Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  November 2015

Intte Yiira Naˈay Yihoowawu Haggaazanaadan Loohissite

Intte Yiira Naˈay Yihoowawu Haggaazanaadan Loohissite

‘Naˈay yelettiyo wode nuuni ay oottanawu koshshiyaakko Xoossaa asi nuuyyo erisso.’—DAA. 13:8.

MAZAMURE: 41, 6

1. I aawa gidanaagee odettin Maanuhee waatidee?

MACCAASIYAA ba azinawu hegaa keena garamissiyaabaa waaya yoota erana. Azinaykka machiyaakka eti mule naˈa yelennaagaa eroosona. SHin Yihoowa kiitanchay Maanuhe macheeyyo qonccidi eti naˈa yelanaagaa yootin, hanennaba milatiyaabay polettiis! Maanuhee keehi ufayttidoogee qoncce; shin i bawu gita aawatettay imettidoogaakka akeekiis. Israaˈeela biittan he wode iitabay kumido gishshawu, inne a machiyaa bantta naˈay Xoossawu haggaaziyaagaa gidanaadan waati dichana danddayiyoonaa? Maanuhee, “ ‘Na7ai yelettiyo wode ai oottanau koshshiyaakko erissana mala, neeni wontta kiittido Xoossaa asi nuukko simmidi yaanaadan oottarkkii’ yaagidi GODAA woossiis.”—Daa. 13:1-8.

2. Ne naata ay tamaarissana koshshii, qassi waatada hegaadan oottana danddayay? (“ Ne Xinaatetu Ubbaappe Aadhiyaageeta” giya saaxiniyan deˈiya qofaakka yoota.)

2 Intte naˈa yelidaba gidikko, Maanuhee wozanappe woossido woosaa akeekana danddayeeta. Intte naˈay Yihoowa eranaadaaninne a siiqanaadan maaddiyo gita aawatettay inttessikka deˈees. (Lee.  1:8) So Asaa Goynuwaa wode, Yihoowabaanne Geeshsha Maxaafaabaa ubbatoo tamaaranaadan intte eta maaddana danddayeeta. Intte naatuura Geeshsha Maxaafaa saaminttan  saaminttan xannaˈiyoogaappe harabaakka oottana koshshees. (Zaarettido Wogaa 6:6-9 nabbaba.) Intte naata tumaa tamaarissiyoogaara gayttida metuwan waatidi genccana danddayeetii? Ha huuphe yohoynne kaalliya huuphe yohoy aawaynne aayyiyaa Yesuusa leemisuwaa waati kaallana danddayiyaakko qonccissees. Yesuusi aawa gidana xayikkonne, ba erissiyo ashkkarata siiquwan, ba huuphiyaa kawushshidi, qassi akeekan tamaarissidonne loohissido gishshawu, i tamaarissido ogiyaappe aawaynne aayyiyaa goˈettana danddayoosona. Ha eeshshata issuwaa issuwaa ane beˈoos.

INTTE NAˈAA SIIQITE

3. Yesuusi erissiyo ashkkarati banttana i siiqiyoogaa waati eriyoonaa?

3 Yesuusi darotoo ba erissiyo ashkkarata siiqiyoogaa yootees. (Yohaannisa 15:9 nabbaba.) Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuura daro wodiyaa aattees. (Mar. 6:31, 32; Yoh. 2:2; 21:12, 13) Yesuusi eta asttamaare xalla gidennan, etawu lagge. Hegaa gishshawu, i banttana siiqiyoogaa eti aynne sirokkona. Yesuusappe ay tamaarana danddayiyoo?

4. Ne naati neeni eta siiqiyoogaa ammananaadan waatana danddayay? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

4 Intte intte naata siiqiyoogaa etawu yootite; qassi intte eta xoqqu oottidi xeelliyoogaa ubbatoo bessite. (Lee. 4:3; Tii. 2:4) Awusttiraaliyan deˈiya Saamiyuli hagaadan giis: “Naatettan taassi ta aaway Geeshsha Maxaafaa Taariketa Tamaariyo Maxaafaa giyo maxaafaa omarssi omarssi ubbatoo nabbabees. I taani oychiyoobaa zaarees, tana qoommeesinne saro aqa giidi tana yerees. Ta aaway diccido keettan qoommiyoogeenne yeriyoogee meeze gidennaagaa guyyeppe erada garamettaas! I tana siiqiyoogaa yootanawu wozanappe baaxetiis. Hegaappe denddidaagan, a loytta siiqaysinne an ammanettays; qassi hirggikke.” “Taani nena siiqays” giidi intte naatuyyo ubbatoo yootiyoogan hegaadan etawu siyettanaadan maaddite. Intte naata siiqiyoogaa bessite. Etaara haasayite, etaara miite, etaara kaaˈite.

