Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2015

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Beni Yarkko katamaa oyqqanawu dooddidi daro takkibeennaagaa bessiya naqaashay aybee?

Yaasa 6:10-15, 20n qonccidaagaadan, Israaˈeelati galla galla Yarkko katamaa issitoo yuuyi aadhiiddi usuppun gallassawu takkidosona. Laappuntta gallassi, he katamaa laapputoo yuuyi aadhidosona; yaatin Xoossay he katamaa wolqqaama gimbbe dirssay kunddanaadan oottiis. Hegee Israaˈeelati Yarkko katamaa gelidi oyqqanaadan maaddiis. Biittaa bookkidi demmidobay Israaˈeelati Yarkko katamaa guutta wodiyawu dooddidoogaa Geeshsha Maxaafay yootiyoobay tuma gidiyoogaa bessii?

Beni wode, direttida katamaa oyqqanawu dooddiyoogee meeze gididaba. Olan xooniyaageeti dooddidi takkin takkana xayin, asay goˈettiyoobaappe attidabaa aybanne gujjin, he katamaa buquraa ubbaa bonqqoosona. Gidikkokka, biittaa bookkidi xannaˈiyaageeti Yarkko katamay laalettido sohuwaappe daro kattaa demmidosona. Biblikal Arkiyoloji Riviwu giyo xuufee hegaa xeelliyaagan hagaadan gees: “Laalettidabaappe beettida ubbabaappe dariyaagee urqqa miishshaanne kattaa. . . . Hagee Palesttina biittan biittaa bookkidi xannaˈiya asati demmido ubbabaappe dumma. Geella, issi woy naaˈˈu xaaroy beettana danddayees; shin hagaa keena daro kattay mule beetti erenna.”

Israaˈeelati Yarkkon deˈiya kattaa bonqqibeennay aybissakko Geeshsha Maxaafay yootees. Eti hegaadan oottennaadan Yihooway eta azazi wottiis. (Yaas. 6:17, 18) Israaˈeelati ofinttan kattaa cakkosaara he katamaa oyqqido gishshawu, he wode yan daro kattay deˈees. (Yaas. 3:15-17; 5:10) Yarkkon daro kattay attidoogee, Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan Israaˈeelati he katamaa dooddidi daro takkibeennaagaa bessees.