Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2015

Qofay SHaahettennan Yihoowawu Haggaaza

Qofay SHaahettennan Yihoowawu Haggaaza

‘Mayraama Yesuusa qaalaa siyawusu. Martta baassi oosoy darido gishshawu, ba wozana giddon daro metootaasu.’—LUQ. 10:39, 40.

MAZAMURE: 40, 55

1, 2. Yesuusi Martto siiqidoy aybissee, shin a nagarancha gidiyoogaa bessiyaabay aybee?

NEENI Alˈˈaazara michiyaa Martta ay mala asa gaada qoppay? Geeshsha Maxaafay Martta Yesuusawu mata lagge gidiyoogaanne i o siiqiyoogaa yootees. Yesuusi siiqiyoonne bonchiyo maccaasi i xalla gidenna. Leemisuwawu, Martti michiyaa Mayraamakka Yesuusawu mata lagge. Yesuusi ba aayyiyo Mayraamokka siiqees. (Yoh. 11:5; 19:25-27) Yaatin Yesuusi Martto siiqanaadan oottidabay aybee?

2 Yesuusi Martto siiqidoy a imatuwaa mokkiyoonne mino oosancha gidiyo gishsha xalla gidennan, ayyaanaabankka mino gidiyo gishshataassa gidiyoogee qoncce. A Yesuusi tamaarissiyoobaa wozanappe ammaniya maccaasa. Yaana giido Masee Yesuusa gidiyoogaa Martta mintta ammanawusu. (Yoh. 11:21-27) Gidikkokka, a nu mala nagarancha asa. Issi wode Yesuusi i son shoobettido wode, Martta likke gidenna gaada qoppidobaa giigissanawu Yesuusi oottana koshshiyoobaa yootaasu. Martta, “Godau, taani ha ubba oosuwaa oottishin, ta michchiyaa utta bayidoogaa qoppikkii? Yaatikko  o tana maadda ga” yaagaasu. (Luqaasa 10:38-42 nabbaba.) Nuuni ha taarikiyaappe ay tamaarana danddayiyoo?

MARTTI QOFAY SHAAHETTIIS

3, 4. Mayraama ‘loˈˈobaa dooridoy’ ayba ogiyaanee, qassi Martta ba wozanan wottido timirttee aybee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

3 Marttanne Mayraama Yesuusa imatuwaa mokkidoogee, i etawu ayyaanaa imotaa immanaadan denttettiis. Mayraama a “matan uttada, a qaalaa siyausu.” A Gita Asttamaariyaappe tamaarana danddayiyo ubbabaa tamaaranawu koyaasu. Marttakka hegaadan oottanawu danddayawusu shin. A i yootiyoobaa kumetta wozanaappe siyiyaakko, Yesuusi o nashshana.

4 Gidoppe attin, Martta Yesuusi ufayttanaadan malˈˈiya qumaa kattiyoogaaninne harabaa oottiyoogan bawu danddayettida ubban bichaarawusu. SHin ha ubba oosoy a unˈˈettana koshshennaban unˈˈettanaadan oottiis; qassi a Mayraami bolli yiillotaasu. Yesuusi Martta keehi darobaa oottanawu baaxetiyoogaa akeekidi, kehatettan, “Marttee, Marttee, neeni daroban hirggaasa; qassi tuggataasa” yaagiis. Yaagi simmidi koshshiyaabay issibaa gidiyoogaa i yootiis. Hegaappe simmidi, Mayraama i yootiyoobaa akeekan siyido gishshawu, Yesuusi o nashshiis. I, “Mairaama baappe ooninne ekkenna lo77obaa dooraasu” yaagiis. Mayraama he wode miido qumaa sohuwaara dogana danddayikkonne, Yesuusi o nashshidoogaanne a ayyaanaaban appe tamaaridobaa mule dogukku. Kiitettida Yohaannisi 60ppe dariya layttaappe guyyiyan, ‘Yesuusi Marttonne i michiyo siiqees’ yaagiis. (Yoh. 11:5) Geeshsha ayyaanay kaalettin xaafettida ha qofay Martta Yesuusi zoridobaa ba wozanan wottada, ba deˈo laytta ubban ammanettada Yihoowawu haggaazanawu baaxetidoogaa bessees.

