Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  September 2015

 DEˈUWAN HANIDABAA

Yihooway Anjjin Ta Deˈuwan Loˈˈobay Kumiis

Yihooway Anjjin Ta Deˈuwan Loˈˈobay Kumiis

TAANI Kanaadan Siskachiwan giyoosan Waka giyo guutta kataman, 1927n yelettaas. Ta aawaynne ta aayyiyaa laappun naata yelidosona; etappe oydday attuma heezzay macca; hegaa gishshawu, asaara issippe deˈiyoogee ay malakko naatettaappe doommada erays.

Gret Dipreshin giyo, ikkonoomiyan wolqqaama metoy 1930 heeran gattidobaa nu so asay beˈiis. Nuuni dure gidana xayikkonne, nu son qumi xayi erenna. Nuussi amarida kuttotinne issi miizziyaa deˈiyo gishshawu, nu son phuuphulle, maattay, kreemee, pilaynne oyssay mule xayi erenna. Nu so asay ubbay mehiyawu koshshiyaabaa oottees woy son hara oosuwaa oottees.

Appilee kifiliyan sawuwaa tonggu giyoogaa mala, taani he wodebaa daro ufayssiyaabaa hassayays. Ta aaway ataakilttiyaa bayzzanawu giya biidi, mati maxido appiliyaa darotoo saaxiniyaa kunttidi ekki yees. Nuuni ubbay malˈˈiya appiliyaa ubba galla demmiyo gishshawu keehi ufayttoos!

NU SO ASAY TUMAA ERIIS

Ta aawaynne aayyiyaa tumaa siyido wode, taani usuppun laytta naˈa. Jooni giyo eta bayra naˈay yeletti simmidi takkennan hayqqiis. Ta aawaynne aayyiyaa unˈˈettidi heeran deˈiya qeesiyaa, “Jooni awu biidee?” yaagidi oychidosona. Qeesee naˈay Kiristtinnaa denddibeenna gishshawu, saluwaa bibeennaagaanne xammaqettibeenna loˈˈo asa shemppoy deˈiyoosa geetettiya Limbbo giyoosan deˈiyoogaa yootiis. Qeesee ta aawaynne ta aayyiyaa baassi miishshaa qanxxikko, Jooni limbboppe kiyidi saluwaa baanaadan woossanaagaakka yootiis. Nena gidiyaakko neeyyo aybi siyettanee? Ta aawaynne aayyiyaa hidootaa qanxxido gishshawu, he qeesiyaa zaarettidi haasayissibookkona. SHin, eti Jooni waanidaakko qoppiyoogaa aggibookkona.

Ta aayyiyaa issi gallassi Yihoowa Markkati attamissido, Hayqqidaageeti Awan Deˈiyoonaa? giyo bukleetiyaa ekka yaasu. A hegaa ufayttada nabbabaasu. Ta aaway so yin, a ufayttada, “Jooni awan deˈiyaakko eraas! I haˈˈi xiskkiis; shin issi gallassi beegottana” yaagaasu. He galla qammi ta aaway he bukleetiyaa muleera nabbabiis. Hayqqida asay xiskkidoogaanne sinttappe denddanaagaa Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoogaa eridoogan ta aawaynne aayyiyaa minettidosona.—Era. 9:5, 10; Oos. 24:15.

Eti demmidobay nuuni minettanaadaaninne ufayttanaadan oottin nu deˈoy loˈˈiis. Eti Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaanne Waka kataman deˈiya guutta gubaaˈiyan shiiquwaa shiiqiyoogaa doommidosona; he gubaaˈiyan deˈiya daroti Yukreyneppe yiidaageetu zeretta. Ta aawaynne aayyiyaa sohuwaara sabbakiyoogaa doommidosona.

Hegaappe keehi gamˈˈennan, nuuni deˈanawu British Kolombiyaa giyoosaa bin issi gubaaˈee nuna siiquwan mokki ekkiis. He wode nu so asay Woggaa galla shiiquwawu Wochiyo Keelaa giigettiyoogaa hassayiyo wode ufayttays. Nuuni ubbay Yihoowanne  Geeshsha Maxaafaa tumaa loytti siiqoos. Nu deˈoy waani loˈˈidaakkonne Yihooway nuna waati anjjidaakko taani akeekaas.

Nuuni naˈa gidiyo gishshawu, nu ammanuwaabaa asawu yootiyoogee wayssiyaaba gidiyoogee erettidaagaa. SHin, ta kaalo michiyaa Evanne taani aginan asaa haggaazuwan waati haasayissanaakko darotoo giigettidi, hegaa Haggaazo SHiiquwan ootti bessiyoogee nuna keehi maaddiis. Nuuni dungguuxa gidikkokka, Geeshsha Maxaafaabaa asawu waati yootanaakko eranaadan hegee nuna keehi maaddiis. Sabbakanawu nuuni loohidobawu taani keehi galatays!

