Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2015

 Deˈuwan Hanidabaa

I Yelagatettan Kuuyidoban Zilˈˈettenna

I Yelagatettan Kuuyidoban Zilˈˈettenna

TA AAWAA aayee bayra ishay Nikolay Dubavinski ba huuphiyaa Yihoowawu geppidi haggaaziyoode ufayttidobaakka azzanidobaakka hayqqanaappe kase xaafi wottiis; hegaappe dariya baggay beni Sobiyeete aysuwan nu oosoy digettido wode hanidaba. Metiyaabay deˈikkokka, i ubbatoo ammanettidi deˈiis; qassi ba deˈuwan keehippe ufayttees. Ta aawaa aayee ishay Nikolayi ba deˈuwan hanidabaa yelaga naati siyanaadan koyiyoogaa ubbatoo yootiyo gishshawu, taani a deˈuwan hanida issi issibaa yootanawu koyays. I Yukireenen, CHonefisi Oblasta giyoosan deˈiya Padvirifka giyo heeran 1926n yelettiis; eta soo asay hiyyeesa goshshancha.

NIKOLAYI TUMAA WAATI SIYIDAAKKO YOOTEES

Ta aawaa aayee ishay Nikolayi hagaadan giis: “Ta bayra ishay Ivani 1941n issi gallassi Godaa Diittaanne Zi Divayin Pilan of zi Eejs giyo maxaafata, amarida Wochiyo Keelaa maxeetetanne daro bukleeteta soo ehiis. Taani hegaa ubbaa nabbabaas. Ha alamiyan gakkiya meto ubbawu gaasoy Xoossaa gidennan, Dabloosa gidiyoogaa erada garamettaas. He xuufetakka Wonggele maxaafatakka nabbabada, taani tumaa demmidoogaa akeekaas. Taani Xoossaa Kawotettan demmanawu hidootan naagiyoobaa haratuyyo mishettada yootaas. Taani ha xuufeta xannaˈada, tumaa loyttada akeekaas; qassi Yihoowa ashkkara gidanawu keehi koyaas.

“Ta ammanuwaa gishshawu waayettanaagaa akeekaas. He wodee olaa wode; qassi taani oonakka woranawu koyikke. Sinttappe tana gakkana paaciyawu giigettanawu, Maatiyoosa 10:28, 26:52nne hegaa mala xiqiseta hassayiyoogaa doommaas. Taani Yihoowayyo ammanettiyo gishshawu hayqqikkokka, ubbatoo ayyo ammanettanawu kuuyaas!

“Tawu layttay 1944n, 18 gidin wotaaddara oosuwaa oottanaadan xeesettaas. Ta mala Kiristtaanetuura taani koyro gayttidoy he wode; hegeeti layttay gakkin wotaaddara gidanaadan mazggafiyo sohuwan shiiqida yelagata. Nuuni olettennaagaa sunttatuyyo mintti yootida. Wotaaddarati hanqqettidi, nuna namisissanawu, qatuwaa wolqqan bookkissanawu, woy woranawu manddidosona. Nuuni yayyennan hagaadan giida: ‘Nuuni intte kushiyan deˈoos. SHin intte nuna ay oottikkokka, Xoossay, “Asa woroppa” giido azazuwaa nuuni kanttokko.’—Kes. 20:13.

“Goshshaa sohuwan oottanaadaaninne olan laalettida keettaa bottokonanaadan tananne hara naaˈˈu ishata Belaruse kiittidosona. Olaa gaasuwan gakkida keehi iitabaa Miniske katamaappe gaxan beˈidoogaa hanno gakkanawu hassayays. Xaragettida mittay ogiyan kumiis. Moogettibeenna ahaynne paratu bollay duuxerettidaagee diˈuwaa ollaaninne woran dees. Gaariyaanne olaa miishshaa aggi biidoogaanne moorettida horoophiliyaakka beˈaas. Xoossaa  azazuwaa kanttiyoogee kaalettiyoobaa he wode beˈaas.