5. Nu wodiyan deˈoy beni wodiyaagaara geeddarssiyo wode ay malee, qassi hegee ayba oyshaa denttanaadan oottii?

5 Qofay shaahettiyoogaa xeelliyaagan, nu wodee beni wodiyaara geeddarssiyo wode ay malee? “Asaara gayttiyo keehi zammaanaban, keehi eesuwan attamiya maashiniyan, daro misilee deˈiyo maxeetiyan, eraadooniyan, pilimiyan, televizhiiniyan asay ha wodeegaa keena ceeqetti erenna. . . . Hegaappe denddidaagan nu qofay shaahettanaadan oottiya keehi darobaa nuuni galla galla siyoos . . . Guutta layttappe kase nu wodee ‘Eray Darido Wode’ geetettees. Haˈˈi kaseegaappe aaruwan ‘Qofay SHaahettiyo Wode’ gidiiddi deˈees.” He qofay Amarkkan amarida tamaaretussi 60ppe dariya layttappe kase yootidoba. Masqqala 15, 1958 Wochiyo Keelay, “Ha alamee xayanawu matiyo wode, qofay shaahettiyoogee yaa gujjennan waayi aggana” yaagiis. Hegee tuma! Hegee keehi koshshiya ha oyshaa denttanaadan oottees: Koshshennaban qofay shaahettennaadan oottanawunne Mayraamiigaadan ayyaanaabaa ubbatoo wozanan wottanawu nuuni ay oottana danddayiyoo?

ALAMIYAABAN MULEERA GOˈETTOPPA

6. Yihoowa asay alamiyaa tekinolojiyaa waatidi loytti goˈettidee?

6 Tumu goynoy aakkanaadan, Xoossaa dirijjitiyawu saˈaa baggay alamiyaa tekinolojiyaa beniisappekka loytti goˈettees. Leemisuwawu, cenggurssan, dumma dumma meran, silaydiyaaninne siliman giigida “Meretaa Pooto Diraamaa” qoppa. Sinttappe yaana sarotettay kumido Yesuus Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaruwaabaa qonccissiyoogan kuuyettiya he diraamay Koyro Alamiyaa Olaappe kasenne he olaa wode, kumetta saˈan miilooniyan qoodettiya asaa minttettiis. Guyyeppe, Kawotettaa mishiraachoy eraadooniyan odettin, kumetta saˈan miilooniyan qoodettiya asay siyiis. Ha wodiyan, haahuwan  deˈiya haruurota gujjin, kumetta saˈan deˈiya asawu Kawotettaa mishiraachuwaa yootanawu komppiyutereenne Intternneetee keehi maaddiiddi deˈees.

Daro koshshennabati ayyaanaabaa oosuwan kelttiyaa gelanaadan paqqadoppa (Mentto 7 xeella)

7. (a) Nuuni alamiyaaban muleera goˈettiyoogee qohiyaaba gidiyoy aybissee? (b) Nuna keehi qofissana koshshiyaabay aybee? (Tohossa qofaa xeella.)

7 Nuuni alamiyaaban muleera goˈettennaadan Geeshsha Maxaafay yootees. Alamiyaaban daro wodiyaa aattana koshshenna. (1 Qoronttoosa 7:29-31 nabbaba.) Ufayssiyaabaa oottiyoogan, allaxxanawu nabbabiyoogan, televizhiiniyaa beˈiyoogan, deriyaa dembbaa beˈiyoogan, bayzziyoobaa xeelliiddi yuuyiyoogan, zammaana elektiroonike miishshaa woy alˈˈobaa koyiyoogaa mala bala geetettibeennabatun issi Kiristtaanee daro wodiyaa coo wurssana danddayees. Intternneetiyan asaara gayttiyoogee, kiitaanne iimeyliyaa kiittiyoogee, ooratta oduwaabaanne ispporttiyaabaa darotoo beˈiyoogee nu wodiyaa coo wurssananne hegaabaa muletoo qoppanaadankka oottana danddayees. * (Era. 3:1, 6) Daro koshshennaban nu wodiyaa wurssiyoogaa aggennaba gidikko, Yihoowawu goynniyo keehi koshshiyaabaa xaasayi xeellana danddayoos.—Efisoona 5:15-17 nabbaba.