5, 6. (a) Yesuusi ba siiqiyoogeetuyyo ay oottidee? (b) Neeni ne naata waata seerana koshshii?

 5 Yesuusi, “Taani siiqiyo ubbaa seeraisinne qaxxayais” yaagiis. * (Ajj. 3:19) Yesuusi erissiyo ashkkarati bantta giddon ubbaappe aadhiyay oonakko zaaretti zaarettidi palamettikkonne, i etan hidootaa qanxxibeenna. Eti i zoridobaa siyennan ixxido wodekka zorennan aggibeenna. Injjetiya wodiyaaninne sohuwan, Yesuusi eta siiquwaaninne ashkketettan seeriis.—Mar. 9:33-37.

6 Intte naata seeriyoogan intte eta siiqiyoogaa bessite. Issi issitoo issibay likke gidiyoy woy likke gidennay aybissakko yootiyoogaa xallay gidana danddayees. Hara wodiyan qassi issi naˈay intte yootidobaa oosuwan peeshshennan aggana danddayees. (Lee. 22:15) Hegaa malabay merettiyo wode, Yesuusa leemisuwaa kaallite. Injjetiya wodiyaaninne sohuwan, danddayan kaalettiyoogan, loohissiyoogaaninne zoriyoogan intte naˈaa siiquwaaninne ashkketettan seerite. Tohossa Afirkkan deˈiya Eleno giyo michiyaa hagaadan gaasu: “Ta aawaynne aayyiyaa seeriyo seeraa awudekka laammokkona. Eti iita eeshshay kaalettiyoobaa taassi yootikko, taani hegaadan oottiyoogaa ubbatoo kaalloosona. Eti tana hanqquwan woy ayssi seeriyaakko yootennan mule seeri erokkona. Hegaa gishshawu, taani hirggikke. Taani oottana bessennabaa erays; qassi taappe aybi koyettiyaakko akeekays.”

INTTE HUUPHIYAA KAWUSHSHITE

7, 8. (a) Yesuusi woossiyo woosan ba huuphiyaa kawushshiyoogaa waatidi bessidee? (b) Ne naati Xoossan ammanettanaadan ne woosan eta waata tamaarissana danddayay?

7 Yesuusi erissiyo ashkkarati i ha saˈan deˈiyo wode woossido wurssetta woosaappe issuwaa, “Abbaa, ta Aawau, ubbabai neeyyo danddayettees; ha burccukkuwaa taappe digga; shin neeni koyiyoobai hanoppe attin, taani koyiyoobai hanoppo” giidoogaa siyido wode, woy guyyeppe hegaabaa tamaarido wode, etawu aybi siyettidaakko qoppa. * (Mar. 14:36) An nagari baynnaba gidikkonne, a aaway a maaddanaadan i woossidoogaa eti akeekidosona. Yaatiyo gishshawu, etikka bantta huuphiyaa kawushshanaanne Yihoowan zemppana koshshiyoogaa eridosona.

8 Intte woosaappe intte naati ay tamaariyoonaa? Intte Yihoowa woossiyoy intte naata tamaarissanaassa gidennaagee qoncce. SHin eti siyishin intte huuphiyaa kawushshidi intte woossiyo wode, intte naati Yihoowan zemppiyoogaa tamaaroosona. Brazile biittan deˈiya Ana hagaadan gaasu: “Ta aayee aawaynne aayyiyaa sahettiyoogaa mala metoy merettiyo wode, eti he hanotaa genccana mala wolqqaa immanaadaaninne loˈˈobaa kuuyiyo eraa immanaadan ta aawaynne aayyiyaa Yihoowa woossoosona. Eti keehi unˈˈettiyo wodekka, bantta toohuwaa Yihoowa bolli wottoosona. Hegaappe denddidaagan, taani Yihoowan ammanettiyoogaa tamaaraas.” Ne naatuura issippe woossiyo wode, eta xallawu woossoppa. Nenakka Yihooway maaddanaadan, leemisuwawu ootissiyaagee oosuwaappe gita shiiquwawu shemppanawu paqqadanaadan a oychanawu maaddana mala, ne shooruwawu markkattanawu xalanaadan maaddana mala, woy haraban maaddana mala woossa. Neeni ne huuphiyaa kawushshada Xoossan ammanettikko, ne naatikka an ammanettiyoogaa tamaarana.