“Olay 1945n eqqikkokka, nuuni olettennan ixxido gishshawu tammu laytti qashettanaadan nu bolli pirddettiis. Koyro heezzu layttawu, nuuni shiiquwaa shiiqi erokko woy ayyaanaabaa xuufiyaa demmi erokko. Nuuni amarida michotuura dabddaabbiyan gayttida, shin etakka oyqqidi kambbiyan 25 layttaa wolqqa oosuwaa oottanaadan eta bolli pirddidosona.

“Hegaappe simmin, qashuwaa wodee wurennan, 1950n qashuwaappe birshshettidi, nu soo simmida. Taani qashuwan deˈiyo wode, ta aayyiyaanne Maryiyo giyo ta kaalo michiyaa Yihoowa Markka gididosona! Ta bayra ishati he wode Yihoowa Markka gidana xayikkonne, Geeshsha Maxaafaa xannaˈoosona. Taani mishshettada sabbakiyo gishshawu, qosan oottiya Sobiyeete poliseti zaarettidi tana qasho keettan yegganawu koyidosona. Hegaappe simmin, aawatettay deˈiyo ishantti qosan xuufiyaa giigissiyoogan maaddana mala tana oychidosona. He wode tawu layttay 24.”

XUUFIYAA GIIGISSIYOOGAA

“Yihoowa Markkati, ‘Kawotettaa oosoy qoncciyan digettikkokka, qosan ubbatoo oosettiyoogee attenna’ giyoogaa dosoosona. (Lee. 28:28) He wode, nuuni attammiyoobaappe dariya baggay qosan oosettees. Taani koyro ‘oottido kifilee’ ta bayra ishay Dimitri deˈiyo keettaappe garssan biitta giddon giigissido kifiliyaa. Taani issi issitoo biitta giddon deˈiya kifiliyaappe kiyennan naaˈˈu saamintta takkays. Okisijiinee guuxxiyo gishshawu paanoosee toˈikko, carkkoy kifiliyan kumana gakkanaashin zinˈˈada naagays.

“Nuuni ubba galla ammanettidi oottoos; qassi darotoo nuussi imettidaagaappekka daruwaa oottoos”

“Tanaara oottiya issi ishay issi galla, ‘Nikolayaa, neeni xammaqettadii?’ yaagidi oychiis. Taani 11 laytti Yihoowawu haggaazidaba  gidikkokka, xammaqettabeykke. Hegaa gishshawu, he galla qammi i hegaabaa tanaara issippe tobbin, tawu layttay 26 gidido wode, abban xammaqettaas. Heezzu layttaappe guyyiyan, Biittaa Konttiyaa yara gidada haggaaziyo hara aawatettay taassi imettiis. He wode, qashettida ishanttu gishshaa hara ishantti sunttettidoogee Kawotettaa oosuwaa kaseegaadan oottanaadan maaddiis.”

QOSAN OOTTIYO WODE METIYAABAA

“Qosan attamiyo oosuwaa oottiyoogee qashettiyoogaappekka keehi wayssiyaaba! Qosan oottiya poliseti tana kaallenna mala laappun layttawu gubaaˈe shiiquwaa shiiqabeykke; hegaa gishshawu ayyaanaaban minna deˈanawu baaxetaas. Taani issi issitoo eta oychanawu biyo wode xallan nu so asaara gayttays. Gidikkokka, eti ta hanotaa akeekoosona; qassi hegee tana minttettiis. Ubbatoo unˈˈettiyoogeenne naagettaydda deˈiyoogee tawu abbiyaa xayssiis. Nuuni ubbabawu giigetti uttida. Leemisuwawu, issi galla omarssi polise halaqati naaˈˈati taani deˈiyo keetti yiidosona. Taani keettawu hara bagga maskkootiyaara guppa kiyada woxxada woraa giddo gelaas. Hegaappe kiyiyo wode, siya erenna cenggurssaa siyaas. Zayyiyan tokkosiyoogaa siyada he cenggurssay xiitiyaagaa gidiyoogaa akeekaas! Tana yedettiyaageetuppe issoy paraa bolli guppi kiyi toggidi, xiitiyaa wurssana gakkanaashin taakko tokkosiis. Issi xiitee ta qesiyaa caddiis. Wurssettan, tana 5u kilo meetire yedetti simmin, woran qosettada attaas. Guyyeppe, taakko 32too tokkosidoogaa tana mootiyo wode yootidosona!