8. Saˈan deˈiya aybanne siiqoppite giyo zoree keehi koshshiyoy aybissee?

8 Seexaanay ba alamee nuna cimmanaadaaninne nu qofaa shaakkanaadan oottidi giigissiis. Hegee koyro xeetu layttan haniis; qassi ha wodiyan ubba hegaappekka iitiis. (2 Xim. 4:10) Yaatiyo gishshawu, nuuni ha “sa7an de7iya aibanne” siiqennaadan odettida zoriyaa siyana koshshees. He zoriyaadan deˈanawu ubbatoo nu hanotaa giigissiyoogan, nu qofay shaahettennaadan oottoos; qassi kaseegaappe aaruwan ‘Xoossaa siiqana’ danddayoos. Hegee nuuni metootennan Xoossaa sheniyaa polanaadaaninne merinawu i nashshiyoogeeta gidanaadan maaddees.—1 Yoh. 2:15-17.

KEEHI KOSHSHIYAABAA WOZANAN WOTTA

9. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati ubbatoo ay qoppanaadan tamaarissidee, qassi i hegawu aybin leemiso gidii?

9 Martta darobaa oottiyoogan i qofay shaahettennaadan Yesuusi kehatettan zoridoogee i tamaarissidobaaraanne deˈido deˈuwaara maayettiyaaba. I ba erissiyo ashkkarati Kawotettaabaa oottiyoogaa ubbatoo bantta wozanan wottanaadan minttettiis. (Maatiyoosa 6:22, 33 nabbaba.) Yesuusi aquwaabawu  bichaaribeenna; assi keetti woy gadee baawa.—Luq. 9:58; 19:33-35.

10. Yesuusi haggaazuwaa doommido heeran leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

10 Yesuusi saˈan haggaaziyo wode a qofay shaahettanaadan oottana danddayiya darobay merettiis; shin i hegan mule xoonettibeenna. I haggaazuwaa doommido wodiyaa heeran, Qifirinaahooman daro asaa tamaarissi simmiininne maalaalissiyaabaa ootti simmin, asay i bantta katamaappe beenna mala a woossiis. SHin asay a nashshiyaabadan oychido he oyshaa Yesuusi waati zaaridee? I, “Taani hara kataman de7iya asaukka Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanau bessees. Aissi giikko, Xoossai tana kiittidoogee hegaassa” yaagiis. (Luq. 4:42-44) Yesuusi ba yootidoogaadan darosaa biidi sabbakiisinne tamaarissiis. I nagari baynna asa gidikkonne, minnidi oottiyoogaappe denddidaagan daafuriyo gishshawu shemppana koshshees.—Luq. 8:23; Yoh. 4:6.

11. Ba asaara palamettida bitaniyawu Yesuusi woygidee, qassi Yesuusi ba erissiyo ashkkarati naagettana mala yootidobay aybee?

11 Hegaappe simmin issi wode Yesuusi bana kaalliyaageeti yedetaa waati danddayanaakko tamaarissishin issi bitanee kelttiyaa gelidi hagaadan giis: “Tamaarissiyaagoo, ta aawai aggidi haiqqido aquwaa ta ishai tanaara shaakkana mala, ayyo yoota.” SHin Yesuusi he yohuwan gelennan ixxiis. I, “Bitaniyau, tana intte bolli pirddiya daanna woi hegaa inttessi shaakkiyaagaa oottidi sunttidai oonee?” yaagiis. Yaagi simmidi, Yesuusi i tamaarissiyoobaa siyiyaageeti aquwaabaa amottiyoogan Xoossawu haggaaziyoogaappe eta qofay shaahettennaadan naagettana mala tamaarissiis.—Luq. 12:13-15.

