Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2015

Ne Deˈuwan Xoossaa Kushiyaa Beˈay?

Ne Deˈuwan Xoossaa Kushiyaa Beˈay?

‘Yihoowa kushee a ashkkaratuura deˈiyoogee erettana.’ —ISI. 66:14.

MAZAMURE: 32, 26

1, 2. Issi issi asay Xoossaabaa qoppiyoobay aybee?

DARO asati eti oottiyoobay Xoossaa qofissenna giidi qoppoosona. Eti bantta bolli gakkiyaabay Xoossaa darin qofissennabadan xeelloosona. Hidaare 2013n keehi wolqqaama gotee Pilippinsse biittan daro heeraa keehi qohi simmin, issi gita katamaa kantibay, “Xoossay harasaa beennan waayi aggana” yaagiis.

2 Harati qassi eti oottiyoobaa Xoossay beˈana danddayenna giidi qoppoosona. (Isi. 26:10, 11; 3 Yoh. 11) Eti kiitettida PHawuloosi, ‘Xoossaa eranawu dosennan ixxidosona’ yaagido asatu mala. Hegaa mala asatun “geellatettai, iitatettai, yiiqeenne iita hanotai kumiis.”—Roo. 1:28, 29.

3. (a) Xoossaa xeelliyaagan nuna woygidi oychana danddayiyoo? (b) Geeshsha Maxaafan Yihoowa ‘kushee’ darotoo ay bessii?

3 Nuuni shin? Qommoora denttido asatuugaappe dumma hanotan, nuuni oottiyo ubbabaa Yihooway beˈiyoogaa eroos. SHin i nuussi qoppiyoogaanne ba kushiyan nuna maaddiyoogaakka akeekiyoo? Hegaa bollikka, nuunikka Yesuusi, “Xoossaa be7ana” giido asatee? (Maa. 5:8) Hegee woygiyaakko akeekanawu, Geeshsha Maxaafan odettida, Xoossaa kushee maaddin beˈidanne  hegaa beˈennan ixxida asatubaa koyro beˈana. Hegaappe simmin, ammanuwaa ayfiyan nu deˈuwan Yihoowa kushiyaa waati beˈana danddayiyaakko tamaarana. Ha qofaa beˈiyo wode, Geeshsha Maxaafay Xoossay ba ashkkarata maaddanawunne ba morkketa xoonanawu goˈettiyo a wolqqaa yootiyo wode, darotoo a ‘kushiyaa’ giyoogaa hassaya.—Zaarettido Wogaa 26:8 nabbaba.

XOOSSAA KUSHIYAA BEˈENNAN IXXIDOSONA

4. Israaˈeelatu morkketi Xoossaa kushiyaa beˈennan ixxidoy aybissee?

4 Beni Israaˈeelatu taarikiyaa doomettan, Xoossay Israaˈeelata waati maaddidaakko asay beˈiisinne siyiis. Yihooway maalaalissiya ogiyan ba asaa Gibxxeppe kessidi, hegaappe simmin daro kawota eti xoonanaadan maaddiis. (Yaas. 9:3, 9, 10) Yorddaanoosappe arggo baggan deˈiya kawoti ubbay hegaa siyidabanne beˈidaba gidikkonne, “Yaasanne Israa7eela asaa olanau baanau issippe shiiqidosona.” (Yaas. 9:1, 2) He kawoti olaa doommi uttidikka, Xoossaa kushiyaa beˈana danddayoosona. Yihooway azazido gishshawu, “Israa7eela asai bantta morkketa xoonana gakkanaashin, awai wullennan takkiis. Aginaikka ba de7iyoosaappe qaaxxibeenna.” (Yaas. 10:13) SHin morkketi “Israa7eelatuura olettanaadan [Yihooway] ba huuphen eta wozanaa muumissiis.” (Yaas. 11:20) Israaˈeelatu morkketi Xoossay Israaˈeelatussi olettiyoogaa akeekennan ixxido gishshawu, xoonettidosona.

