Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2015

Yihooway Siiqo Xoossaa

Yihooway Siiqo Xoossaa

“Xoossai siiqo.”—1 YOH. 4:8, 16.

MAZAMURE: 18, 51

1. Xoossaa waanna eeshshay aybee, qassi hegaa eriyoogee neeni a waata xeellanaadan oottii?

AYYAANAA kaaletuwan xaafettida Yihoowa Qaalay, Geeshsha Maxaafay “Xoossai siiqo” gidiyoogaa yootees. Geeshsha Maxaafay Xoossawu deˈiya ufayssiya daro eeshshatuppe siiqoy issuwaa gidiyoogaa xalla gidennan, “Xoossai siiqo” gidiyoogaa yootees. (1 Yoh. 4:8) Awu waanna eeshshay siiquwaa. Yihooway siiqiyoogaa xalla gidennan, i ba huuphe siiqo. Deˈuwan deˈiyaabaa gujjin, ubbabaa Medhidaagee siiqiya Xoossaa gidiyoogaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba! I ubbabaa oottiyoy siiquwaana.

2. Xoossay nuna siiqiyoogee nuuni ay ammanettanaadan oottii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

2 Yihooway ba medhidoogeetussi kehiyaagaanne qarettiyaagaa. I nuna siiqiyoogee i asawu halchidobaa keehi loˈˈo ogiyan polanaagaa nuuni ammanettanaadan oottees. I polanabay awu azazettiya ubbaa tumuppe ufayssiyaaba. Leemisuwawu, Yihooway “ba doorido uran [Yesuus Kiristtoosan] sa7an de7iya asa ubbaa bolli xillo pirddaa i pirddana” gallassaa siiquwan keeri wottiis. (Oos. 17:31) Hegee polettanaagaa ammanettoos. Suure  qofay deˈiyo azazettiya asawu imettana loˈˈo pirdday sinttappe eti tumuppe anjjettida wodiyan meri merinawu deˈanaadan oottana.

HANIDABAY AY QONCCISSII?

3. Xoossay asaa siiqennaba gidiyaakko deˈoy ay mala gidana gaada qoppay?

3 Xoossay asaa siiqennaba gidiyaakko, deˈoy ay mala gidanaakko qoppa. Siiqenna iita xoossaa, Seexaanaa Dabloosa haaruwan asay bana ayssiiddi hanno gakkanawu deˈido iita deˈuwaa qoppiyoogee hegawu gidees. (2 Qor. 4:4; 1 Yoh. 5:19; Ajjuutaa 12:9, 12 nabbaba.) Xoossay siiquwan kaalettennan aggiyaakko, sinttappe ubbabay ay keena iita gidanaakko hegee bessees.

4. Yihooway iitati ba haaruwaa bolli makkalanaadan paqqadidoy aybissee?

4 Dabloosi Yihoowa haaruwaa bolli makkalido wode, koyro bitaneenne a machiyaa bana qullanaadan denttettiis. I Xoossay ubbabaa haariyoy suurenne xillo ogiyaana gidiyoogaa eqettiis. Hegee Seexaanay Medhidaagaa haaruwaappe ba haaroy loˈˈo giis giyoogaa mala. (Doo. 3:1-5) Seexaanay ba mootoy tumakkonne bessanaadan Yihooway paqqadikkonne, hegee paqqadettidoy guutta wodiyaassa. Yihooway ba haaruwaappe hara ay haaroynne hada gidiyoogee qonccanaadan ba aadhida eratettan gidiya wodiyaa paqqadiis. Asay deˈido azzanttiya deˈoy nuussi koshshiya loˈˈo haaruwaa asaykka Seexaanaykka ehaana danddayennaagaa bessees.

5. Asi deˈido wode ubban hanidabay ay qonccissii?

5 Aadhida 100u layttan, 100u miilooneppe dariya asay kawotettati olettiyo olan hayqqiis. Ha wodiyan alamiyaa hanotay yaa iiti iiti bees. ‘Iita asatinne balettiyaageeti kaseppe iiti iiti biyo’ wode, ha alamiyaa ‘wurssetta gallassan’ hanana giidi Xoossaa Qaalay kasetidi yootidobay hegaa. (2 Xim. 3:1, 13) Geeshsha Maxaafay, “Abeet GODAU, asa de7oi he aawussi buzo gidennaagaanne ba hemetaa suurissanaagee aawu shene gidennaagaa taani erais” yaagiyoogee tuma gidiyoogaa hanidabay qonccissees. (Erm. 10:23) Yihooway baappe shaahettidi asay bana barkka haariyo eraynne maatay deˈiyoogaa gidanaadan oottidi medhibeenna.