12, 13. (a) Yesuusi Yerusalaamen amarida Giriiketa garamissidabaa ay oottidee? (b) Yesuusi ba qofay shaahettanaadan oottana danddayiyaabay merettin waatidee?

12 Yesuusi saˈan deˈido wurssetta saaminttan keehi unˈˈettiis. (Maa. 26:38; Yoh. 12:27) I keehi waayettidi hayqqanaagaa erees. I hayqqanaappe kase oottana koshshiyo darobay deˈiyoogaakka erees. Leemisuwawu, Woggaa galla Niisaana 9, 33 M.Ln aybi hanidaakko qoppa. Kasetidi odettidaagaadan, Yesuusi hare maraa toggidi Yerusalaame gelin, cora asay a ‘Godaa sunttan yiya kawuwaa’ giidi sabbiis. (Luq. 19:38) Kaalliya gallassan, Yesuusi beeta maqidasiyaa gelidi Xoossaa keettan bessiyaagaappe daro woriyaa bantta mala Ayhudatuppe worissiya zalˈˈanchata xalan yedettiis.—Luq. 19:45, 46.

13 Paasikaa Baalaa bonchanawu Yerusalaame biida amarida Giriiketi Yesuusi oottidobaa beˈidi garamettidoosona. Yaatiyo gishshawu, eti Yesuusaara gayttana danddayiyaakkonne kiitettida Piliphoosa oychidosona. SHin Yesuusi sinttappe oottana keehi koshshiyaabaappe ba qofay shaahettanaadan oottibeenna. I bana Xoossaa morkketi worennaadan giidi daro asay dosiyo ura gidanawu koyibeennaagee qoncce. Hegaa gishshawu, i mata wode hayqqanaagaa yooti simmidi, Inddiraasayyoonne Piliphoosayyo hagaadan giis: “Ba shemppuwaa siiqiya ooninne bashshees; qassi ba shemppuwaa ha sa7an ixxiya ooninne merinaa de7uwau ashshees.” I Giriiketi eranawu koyidobaa zaaribeenna; shin, ba erissiyo ashkkarati baagaadan bantta goˈˈaa yarshshanaadan zoridi, “Tau oottiya oonanne, ta Aawaikka a bonchchana” yaagiis. Piliphoosi bana oychidaageetuyyo ha minttettiyaabaa yootidoogee erettidaagaa.—Yoh. 12:20-26.

14. Yesuusi mishiraachuwaa yootiyoogaa ba deˈuwan kaseyiyaaba gidikkonne, harabaa ay oottidee?

14 Yesuusi mishiraachuwaa yootiyo ba waanna oosuwaappe ba qofay shaahettanaadan oottana xayikkonne, ubbatoo oosuwaabaa xallaa qoppibeenna. I baa giishin issi bullachaa shoobettidi biis; biidi bullachaa keettan haattaa woyne eessawu maalaalissiya ogiyan laammidi asay ufayttanaadan oottiis.  (Yoh. 2:2, 6-10) I ba mata laggetinne erissiyo ashkkara gidana danddayiyaageeti kahuwaa shoobbin biis. (Luq. 5:29; Yoh. 12:2) He ubbabaappe aaruwan, Yesuusi wodiyaa bazzidi woossiis, asi baynnasan wotti dentti qoppiisinne koshshiyo wode shemppiis.—Maa. 14:23; Mar. 1:35; 6:31, 32.

‘XUBBIYA UBBABAA DIGGA’