5. Iita Kawoy Akaabi ammanennan ixxidobay aybee?

5 Guyyeppe, iita Kawoy Akaabi Xoossaa kushiyaa beˈana danddayiyo darobay haniis. Eelaasi ayyo, “Taani odennan de7ishin, sa7an iri bukkenna woikko xaazi xaazatenna” yaagiis. (1 Kaw. 17:1) Hegaa odissiday Yihoowa gidikkonne, Akaabi siyennan ixxiis. Guyyeppe, Eelaasi ba yarshshuwaa tamay maanaadan woossido wode, saluwaappe tamay wodhishin Akaabi beˈiis. He wode, Eelaasi Akaaba, “Irai nena beettaa diggennaadan, . . . duge ne soo wodhdha” yaagidi, Yihooway iraa bukissanaagaa yootiis. (1 Kaw. 18:22-45) Akaabi he ubbabay haniyoogaa beˈikkokka, hegee Xoossaa gita wolqqaa qonccissiyaabaa gidiyoogaa ammanennan ixxiis. Yihoowa kushee oottiyo wode nuuni akeekana bessiyoogaa hagaappenne hagaappe kasetiya leemisuwaappe tamaaroos.

ETI YIHOOWA KUSHIYAA BEˈIDOSONA

6, 7. Yaasu wodiyan issoti issoti ay akeekidonaa?

6 He iita kawotuppe dumma hanotan, harati qommoora odettidabaa malabay eta gakkikkokka, Xoossaa kushiyaa beˈidosona. Leemisuwawu, Yaasu wode Israaˈeelatuura olettida daro kawotettatuppe dumma hanotan, Gabaaˈoonati Israaˈeelatuura saruwan deˈidosona. Aybissi? Eti, “Nuuni ne ashkkarati GODAA ne Xoossaa woriyaa siyidi, . . . yiida. . . . [I] oottidobaa ubbaa nuuni siyida” yaagidosona. (Yaas. 9:3, 9, 10) Israaˈeelata maaddiyaagee tumu Xoossaa gidiyoogaa eti akeekidosona.

7 Raˈaabakka Xoossay i wode oottidoban a kushiyaa beˈaasu. Yihooway ba asaa waati ashshidaakko siya simmada, biittaa wochiya Israaˈeela asatu naaˈˈaayyo a, “GODAI ha biittaa intteyyo immidoogaa, . . . taani erais” yaagaasu. Hegaadan oottiyoogee qohana danddayikkonne, a bananne bantta so asaa Yihooway ashshana danddayiyoogaa ammanaasu.—Yaas. 2:9-13; 4:23, 24.

8. Issi issi Israaˈeelati Xoossaa kushee oottidobaa waati akeekidonaa?

8 Israaˈeela iita kawuwaa Akaabaagaappe dumma hanotan, Eelaasi saluwaappe tamay wodhanaadan woossin Yihooway  siyidoogaa beˈida issi issi Israaˈeelati Xoossaa kushee hegaa oottidoogaa akeekidosona. Yihooway yeddido tamay yarshshuwaa miidoogaa beˈido wode eti, “GODAA xalaalai Xoossaa!” yaagidosona. (1 Kaw. 18:39) Xoossaa kushiyaa beˈidoogee etawu qoncce!

9. Nuuni Yihoowanne a kushiyaa ha wodiyan waati beˈana danddayiyoo?

9 Nuuni beˈido iita leemisotikka loˈˈo leemisotikka, Xoossaa woy a kushiyaa beˈiyoogee aybakko akeekanaadan nuna maaddoosona. A eriyo wode, a eeshshatanne i oottiyoobaa ‘nu wozanaa i dooyin beˈiyo’ gishshawu, nuunikka a kushiyaa beˈana danddayoos. (Efi. 1:18) Nuuni beni wodekka ha wodiyankka Yihooway ba asaa maaddiyoogaa beˈidaageetu mala gidanawu koyiyoogee qoncce. SHin, Xoossay ha wodiyan asaa maaddiyoogaa bessiyaabi deˈii?

HA WODIYAN XOOSSAA KUSHIYAA BESSIYAABAA

10. Ha wodiyan Yihooway asaa maaddiyoogaa bessiyaabi aybee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

10 Yihooway ha wodiyankka asaa maaddiyoogaa nuuni ammananaadan oottiya darobay deˈees. Ayyaanaaban Xoossay maaddanaadan issoti issoti waati woossidaakkonne waati maaduwaa demmidaakko bessiyaabaa darotoo siyida. (Maz. 53:2) Alani Pilippinssen issi guutta haruuruwan sooppe soo sabbakiyo wode, aara gayttida maccaasiyaa yeekkiyoogaa doommaasu. I hagaadan giis: “A banaara Yihoowa Markkati gayttanaadan he galla maallado Yihoowa woossaasu. A naatettan Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈaasu, shin azinaa gelada he haruuruwaa biido wode etappe duuxxaasu.” Xoossay i woosaa eesuwan zaaridoogee a wozanappe garamettanaadan oottiis. Issi laytta giddon, Yihoowayyo bana geppada xammaqettaasu.