9. (a) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati bantta huuphiyaa kawushshidi haratussi oottanaadan waati tamaarissidee? (b) Neeni haratussi oottanawu eeno giikko, ne naati ay tamaaranee?

9 Yesuusi ba haasayaaninne ba oosuwan  ba erissiyo ashkkarati bantta huuphiyaa kawushshidi haratussi oottanaadan loohissiis. (Luqaasa 22:27 nabbaba.) I ba kiittidoogeeti Yihoowawu haggaazanawu, qassi bantta mala Kiristtaanetuura gayttidaagan bantta goˈˈaa aggi bayanaadan eta tamaarissiis. Intte intte huuphiyaa kawushshidi intte goˈˈaa agga bayiyoogan, intte naatikka hegaadan oottanaadan tamaarissana danddayeeta. Naaˈˈu naatu aayyiyaa Deeba, “Ta azinay gubaaˈe cima gidiyoogaara gayttidaagan haratuura wodiyaa aattiyoogan mule qanaata erikke. So asawu a maadoy koshshiyo wode ubban i maaddanaagaa erays” yaagaasu. (1 Xim. 3:4, 5) I azinay Pranasi ba naati gita shiiquwan maaddanawu ubbatoo eeno giyoogaa yootiis. Eti ufayttoosona, loˈˈo laggeta demmidosona, qassi bantta ishanttuuranne michonttuura wodiyaa aattanawu koyoosona. So asay ubbay haˈˈi Yihoowassi kumetta wode haggaazees. Intte intte huuphiyaa kawushshiyoogeenne intte goˈˈaa aggibayiyoogee intte naati harata waati maaddana danddayiyaakko tamaaranaadan maaddees.

AKEEKANCHA GIDITE

10. Cora asay Yesuusa beˈanawu yiido wode, i akeekancha gidiyoogaa waati bessidee?

10 Yesuusa akeekan wottiyoobi baawa. I asay oottidobaa gidennan, hegaa oottido gaasuwaa qoppees. I eta wozanan deˈiyaabaa akeekana danddayees. Leemisuwawu issi wode, Galiilan issoti issoti a koyanawu biidosona. (Yoh. 6:22-24) Eti he sohuwaa yiido waanna gaasoy i tamaarissiyoobaa siyanawu koyido gishshawu gidennan, qumaa koyido gishshataassa gidiyoogaa i akeekiis. (Yoh. 2:25) I eti balidobaa beˈidi, danddayan eta zoriisinne eti waatana danddayiyaakko yootiis.—Yohaannisa 6:25-27 nabbaba.

Intte naˈay haggaaziyoogaa ufayssiyaabadaaninne maaddiyaabadan xeellii? (Mentto 11 xeella)

11. (a) Ne naˈay haggaaziyoogaa dosiyaakkonne shaakka eranawu akeekancha gidiyoogee waati maaddana danddayiyaakko bessiya leemisuwaa yoota. (b) Haggaazuwaa waatada ne naatussi ufayssiyaabanne maaddiyaaba oottana danddayay?

11 Wozanan deˈiyaabaa intte beˈana danddayennaba gidikkokka, akeekancha gidananne intte naˈay haggaazuwaa waati xeelliyaakko shaakki erana danddayeeta. Naata yelida daroti haggaaziyo wode, bantta naati guuttaa shemppidi amaridabaa maanaadan  oottoosona. SHin, ‘Ta naˈay haggaaziyoogan ufayttiiyye, haggaazuwaappe shemppiyo wode miyooban ufayttii?’ yaagidi inttena oychana danddayeeta. Haggaazoy intte naatussi kaseegaappe aaruwan ufayssiyaaba woy maaddiyaaba gidana koshshiyoogaa akeekikko, eti gakkana hoolliyaa etaara issippe zorettite. Eti haggaazuwan inttenaara wozanaappe hashetanaadan hiillan maaddite.

12. (a) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati aybippe naagettanaadan zoridee? (b) Yesuusi erissiyo ashkkaratussi ha zoree keehi koshshiyoy aybissee?