15. Kiitettida PHawuloosi zorido zoree aybee, qassi i leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

15 Kiitettida PHawuloosi ba huuphiyaa geppida Kiristtaaniyaa deˈuwaa wottaara geeddarssiyoogan, ‘nuuni xubbiya ubbabaa digganaadan’ yootiis. (Ibraawe 12:1 nabbaba.) PHawuloosi Ayhuda haymaanootiyan duretanaadaninne hayttatanaadan oottana danddayiya oosuwaa aggibayidi, ba sabbakidoogaadan deˈidoogee tuma. I keehi ‘loˈˈobaa’ ba wozanan wottiis; qassi i Sooriyan, Qeeri Isiyan, Maqidooniyaaninne Yihudan simerettidi Xoossawu wozanappe haggaaziis. PHawuloosi saluwan demmana merinaa deˈuwaa hidootaa xeelliyaagan, “Taappe guyyeera de7iyaagaa doga aggada, sinttan de7iyaagaa oiqqanau warettais. . . . Woituwaa ekkanau, ta gakkanasaa horddofais” yaagiis. (Pili. 1:10; 3:8, 13, 14) PHauloosi machibeennaagee qofay shaahettennan ‘Godaa oosuwaa minnidi’ oottanaadan a maaddiis.—1 Qor. 7:32-35.

16, 17. Nuuni aqo oyqqidaageeta gidin gidana xayin, PHawuloosa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo? Markinne Klera waati hegaadan oottidonaa?

16 PHawuloosaagaadan, Xoossaa ashkkaratuppe amaridaageeti so asaa aawatettay darennaadaaninne Kawotettaa oosuwaa minnidi oottanawu giidi aqo oyqqennan deˈanawu dooridosona. (Maa. 19:11, 12) Aqo oyqqida Xoossaa ashkkaratuyyo darotoo son daro aawatettay deˈees. SHin aqo oyqqidaageetikka oyqqibeennaageetikka, nuuni ubbay ‘xubbiya ubbabaa digganaanne’ qofay daro shaahettennan Xoossawu haggaazana danddayoos. Yaatanawu, coo wodiyaa wurssiyo meeziyaa aggananne kaseegaappe aaruwan Xoossawu loytti haggaazanawu halchana koshshennan waayi aggana.

17 Leemisuwawu, Welse biittan diccida Markinne Klera timirttiyaa wurssiyo wode aqinye gididi haggaaziyoogaa doommidosona. Eti aqo oyqqidikka aqinye gididi haggaaziyoogaa aggibookkona. Marki, “Nuuni kumetta saˈan keexxiyo oosuwaa oottanawu hiixaa kifilee heezzay deˈiyo nu keettaanne amarida saatiyaa oottiyo nu oosuwaa aggi bayida” yaagiis. Aadhida 20u layttawu Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoogaara gayttidaagan maaddanawu Afirkkan darosaa biidosona. Issi issitoo etawu miishshay keehi guuxxikkokka, Yihooway ubbatoo eta maaddees. Klera hagaadan gaasu: “Galla galla Yihoowawu haggaaziyoogee nuuni keehi ufayttanaadan oottees. Hegaadan oottiyoogan nuuni darotuura dabbotida, qassi nuussi aybinne paccibeenna. Nuuni aggibayido guuttabay kumetta wodiyaa Yihoowawu haggaaziyoogan demmido ufayssiyaabaara geeddarssiyooba gidenna.” Kumetta wodiyaa haggaaziya daroti bantta deˈuwan hegaa malabaa beˈidosona. *

18. Nuna oychana danddayiyo oyshati awugeetee?

18 Neeni shin? Koshshennaban ne qofay shaahettin neeni Kawotettaabawu kaseegaadan mishettennaagaa akeekikko, ay oottana danddayay? Neeni Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaaninne buzo xinaatiyan kaseegaappe minnana koshshennan waayi aggana. Neeni hegaadan waata oottana danddayay? Kaalliya huuphe yohoy hegaa qonccissees.

^ MENT. 7Eeyya Asi Ubbabaa Ammanees” giya huuphe yohuwaa xeella.

^ MENT. 17 “Likke Gididabaa Eriyoogaanne Hegaa Oottiyoogaa” giyo huuphe yohuwan, Heden Sandersenabaanne Meledi Sanderisenibaakka xeella. (Laappune 1, 2006 Wochiyo Keelaa, (Amaarattuwaa)) Eti Awusttiraaliyan kumetta wodiyaa haggaazuwaa doommanawu wodhiya zalˈˈiyaa aggidosona. Eti Hindde biittan misoonaawe gididi haggaazishin etawu miishshay wuri simmin aybi hanidaakko beˈa.