Naatettaabaa nu hassayiyo waannatiyaabaappe issoy kumettaa wodiyaa haggaaziyaageeti nu son takkiyoogaa. Leemisuwawu, woradaa xomoosiya Jak Naataani nu gubaaˈiyaa xomoosiyo wode nu son takkiyoogaa nuuni dosoos. * I yootiyo darobay nuna ufayssees; qassi i wozanappe nashshiyoogee nuuni Yihoowawu ammanettidi haggaazanawu koyanaadan oottiis.

“Taani gita gidiyo wode Ishaa Naataanaagaadan hananawu koyays” yaagada qoppiyoogaa hassayays. A hanotay taani kumetta wodiyaa haggaazuwawu giigettanaadan maaddidoogaa guyyeppe akeekaas. Taassi layttay 15 gidido wode, Yihoowawu haggaazanawu qofaa qachaas. Evanne taani 1942n xammaqettida.

AMMANUWAA PAACCIYAABATA

Asay ba yelettido biittaa siiqiyoogee keehi darido Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode, Iskoto giyo asttamaariyaa ta michota naaˈˈatanne ta ishaa timirtte keettaappe yedettaasu. Aybissi? Eti banddiraa siraataa bonchennan ixxido gishshataassa. Guyyeppe he maccaasiyaa ta asttamaareera gayttada tana a timirtte keettaappe yedettanaadan zoraasu. SHin ta asttamaariyaa, “Nu biittay laˈatettan deˈiyo biitta gidiyo gishshawu, biittaa siiqiyoogaa bessiyo baalata bonchennan aggiyo maatay nuussi deˈees” yaagaasu. Iskota iissikkokka ta asttamaariyaa, “Hegee taani kuuyiyooba” yaagada minttada yootaasu.

Iskota, “CHii hegee neeni kuuyiyoobaa gidenna. Neeni Melito yedettana xayikko, taani nebaa odana” yaagada zaaraasu. Ta asttamaariyaa hegee balabaa gidikkokka, a oosuwaappe kiyenna mala tana yedettanaagaa ta aawassinne aayeessi yootaasu. Gido shin, nuuni timirttiyaabaa son xannaˈanawu maaddiyaabaa demmida. Hegaappe simmin takkennan, 32 kilo meetire gidiyaagaa haakkiyaasan deˈanawu biidi hara timirtte keettan gelida.

Olaa wode nu xuufeti digettidaba gidikkonne, Geeshsha Maxaafaa goˈettidi sooppe soo biidi haggaazoos. Hegaappe denddidaagan, Kawotettaabaa Geeshsha Maxaafaappe asawu yootiyoogan keehi qara gidida. Hegee nuuni ayyaanaaban diccanaadaaninne Yihooway nuna kaafiyoogaa akeekanaadan maaddiis.

KUMETTA WODIYAA HAGGAAZUWAA DOOMMIYOOGAA

Taani huuphiyaa giigissiyoogan qara gidiyo gishshawu, hegawu amarida woytuwaa ekkaas

Evanne taani timirttiyaa wurssidi, sohuwaara aqinye gidida. Taani koyro issi supermarketiyan qaxarettada oottaas. Guyyeppe huuphiyaa giigissiyoogaa usuppun aginawu tamaarada, hegaa ufayssan son oottays. Issi huuphe keettan saaminttan naaˈˈu galla oottiyo ooso demmaas; qassi huuphiyaa giigissiyoogaa aginan naaˈˈutoo tamaarissays. Aqinye gidada haggaazaydda hegaadan oottiyoogan taayyo koshshiyaabaa kunttaas.

Amarkkan Niwu York Siti katamaaninne Jarmanen Niyuremberge kataman 1955n, “Xooniya  Kawotettaa” giyo gita shiiquwan shiiqanawu koyaas. SHin, taani Niwu Yorke baanaappe kase, Amarkkan waanna biiruwan oottiya Ishaa Naatan Nooraara gayttaas. Inne a machiyaa he wode Kanaadan Vankkovere kataman gita shiiquwaa shiiqoosona. He wode, taani michee Noori huuphiyaa giigissanaadan oychidosona. Ishaa Noori hegan ufayttido gishshawu, tanaara gayttanawu koyiis. Nuuni haasayishin, taani Jarmane baanaappe kase Niwu Yorke baanawu halchidoogaa ayyo yootaas. I Birukiliine Beeteelen uddufun gallassawu taani oottanaadan shoobbiis.