11, 12. (a) Yihooway ba ashkkarata ayba ogetun maaddii? (b) Xoossay maaddido uraabaa yoota.

11 Xoossaa ashkkaratuppe daroti sijaaraa uyiyoogaa, jallissiyaabaa goˈettiyoogaa woy pokkobaa beˈiyoogaa mala amaliyaa agganaadan Xoossay banttana maaddidoogaa beˈidosona. Issoti issoti hegaa banttarkka agganawu darotoo malikkonne, aggana danddayibeennaagaa yootoosona. SHin, eti Yihooway banttana maaddanaadan woossido wode, i ‘ubbaappe aadhiya wolqqaa’ immin, metiyaabaa xoonidosona.—2 Qor. 4:7; Maz. 37:23, 24.

12 Yihooway ba ashkkarati daroti banttana metiya daroban genccanaadan maaddiis. Leemisuwawu, Pasifikken guutta haruuruwan Kawotettaa Addaraashaanne misoonaawetu keettaa keexxanaadan maddabettido wode, Ema metootaasu. A, “Nuuni guutta hooteeliyan deˈoos; qassi haattay diˈˈiyo ogiyaara ubba gallassi oosuwaa boos” yaagaasu. Hegaa bollikka, a heeraa wogaa meezetana koshshiis; qassi korinttee woy haattay darotoo xayees. Ema gujjada hagaadan gaasu: “Nunaara oottiya michotuppe issinni bolli taani keehi hanqqettidoogee hanotay yaa iitanaadan oottiis. Azzanaydda soo simmaas. Taani deˈiyo xuma kifiliyan uttada Yihooway tana maaddanaadan wozanappe woossaas.” Korinttee zaarettidi yin, Ema issi Wochiyo Keelan Giiliyaade timirtte keettaappe anjjettiyo prograamiyaabaa yootiya huuphe yohuwan, bana metiya ubbabaa, hegeekka ooratta wogaa, so asaa laamotiyoogaa, erenna asaara laggetiyoogaa malabaa nabbabaasu. A, “He galla qammi Yihooway tana haasayissidabadan tawu siyettiis. Hegee taani ta oosuwaa aggennan oottanaadan denttettiis” yaagaasu.—Maz. 44:25, 26; Isi. 41:10, 13.

13. Kawotettaa mishiraachuwawu ‘mootettidi mintti essanaadan’ Yihooway ba asaa maaddiyoogaa bessiyaabi aybee?

13 Yihoowa Markkati Kawotettaa mishiraachuwawu  ‘mootettidi mintti essidoogee’ Yihoowa gita kushee eta maaddiyoogaa bessiyaabaappe issuwaa. (Pili. 1:7) Issi issi kawotettati Xoossaa asay oottiyoobaa muleera teqqanawu malidosona. SHin, Yihoowa Markkati 2000ppe doommidi, Awurooppan Asaa Maataa Pirdda Keettan shatimmido 24 mootuwaa gujjin, xoqqa pirdda keettatun baa giishin 268 mootuwan shatimmidoogaa qoppiyo wode, Xoossaa kushiyaa ooninne teqqana danddayennaagee qoncce.—Isi. 54:17; Isiyaasa 59:1 nabbaba.

14. Xoossay ba asaa maaddiyoogaa bessiya harabay aybee?

14 Kumetta saˈan Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoogee Xoossay maaddiina. (Maa. 24:14; Oos. 1:8) Qassi ha wodiyan Yihoowa asay kumetta saˈan ishanttu maabaran issippetettan deˈees. Alamiyaa asay hegaadan oottana danddayenna gishshawu, haratikka, “Xoossai tumu intte giddon de7ees” yaagiyoy aybissakko akeekana danddayoos. (1 Qor. 14:25) Hegaa gishshawu, Xoossay ba asaa maaddiyoogaa bessiya darobay deˈees. (Isiyaasa 66:14 nabbaba.) Gidoppe attin, neeni shin? Ne deˈuwan Yihoowa kushiyaa beˈay?

NE DEˈUWAN YIHOOWA KUSHIYAA BEˈAY?