6. Xoossay iitatettay deˈanaadan paqqadidoy aybissee?

6 Xoossay iitatettay deˈanaadan guutta wodiyaa paqqadidoogee asaa haaroy hada gidiyoogaa bessiyoogaa xalla gidennan, i merinawu halchidobaykka polettanaadan oottees. Hegee Xoossaa haaruwaa xallay suure gidiyoogaa merinawu qonccissiyaaba. Yihooway iitatettaanne iitabaa oottiyaageeta xayssi simmin, i siiquwan haariyo haaruwaa ooninne eqettikko, Xoossay a sohuwaara xayssana. Iitatettay mule xayanaadan, hegaa mala makkalanchata sohuwaara xayssanawu asay deˈido laytta ubban hanidabaa Xoossay naqaasha oottana danddayees.

XOOSSAY BA SIIQUWAA WAATI BESSIDEE?

7, 8. Yihooway ba gita siiquwaa bessido daro ogetuppe amaridaageeti awugeetee?

7 Yihooway ba gita siiquwaa daro ogiyan bessiis. Leemisuwawu, maalaalissiya ubba meretaabaa qoppa. Issuwan issuwan daro biilooniyan qoodettiya xoolinttetinne pilaaneeteti deˈiyo, biilooniyan qoodettiya gaalakiseti deˈoosona. He xoolinttetuppe issoy Milkkiwey gaalakisiyan deˈiya awa ayfiyaa; ha saˈan paxa deˈiyaabay awa ayfee baynnaakko deˈenna. Ha ubba meretay Yihooway Xoossaa gidiyoogaa, qassi ayyo deˈiya wolqqaa, aadhida eraanne siiquwaa mala eeshshaa qonccissees. Ee,  ‘beettenna Xoossaa hanotay, hegeekka a merinaa wolqqaynne a Xoossatettay issippe Xoossay ha saˈaa medhoosappe doommidi qonccidi beettees; hegaa Xoossay medhidobaappe beˈanawu danddayettees.’—Roo. 1:20.

8 Yihooway saˈan deˈiya ubbabaa saˈan paxa deˈiya meretati goˈettanaadan medhiis. I asay deˈanaadan loˈˈiya gannatiyaa medhiis; qassi merinawu deˈanaadan giigida wottiyoobi baynna guuggiyaanne bollaa etawu immiis. (Ajjuutaa 4:11 nabbaba.) Hegaa bollikka, i “mereta ubbau qumaa immees”; ayssi giikko, “aggenna a siiqoi merinaagaa.”—Maz. 136:25.

9. Issi issitoo Yihoowayyo aybi siyettii, qassi aybissi?

9 Yihooway siiqiya Xoossaa gidikkokka, iitabaa ixxees. Leemisuwawu, Mazamure 5:4-6y Yihoowaabaa, “Neeni iitatettan ufaittenna Xoossaa; . . . iitabaa oottiya ubbata neeni ixxaasa” yaagees. Gujjidikka, “Suuttaa gussiyaageetanne cimmiya asata GODAI shenetees” yaagees.

IITABAY MATI XAYANA

10, 11. (a) Yihooway iita asata waatanee? (b) Azazettiya asaa Yihooway waati anjjanee?

10 Yihooway siiqiyaanne iitatettaa ixxiya Xoossaa gidiyo gishshawu, bessiya wodiyan saˈaappenne saluwaappe iitabaa xayssanawu halchiis. Xoossaa Qaalay hagaadan gees: “Iitaa oottiyaageeti xoqollettidi xayana; shin GODAN ufaissaa oottiyaageeti biittaa laattana. Iitaa oottiyaageeti guutta wodiyaappe guyyiyan de7okkona . . . GODAA morkketi gam77enna dembbaa ciishshaa mala; eti cuwaadan xayana.”—Maz. 37:9, 10, 20.

