Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2015

Xoossaakko SHiiqidoogee Taayyo Loˈˈo Gidiis

Xoossaakko SHiiqidoogee Taayyo Loˈˈo Gidiis

TAWU layttay uddufuna gidiyo wode taani diccennaagee erettiis. Hegee hanidoy 34u layttappe kase taani Kot Divuwar giyo biittan deˈiyo wode; ta geesay haˈˈikka 1 meetire xalla. Ta hanotay erettido wode, ta aawaynne aayyiyaa taani ta hanotaabaa qoppaydda unˈˈettenna mala minnada oottanaadan minttettidosona. Minttettin, muuziyaanne hegaa malabaa bayzziyoosaa nu keettaa penggen giigissada he sohuwaa geeshsha wottays. Hegee daro asay taappe shammanaadan oottiis.

Minnada oottiyoogee ubbabay laamettanaadan oottibeenna. Taani keehi qantta gidiyo gishshawu, suuqiyan bayzziyoosan deˈiya komadinuwaa geesaa mala wayssennabaykka tana baaxeyees. Ubbabay ta geesaa keenaa taappe aduqqiya asawu giigidaba milatees. Ta hanotan keehi azzanays; shin tawu 14u laytta gidiyo wode hanotay laamettiis.

Issi gallassi, Yihoowa Markka gidida naaˈˈu maccaasati taani bayzziyoobaappe shammidosona; qassi hegaappe simmin, tana Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommidosona. Ta qottaappe keehi aadhiyaabay Yihoowanne a halchuwaa eriyoogaa gidiyoogaa taani sohuwaara akeekaas. Hegee tana keehi maaddiis. Mazamure 73:28 taani keehi dosays. He xiqisiyaa doomettan, “Xoossaa matan de7iyoogee [“Xoossaakko shiiqiyoogee,” NW] taayyo lo77o” yaagees.

Qoppennan, nu soo asay Burkkina Faaso biis; hegee qassi ta deˈuwan darobay laamettanaadan oottiis. Nuuni Kot Divuwaren deˈiyo wode, taani bayzziyo sohuwan shooro asay tana ubbatoo beˈiyo gishshawu meezetiis. SHin nuuni deˈiyo ooratta heeran deˈiya asawu taani imatta; qassi daroti ta mala asa beˈi erokkona. Asay tana xeellidi aggenna. Hegaappe denddidaagan, issi issitoo amarida saaminttawu sooppe kiyikke. Taani Yihoowakko shiiqidoogee tawu ay keena loˈˈidaakko guyyeppe hassayaas. Hegaa gishshawu, Yihoowa Markkatu macara biiruwaa dabddaabbiyaa xaafaas; yaatin, Naano giyo misoonaawe michiyaa guutta motoriyaa laagga yaada tana oychaasu.

SHafee dariyo nu heera ogee ubbatoo hallixxees; qassi iray bukkiyo wode urqqatees. Naana tana xannaˈissanawu yaydda darotoo ba guutta motoriyaappe kunddaasu; shin a mule hidootaa qanxxabeykku. Qassi a tana shiiquwaa efaanawu oychaasu. Yaatanawu sooppe kiyada asay tolidi tana xeelliyoogaa danddayana koshshiyoogaa akeekaas. Hegaa bollikka, taani motoriyan uttiyoogee laagganawu woni metiya motoriyan caanaa yaa gujjees. Gidikkokka, “Taani Ubbaa Haariya GODAA taayyo baqata attiyo soho  oottaas” yaagiya, taani dosiyo xiqisiyawu naaˈˈantto qofaa akeekada shiiquwaa baanawu eeno gaas.

Taaninne Naana shiiquwaa biiddi issi issitoo urqqan wulloos; shin yaanikkonne shiiquwaa biyoogan keehi ufayttoos. Kawotettaa Addaraashan asay tana siiquwan mokkiyoogee harati tana tolidi xeelliyoogaappe keehi dumma! Taani uddufun aginappe simmin xammaqettaas.

Taani dosiyo xiqisiyawu heezzantto qofay, “A oosuwaa ubbaa taani yootana” yaagees. Aybippenne aaruwan tana wayssanabay haggaazuwaa gidanaagaa eraas. Sooppe soo baada koyro sabbakido gallassaa haˈˈikka hassayays. Qeeri naatikka gasttatikka aggennan tana xeellidosona, ta geeduwaa kaallidosona, qassi ta hemetaa qullidosona. Hegee tana keehi qohiis; shin Gannatiyaa deˈoy taagaadan etawukka keehi koshshiyoogaa ubbatoo hassayays; yaatiyo gishshawu genccaas.

Heezzu goomay deˈiyo, kushiyan laaggiyo bishkkiliitiyaa demmidoogee tawu hanotay injjetanaadan oottiis. Pudettaa kiyiyo wode, tanaara haggaaziya uri bishkkiliitiyaa sugees; qassi dugettaa wodhishin eesotiyo wode i bishkkiliitiyaa tanaara toggees. Haggaaziyoogee koyro heeran tana wayssikkokka, guyyeppe keehi ufayssiyaaba gidiis; hegaappe denddidaagan, 1998n kumetta wode aqinye gidaas.

Darota Geeshsha Maxaafaa xannaˈissaas; qassi etappe oyddati xammaqettidosona. Hegaa bollikka, ta michotuppekka issinniyaa tumaa ekkaasu! Harati waanidi minnidaakko eriyoogee koshshiyo wodiyan tana darotoo minttettiis. Issi gallassi shekkeeree tana keehi sakkishin, Kot Divuwareppe issi dabddaabbee tana gakkiis. Burkkina Faason yuniversttiyan tamaariya issi naˈaa penggen eqqosan Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissaas; yaatada hara ishay a xannaˈissanaadan immaas. He tamaaree guyyeppe Kot Divuware biis. He naˈay xammaqettennan aassiyaagaa gididoogaa siyada keehi ufayttaas!

Tawu koshshiyaabaa demmanawu ay oottiyaanaa? Bollay qohettidoogeeta maaddiya issi dirijjitee maayuwaa sikkiyoogaa tana tamaarissiis. Nuna tamaarissiyaageetuppe issinna taani oottiyoobaa beˈada, “Saamunaa waata medhanaakko nuuni nena tamaarissana bessees” yaagaasu. Eti tana hegaa tamaarissidosona. Yaatin, maayuwaa meecciyo saamunaanne so giddon goˈettiyo saamunaa son medhays. Asay ta saamunaa dosees; qassi haratikka taappe shammanaadan yootees. Heezzu goomay deˈiyo guutta motoriyaa toggada, saamunaa koyiya asawu ekkada bays.

Taani quunnanaadan oottida ta zokko meqettay keehi sakkiyo gishshawu, kumetta wode aqinye gidada haggaaziyoogaa 2004n aggaas. Gidikkokka, haˈˈikka loytta haggaazays.

Taani moocu giyoogan erettiyoogaa asay yootees. Xoossaakko shiiqidoogee taayyo loˈˈo gidido gishshawu, taani ufayttiyoogee bessiyaaba.—Seera Miga yootidoogaa.