15. Nu deˈuwan Yihoowa kushiyaa issi issitoo loytti beˈana danddayennay aybissakko qonccissa.

15 Nu deˈuwan Xoossaa kushiyaa loytti beˈennaadan oottana danddayiya issi issibay aybee? Nu deˈuwan metoy nuna iissana danddayees. Hegaadan haniyo wode, Yihooway nuna kase darotoo maaddidoogaa dogana danddayoos. Kawiyaa Elzzaabeela hananabaa yootiya Eelaasa worissanawu naassido wode, bana Xoossay waati maaddidaakko Eelaasikka guutta wodiyawu dogiis. Geeshsha Maxaafay Eelaasi, “Haiqqanau woossiis” yaagees. (1 Kaw. 19:1-4) I maaduwaanne xalatettaa awuppe demmana danddayii? Yihoowakko xeellana koshshees.—1 Kaw. 19:14-18.

16. Nuuni Iyyoobaagaadan Xoossaa beˈanawu ay oottana danddayiyoo?

16 Iyyoobi bana qofissiyaaba xallaa qoppido gishshawu, ba hanotaa Xoossaagaadan xeellana danddayibeenna. (Iyy. 42:3-6)  Nuunikka Iyyoobaagaadan, Xoossaa beˈanawu keehi baaxetana koshshennan aggenna. Nuuni hegaadan waati oottana danddayiyoo? Nu metuwaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa nuuni wotti dentti qoppana koshshees. Yihooway nuna waati maaddiyaakko nuuni akeekiyo wode, i kaseegaappe aaruwan nuuyyo qoncce gidana. He wode nuunikka Iyyoobaagaadan, “Taani kase nebaa ta haittan siyaas; shin ha77i ta aifiyan nena be7aas” gaana danddayoos.

17, 18. (a) Yihooway nuna maaddiyoogaa akeekana danddayiyo ogeti awugeetee? (b) Xoossay ha wodiyan nuna maaddiyoogaa bessiyaabaa yoota.

17 Nuuni Yihoowa kushiyaa waati beˈana danddayiyoo? Beˈana danddayiyo amarida leemisoti kaallidi deˈiyaageeta: Neeni tumaa siyidoy Xoossay tumuppe maaddido gishshaassa gaada qoppana danddayaasa. Neeni gubaaˈe shiiquwan issibaa siyada, “Hegee tawu koshshiyaaba” ga eray? Woy qassi Yihooway ne woosaa zaarin beˈennan aggakka. Neeni kaseegaappe aaruwan haggaazanawu qofaa qachada, Yihooway neeyyo ubbabay giiganaadan waati maaddidaakko beˈada maalaalettennan aggakka. Woy qassi ayyaanaabaa kaseyanawu oosuwaa aggada, “Taani nena mulekka yeggikke” yaagidi Xoossay yootidoogee tuma gidiyoogaa akeekadii? (Ibr. 13:5) Ayyaanaaban beegottidi deˈiyoogan, Yihooway nuna daro ogiyan waati maaddidaakko akeekana danddayoos.

18 Keeniyaa biittan deˈiya Saara hagaadan gaasu: “Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa nashshennabadan taani qoppiyo ta xannaˈissiyooribaa woossaas. O xannaˈissiyoogaa aggana koshshiyaakkonne, Yihoowa woossaas. Taani ‘Aminˈˈi’ gosaara ta silkkee waassiyoogaa doommiis. Ta xannaˈissiyoora dawalidoy tanaara gubaaˈe shiiquwaa baana danddayiyaakkonne tana oychanaassa! Taani keehi garamettaas!” Neenikka akeekancha gidiyoogan, Xoossay nena maaddiyo ogeta beˈana danddayaasa. Isiyaa biittan deˈiya Rono giyo michiyaa Yihooway nu deˈuwan nuna waati maaddiyaakko beˈiyoogaa tamaarana koshshiyoogaa yootaasu. A gujjada, “SHin hegaa tamaariyo wode, i nuussi ay keena qoppiyaakko eriyoogan maalaalettoos!” yaagaasu.

19. Xoossaa beˈanawu nuuni oottana bessiya harabay aybee?

19 Yesuusi, “Wozanaa geeshshati anjjettidaageeta; aissi giikko, eti Xoossaa be7ana” yaagiis. (Maa. 5:8) Nuuni waanidi ‘wozanaa geeshsha’ gidana danddayiyoo? Ubbatoo geeshshabaa qoppananne likke gidennabaa aybanne oottennan aggana koshshees. (2 Qoronttoosa 4:2 nabbaba.) Nuuni ayyaanaaban minniyo wodenne suurebaa oottiyo wode, Xoossaa beˈana danddayiyaageeta gidoos. Yihooway nu deˈuwan nuna kaafiyoogaa akeekanaadan maaddana danddayiya nu ammanuwaabaa kaalliya huuphe yohuwan pilggana.