11 Qassi Xoossaa Qaalay, “Xilloti biittaa laattananne yan merinau de7ana” yaagees. (Maz. 37:29) He “ashkketi biittaa laattana; eti sarotettaaninne duretettaani ufaittidi daana.” (Maz. 37:11) Siiqiya nu Xoossay ubbatoo ammanettida ba ashkkarata maaddiyaabaa oottiyo gishshawu, hegee polettana. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Xoossai eta aifiyaappe afutta ubbaa quccana. Hagaappe sinttanau haiqoinne kayyoi woi waasoinne sahoi de7enna. Aissi giikko, ceegabai xayiis.” (Ajj. 21:4) Yihoowa siiquwaa tumuppe nashshiyaageeti, qassi awu haarettiyaageetinne azazettiyaageeti ubbay sinttappe keehi maalaalissiyaabaa demmana!

12. ‘Loˈˈo asi’ oonee?

12 Yihoowa Qaalay hagaadan gees: “Ane lo77o asa akeeka; suure asa be7a; aissi giikko, saro asaassi sintta yeletai de7ana. SHin mooranchchati mule xayana; iitatu yeletaikka xoqolletti xayana.” (Maz. 37:37, 38) ‘Loˈˈo asi’ Yihoowanne a Naˈaa erees; qassi Xoossaa sheniyaadan deˈees. (Yohaannisa 17:3 nabbaba.) Hegaa mala uri 1 Yohaannisa 2:17y yootiyoogaadan, “ha sa7ainne ha sa7an asi amottiyo ubbabai” aadhiyaaba gidikkonne, “Xoossai giidoogaa oottiya urai merinau” deˈanaagaa ammanees. Ha alamee xayanawu matido gishshawu, nuuni Yihoowan ‘ufayttiyoogeenne a ogiyaa naagiyoogee’ keehi koshshiyaaba.—Maz. 37:34.

XOOSSAA GITA SIIQUWAA BESSIYAABAA

13. Nagaranchatussi Yihooway ba gita siiquwaa bessanawu oottidobay aybee?

13 Nuuni nagarancha gidikkokka, ‘Yihoowa ogiyaa naagana’ danddayoos. Yihooway nuna keehi siiqiyo gishshawu, nuuni awu mata dabbo gidanawukka danddayoos. I Yesuus Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwaa giigissiis; hegee azazettiya asay Addaameppe laattido nagaraappenne hayquwaappe  laˈa kiyanaadan maaddees. (Roome 5:12; 6:23 nabbaba.) Yihooway zawi baynna layttawu saluwan baayyo ammanettidi deˈida ba mexi issi Naˈan wozanappe ammanettees. Yihooway siiqiya Aawaa gidiyo gishshawu, asay ba Naˈaa keehi tuggayiyoogaa beˈidi daro azzaniis. SHin Yesuusi Xoossaa haaruwawu ammanettidi exatiis; qassi nagari baynna asay keehi wayssiya hanotankka Yihoowayyo ammanettidi deˈana danddayiyoogaa bessiis.

Xoossay ba siiquwan eeno giya ba Naˈaa saˈaa kiittiis (Mentto 13 xeella)

14, 15. Yesuusa hayqoy asaassi demissidobay aybee?

14 Yesuusi keehi iita paacee gakkishin ba Aawaayyo ammanettidaagaa gididi hayqqiyoogan, suure gididi deˈiisinne Yihoowa haaruwawu exatiis. Yesuusi ba hayquwan asaa wozido gishshawunne Xoossay ehaana giido ooratta alamiyan merinawu deˈanaadan ogiyaa dooyido gishshawukka, nuuni keehi galatana koshshees! Hegee Yihoowaynne Yesuusi asaa siiqiyo gita siiquwaa bessiyoogaa kiitettida PHawuloosi qonccissiis; i hagaadan giis: “Nuuni biron wolqqi bainnaageeta gididi de7ishin, Xoossai doorido wodee gakkin, Kiristtoosi nagaranchchatu gishshau haiqqiis. Xillo uraa gishshau, issi urai haiqqanaagee daro metobaa shin, keha asa gishshau haiqqanau, ‘Eeno’ giya uri ooni erii beettennan aggenna. SHin nuuni biron nagaranchcha gididi de7ishin, Kiristtoosi nu gishshau haiqqiis; hegee Xoossai nuna ai keenaa siiqiyaakkonne a siiquwaa erissees.” (Roo. 5:6-8)  Kiitettida Yohaannisi hagaadan giis: “Xoossai nuna ba siiquwaa hagan bessiis; nuuni Kiristtoosa baggaara de7uwaa demmana mala, ba issi Na7aa ha sa7aa kiittiis. Siiqo giyoogee hagaa; Xoossai nuna siiqidi, nuuni nu nagaraappe maarotettaa demmido ba Na7aa nuuyyo kiittiisippe attin, nuuni a siiqidoogaana gidenna.”—1 Yoh. 4:9, 10.