“Taani daro wodiyawu qosettada takkido gishshawu, ta bollay booxxiis. Hegee taani oottiyoobay aybakko sohuwaara erissees. Hegaa gishshawu, away awaxxiyoosan tawu danddayettida keenan daro saatiyaa takkays. Qosan deˈiyoogee payyatettaabankka tana qohiis. Issitoo ta siiriyaaranne ta doonaara suuttay goggido gishshawu, taani keehi koshshiya shiiquwaa ishanttuura shiiqanawu danddayabeykke.”

NIKOLAYI QASHETTIIS

Mordviniyan wolqqa oosuwaa oottiyo kambbiyan, 1963n

“Taani Ichashe 26, 1957n qashettaas. Usuppun aginappe guyyiyan Yukireene Xoqqa Pirdda Keettay ta bolli pirddiis. Tana tokkosidi woranaadan pirddettiis; shin he biittan asaa woriyoogee attido gishshawu, hegee 25u layttaa qashuwawu laamettiis. Wolqqa ooso oottiyo kambbiyan nuuni hosppunay muleera 130u layttaa oottanaadan pirddettiis. Nuna 500u  Yihoowa Markkati deˈiyo Mordviniyan deˈiya kambbiyaa yeddidosona. Nuuni Wochiyo Keelaa xannaˈanawu qosan guutta citan citan shiiqoos. Nuuppe wotti ekkido amarida maxeeteta loytti nabbabidi, issi polisee hagaadan giis: ‘Intte hegaa ubbatoo nabbabikko, aybanne genccana danddayeeta!’ Nuuni ubba galla ammanettidi oottoos; qassi darotoo nuussi imettidaagaappekka daruwaa oottoos. SHin kambbiyaa halaqay nuban hidootaa qanxxidi, ‘Intte hagan oottiyo oosoy nuussi keehi koshshiyaaba gidenna. Intte ammanettanaadaaninne azazettanaadan nuuni koyoos’ yaagiis.”

Keettaappe garssan biitta giddon deˈiya, Nikolayi xuufiyaa attamiyo kifiliyaa bessiya misiliyaa

I AMMANETTIDAAGAA GIDIDI DEˈIIS

Vilikiya Lukan deˈiya Kawotettaa Addaraashaa

Wolqqa oosuwaa oottiyo kambbiyaappe 1967n kiyi simmidi, ta aawaa aayee ishay Nikolayi Isttooniyaaninne Ruusiyaa biittan, Seynt Piterssiberg giyo kataman gubaaˈiyaa darajjayiyoogan maaddiis. Eti danobaa oottidoogaa bessiyaabi xayido gishshawu, 1957n pirddido pirddaa 1991 doomettan pirdda keettay shaariis. He wode, sunttati naaqqiyo daro Yihoowa Markkati laˈa kiyidosona. Nikolayi 1996n, Pskof Oblasta giyoosan deˈiya Vilikiya Luki giyo kataman deˈanawu biis; he katamay Seynt Piterssiberg katamaappe 500u kilo meetire gidiyaagaa haakkees. I guutta keettaa shammiis; qassi a gaden 2003n Kawotettaa Addaraashay keexettiis. Ha wodiyan, naaˈˈu mino gubaaˈeti hegan shiiqoosona.

Ta azinaynne taani Ruusiyaa biittan Yihoowa Markkatu macara biiruwan haggaazoos. Ta aawaa aayee ishay Nikolayi wurssettan nuna oychanawu yiidoy i hayqqanaappe guutta aginaa kasetidi, Laappune 2011na. I ufayttidi, “Yarkko katamaa yuuyiyo laappuntta gallassay doommidoogaa, beˈiyo ubbabaappe akeekays” yaagidoogee nuna keehi minttettiis. (Yaas. 6:15) He wode awu layttay 85. I ba deˈuwan waayettidaba gidikkonne, “Taani yelagatettan Yihoowawu haggaazanawu kuuyido gishshawu keehi ufayttays! Taani hegan mule zilˈˈettikke!” yaagiis.