12 Nagaraa kaalettiyaabaa shaakki eridi zoriyoogankka, Yesuusi akeekancha gidiyoogaa bessiis. Leemisuwawu, shaaramuxiyoogee bala gidiyoogaa a kaalliyaageeti eroosona. SHin shaaramuxanaadan denttettiyaabaa xeelliyaagan Yesuusi eta hagaadan giidi zoriis: “Maccaaro xeellidi amottiya ubbai, ba wozana giddon he wode iira shaaramuxiis. Ne ushachcha aifee nena nagara ootissikko, neeppe shoddada ola baya.” (Maa. 5:27-29) Yesuusi erissiyo ashkkarati shori baynnabaa oottiyoogeenne haasayiyoogee kumido kaassa beˈiyoogaa dosiya Rooma asatu giddon deˈoosona. Hegaa gishshawu, suurebaa oottanawu metootanaadan oottiya aybanne beˈennaadan Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiquwan zoriis.

13, 14. Allaxxiyo iitabaappe ne naata waata naagana danddayay?

13 Intte akeekancha gidiyoogee intte naati ayyaanaaban qohettennaadan naaganawu maaddana danddayees. Awudeegaappenne aaruwan ha wodiyan, naati keehi naatettan deˈiiddi pokkobaa bessiya misiliyaanne shori baynna harabaa demmana danddayoosona. SHori baynnaban allaxxiyoogee bala gidiyoogaa Kiristtaane aawatinne aayeti bantta naatussi yootiyoogee qoncce. SHin intte akeekancha gidiyoogee intte naˈay waanidi pokkobaa bessiyaabaa eranawu koyana danddayiyaakko intte shaakki eranaadankka maaddees. Inttena hagaadan oychite: ‘Pokkobaa bessiyaabaa ta naˈay beˈanaadan paaccana danddayiyaabay aybee? Hegee keehi qohiyoy aybissakko i erii? I pokkobaa beˈanaadan paacettikko tana maaduwaa oychana mala, pashkki gaada haasayissiyaanaa?’ Intte naati keehi guutta gidikkokka, etawu hagaadan gaana danddayeeta: “Neeni pokkobaa bessiya weyb sayttiyaa beˈanawu paacettikko, hayyanaa tawu yoota. Neeni yeellatana koshshenna. Taani nena maaddanawu koyays.”

14 Intte akeekancha gidiyoogee intte allaxxiyoobaakka akeekan dooranaadan maaddees. Qommoora abaa denttido Pranasi, “Dumma dummabaa xeelliyaagan darobaa yootana danddayaasa; shin ne naati neeni oottiyoobaa beˈidi ne leemisuwaa kaalloosona” yaagiis. Intte loˈˈoban wodiyaa aattiyo muuziqaa, pilimiyaa woy maxaafaa ubbatoo akeekan doorikko, intte naatikka hegaadan oottanaadan maaddana danddayeeta.—Roo. 2:21-24.

TUMU XOOSSAY INTTE WOOSAA SIYANA

15, 16. (a) Intte intte naata loohissanawu Xoossay maaddanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

15 Maanuhee ba naˈaa dichanaadan maaddana mala oychin aybi hanidee? “Xoossai Maanuhe woosaa siyiis.” (Daa. 13:9) Aawatoonne aayetoo, Yihooway intte woosaakka siyana. I intte woossin zaarana, qassi intte naata loohissanaadan inttena maaddana. Intte siiquwan, intte huuphiyaa kawushshiyoogaaninne akeekan hegaa loytti oottana danddayeeta.

16 Yihooway, yelidaageeti bantta guutta naata loytti loohissanaadan maaddiyoogaadan, yelaga naata loohissanaadankka eta maaddana danddayees. Intte yelaga naati Yihoowawu haggaazanaadan intte Yesuusaagaadan siiquwan, intte huuphiyaa kawushshiyoogaaninne akeekan waati loohissana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

^ MENT. 5 Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, seeray mule hanqqettennan siiquwan kaalettiyoogaa, loohissiyoogaa, zoriyoogaanne issi issitoo qaxxayiyoogaa bessiyaaba.

^ MENT. 7 Zi Intternaashinal Isttandard Baybil Insaykiloppidiyaa giyo maxaafay, “Yesuusi saˈan deˈiyo wode asay darotoo haasayiyo haasayan, abbaa giyo qaalay naati bantta aawaara ulottiyoogaanne a bonchiyoogaa bessiya qaala” yaagees.