididi Xoossawu loytti haggaazanawu koyoos (Mentto 17 xeella)

18, 19. Ooratta alamiyan ay demmana giidi naagana danddayiyoo?

18 Ha alamee xayana gakkanaashin, nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, sahettiyoogee attennabaa. Ha wodiyan maalaalissiya hanotan nuuni paxana giidi qoppana danddayokko. SHin Ajjuutaa 22:1, 2y nuuni awude muleera paxanaakko yootees. Kiitettida Yohaannisi “de7o haattaa shaafaa,” qassi ‘zare ubbaa harggiyaappe pattiya’ bonccoy deˈiyo ‘deˈo mittaa’ ajjuutan beˈiis. Hegee haˈˈi gidin sinttappekka gidin, pattiya bonccuwaabaa yootiyaabaa gidenna. SHin, hegee azazettiya asawu merinaa deˈuwaa immanawu Yihooway Yesuusa baggaara giigissidobaa bessiyaaba; hegee nuuni tumuppe yeemottidi naagana bessiyaaba.—Isi. 35:5, 6.

19 Nuuni keehi ufayssiya he wodiyaa naagiyo wode, nuuni sahettiyo wodekka Yihooway nuussi ubbaassi qoppiyoogaa eroos. Daawiti sahettiyo wode Xoossay bana maaddanaagaa ammanettidoogaadan, nuunikka amanettana danddayoos. Qassi Daawiti giidoogaadan nuunikka, “Neeni tana ta suuretettaa gishshau kaafadasa; ne sinttan tana merinau wottadasa” gaana danddayoos.—Maz. 41:12.

^ MENT. 13 Zi Orijins end Eynshent Histiri of Wayn giyo maxaafay hagaadan gees: “Tayfoydeenne ayfiyan beettennanne paxa deˈiya qohiya harabay woyniyaara walakkiyo wode hayqqiyoogaa xannaˈidi demmidobay bessiis.”