Hegawu biidoogee ta deˈoy laamettanaadan oottiis. Taani Niwu Yorken, Tiyodor (Ted) Jaaraaz giyo issi yelaga ishaara gayttaas. Taani aara gaytta simmin sohuwaara, “Neeni aqinyee?” yaagidi, i tana oychidoogan garamettaas. Taani, “CHii gidikke” yaagada zaaraas. Ta laggiyaa Lavona nuuni haasayiyoogaa siyada kelttiyaa gelada, “Ee, a aqinye” yaagaasu. Tedi garamettidi Lavono, “Loytti eriyay neneeyye, ii?” yaagiis. Taani kase aqinye gidiyoogaanne gita shiiquwaappe simmada sohuwaara zaarettada aqinye gidanawu qoppidoogaa ayyo yootaas.

AYYAANAABAN KAYMIDA TA AZINAA

Amarkkan Kintaki giyo kataman 1925n yelettida Tedi ba huuphiyaa Yihoowawu geppidi xammaqettiyo wode awu layttay 15. Eta so asaappe oonikka Yihoowa Markka gidana xayikkonne, i naaˈˈu layttappe guyyiyan kumetta wodiyaa aqinye gidiis. He wodeppe doommidi, 67 gidiya layttawu kumetta wodiyaa haggaaziis.

Tedi Giiliyaade Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettan laappuntta kayan tamaaridi Isiine 1946n anjjettiis; he wode ayyo layttay 20. Hegaappe simmin, Ohayon, Kilevlande kataman yuuyidi xomoosiyaagaa gididi oottiis. Oydda gidiya layttaappe guyyiyan, Awusttiraaliyaa macara biiruwawu haggaaziyaagaa gididi oottanaadan maddabettiis.

Tedi Jarmanen Niyurembergen gita shiiquwaa biido wode, naaˈˈay issippe amarida wodiyaa aattida. Nuuni he wode siiqettida. I Yihoowawu kumetta shemppuwaappe haggaazanawu halchido gishshawu, taani ufayttaas. I Xoossawu aqida zirxxa asa gidikkokka, kehanne pashkka asa. I babaappe hara asabaa aatti xeelliyoogaa akeekaas. He shiiquwaappe simmin, Tedi Awusttiraaliyaa simmiis, taani qassi Vankkovere guyye simmaas; shin nuuni dabddaabbiyaa issoy issuwawu ubbatoo xaafoos.

Tedi ichashu laytta gidiya wodiyawu Awusttiraaliyan takkidi, Amarkkaa simmiis; guyyeppe Vankkoveren aqinye gididi haggaazanawu yiis. Nu so asay a keehi dosidoogaa beˈidoogee tana ufayssiis. Taappe bayratiya Maykila giyo ta ishay tana keehi naagiyo gishshawu, issi yelaga ishay tanan ufayttikko, hegee bana qofissiyoogaa darotoo yootees. SHin, Maykili Teda sohuwaara dosiis. I, “Melitee, neeni loˈˈo naˈa demmadasa. Neeni a loytta oyqqana bessees; qassi i neeppe halennaadan naagetta” yaagiis.

Nuuni 1956n aqo oyqqi simmidi, kumetta wodiyaa haggaazuwan daro layttawu ufayssan issippe oottida

Taanikka Teda loytta siiqays. Taani Tisaase 10, 1956n Teda gelaas. Nuuni issippe Vankkoveren, hegaappe simmin Kaliforniyan aqinye gididi haggaazida; guyyeppe Mizuurininne Arkansan woradaa oosuwawu maddabettida. Nuuni 18 gidiya layttawu Amarkkan aaho heeran woradaa oosuwaa oottiyo wode, saaminttan saaminttan dumma dumma keettan aqoos. Haggaazuwan loˈˈo ayfiyaa demmida; ubba qassi ishanttuuranne michonttuura keehi ufayssiya wodiyaa aattida. Saaminttan saaminttan dumma dummasaa biyoogee wayssiyaaba gidikkonne, nuuni worada oosuwan ufayttida.

Taani Tedabaappe bonchiyoobay i Yihoowaara dabbotido dabbotettaa nashshiyoogaa. I Yihoowawu haggaaziyo geeshsha haggaazuwaa xoqqu oottidi xeellees. Nuuni issippe Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaanne xannaˈiyoogaa dosoos. Nuuni xiskkanaappe kase arssaa matan gulbbatin, i nuuyyo woossees. Hegaappe simmin, nuuni buzo woosaa  woossoos. Taani Teda keehi qofissiyaabay deˈiyo wode ubbatoo erays. I he wode arssaappe wodhidi gulbbatidi cenggurssaa sissennan woossiiddi daro wodiyaa takkees. I gitabawukka guuttabawukka Yihoowa woossiyo gishshawu, taani a wozanappe nashshays.