15 Xoossay asaa siiqiyo siiquwaa xeelliyaagan Yesuusi, “Xoossaa Na7aa ammaniya ubbai merinaa de7uwaa ekkanaappe attin, xayenna mala, Xoossai ha sa7aa [wozettana danddayiya asaa] keehi siiqido gishshau, ba mexi issi Na7aa immiis” yaagiis. (Yoh. 3:16) Yihooway bana keehi azzanttiyaaba gidikkokka, ba naˈaa wozo yarshsho oottidi immiis. Hegee i asaa keehi siiqiyoogaa bessees. He siiqoy merinaagaa. PHawuloosi hagaadan giis: “Haiqo gidin, de7o gidin, kiitanchchata gidin, haariyaageeta gidin, ha77i de7iyaagaa gidin, sinttappe yaanaagaa gidin, wolqqaamata gidin, bolla saluwaa gidin, garssa sa7aa gidin, ai mereta gidinkka, Kiristtoos Yesuusan de7iya Xoossaa siiquwaappe nuna shaakkanau danddayennaagaa taani eraas.”—Roo. 8:38, 39.

XOOSSAA KAWOTETTAY HAˈˈI HAARIIDDI DEˈEES

16. Mase Kawotettay aybee, qassi Yihooway he Kawotettaa haaruwaa oossi immidee?

16 Xoossay essido Mase Kawotettaykka i asaa siiqiyoogaa bessiyaaba. Asaa siiqiyaanne haarana danddayiya ba Naˈawu Yihooway he Kawotettaa immiis. (Lee. 8:31) Yesuusaara saluwan issippe haarana 144,000ti hayquwaappe denddiyo wode, kase asa gididi deˈido deˈuwaa hassayoosona. (Ajj. 14:1) Yesuusi tamaarissido waannabay Xoossaa Kawotettaabaa, qassi i ba erissiyo ashkkarati, “Saluwan de7iya nu Aawau, ne geeshsha sunttai anjjetto. Ne kawotettai yo; ne shenee saluwan hanidoogaadan, sa7ankka hano” yaagidi woossanaadan tamaarissiis. (Maa. 6:9, 10) He woosay polettiyoogee azazettiya asaassi keehi ufayssiyaabaa ehaana!

17. Yesuusa haaruwaa nagarancha asaa haaruwaara geeddarssa.

17 Daro miilooniyan qoodettiya asay olan hayqqanaadan oottida asaa haaruwaappe Yesuusi saluwan Kawo gididi siiquwan haariyoogee keehi dummatees! Yesuusi bawu haarettiyaageetussi tumuppe qarettees, qassi ayyo Xoossaagaa mala maalaalissiya eeshshay deˈees; ubba qassi aagaadan siiqees. (Ajj. 7:10, 16, 17) Yesuusi hagaadan giis: “Daafuranchchatoo, deexuwaa tookkiyaageetoo, ubbati taakko haa yiite; taani inttena shemppissana. Taani ashkkenne wozanappe kauyyiyaagaa gidido gishshau, ta qambbaran waaxettite; taappe tamaarite; intte shemppuwaukka intte shemppo demmana. Aissi giikko, ta qambbarai giiga; qassi taani inttena toossidoogeekka kaushsha.” (Maa. 11:28-30) Hegee nuna i keehi siiqiyoogaa bessees!

18. (a) Xoossaa Kawotettay eqqoosappe doommidi ay oottiiddi deˈii? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

18 Yesuusi 1914n qonccido wode saluwan Xoossaa Kawotettay eqqidoogaa Geeshsha Maxaafaa hiraagay bessees. He wodeppe doommidi, Kawoy Yesuusi saluwan banaara haaranaageetuppe attidaageetanne ha alamee xayiyo wode attidi ooratta alamiyaa gelana ‘zaway baynna daro asaa’ shiishshiiddi deˈees. (Ajj. 7:9, 13, 14) Zaway baynnan asay ha wodiyan ay keena daroo? Xoossay etappe koyiyoobay aybee? Kaalliya huuphe yohuwan ha oyshata beˈana.