Nuuni aqo oyqqidi guutta layttaa takki simmin, Tedi Godaa Kahuwaa baalaa bonchiyo wode oyttaappe maanaagaanne woyniyaappe uyanaagaa taayyo yootiis. I, “Taani oottiyoobay Yihooway koyiyoobaakkonne shaakka eranawu hegaabaa minttada woossaas” yaagiis. I wurssettan saluwan haggaazanawu Xoossaa geeshsha ayyaanan tiyettidoogaa taani mule oorattabadan xeellabeykke. Kiristtoosa ishanttuppe issuwaa maaddidoogaa taani bonchobadan xeellays.—Maa. 25:35-40.

HARA GEESHSHA OOSUWAA

Tedi 1974n Yihoowa Markkata Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gidanawu shoobettidoogan nuuni keehi garamettida. Guyyeppe, nuuni Birukiliine Beeteelen haggaazanawu xeesettida. Tedi Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gididi oottiyo wode, taani keettaa geeshshiyo woy huuphiyaa giigissiyo oosuwaa oottaas.

Tedi dumma dumma macara biirota xomoosanaadankka maddabettiis. Soshalistte biittatun mishiraachuwaa yootiyoogaara gayttidabaa i loytti kaallees. Nuuni shemppanawu Siwidine biitti biido wode, Tedi issitoo, “Melitee, sibikatiyaa oosoy Poolandde biittan digettido gishshawu, taani yan deˈiya ishantta maaddanawu koyays” yaagiis. Yaatiyo gishshawu, Poolandde biitti gelanawu piqaadiyaa demmida. Tedi yan nu oosuwaa kaalliya amarida ishanttuura gayttin, eti haasayiyoobaa ooninne siyenna mala issippe haahosaa tohuwan biidosona. Ishantti oyddu gallassi wolqqaama shiiquwaa shiiqidosona; shin Tedi ba ishantta maaddidoogan ay keena ufayttidaakko beˈada taanikka ufayttaas.

Hidaare 1977n Poolandde naaˈˈantto biida. He wode Bolla Gididi Heemmiyaagaa yaratuppe F. W. Franzi, Daaneel Sidlikinne Tedi Poolandde koyro xomoosidosona. Nu oosoy he wodekka digettidaba gidikkonne, Bolla Gididi Heemmiyaagaa yarati heezzati daro kataman deˈiya cimatuura, aqinyetuuranne Yihoowa Markka gididi daro laytti takkidaageetuura haasayidosona.

Tedinne harati nu oosoy higgiyan eretti simmin Moskon Pirddaa Ministtiriyan

Kaalliya laytti, Milten Henshilinne Tedi Poolandde xomoosido wode, nunanne nu oosuwaa ixxenna sunttatuura gayttidosona. Poolandde kawotettay nu ishantti issi gallassa gita shiiquwaa shiiqanaadan 1982n paqqadiis. Kaalliya layttan, darosan keraa ekkido addaraashan hegaappe gita shiiquwaa shiiqida. Nu oosoy digetti uttidaashin, 1985n oyddu gita shiiquwaa gita isttadeemetun shiiqanaadan paqqadettiis. Hegaappe simmin, hegaappekka gitatiya shiiquwaa shiiqanawu halchi uttidaashin, Poolandde kawotettay Uddufune 1989n Yihoowa Markkati  higgiyan erettanaadan oottiis. Hegaappe aaruwan Teda ufayssidabay guutta.

Poolandden shiiqido awuraajjaa shiiquwaa

SAHUWAA DANDDAYIYOOGAA

Nuuni 2007n macara biiroy anjjettiyo shiiquwaa shiiqanawu Tohossa Afirkkaa biiddi deˈoos. Nuuni Inggilize gakkiyo wode, suuttay bolla giddon Tedassi maara goggenna gishshawu, dottoree i haroode baanaadan zoriis. Tedi paxi simmin, nuuni Amarkkaa simmida. SHin amarida saaminttappe guyyiyan, awu suuttay kuletin ushacha bagga bollay zozziis.

Tedi eesuwan paxibeenna, qassi koyro heeran biiruwaa gelanawu danddayibeenna. SHin i maara haasayiyo gishshawu, keehi ufayttida. I sahettikkokka, kaseegaadan oottanawu baaxetiis; haray atto Bolla Gididi Heemmiyaagee saaminttan saaminttan shiiqiyo shiiquwaa nu deˈiyo kifiliyan uttidi silkkiyan kaallees.

Tedi Beeteelee kilinikiyan oottiyaageeti bana maaddidoogaa wozanappe nashshees. I loddan loddan, ba bollaa qaattana danddayiis. I ayyaanaaban oottiyo issi issibaa oottana danddayiis; qassi ubbatoo ufayttees.

Heezzu layttappe guyyiyan, a bollan suuttay naaˈˈanttuwaa kuletin Oruwaa galla, Tamme 9, 2010n hayqqiis. Tedi saˈaa deˈuwaa wurssanaagaa ubbatoo hassayays; shin i taappe shaahettidoogan taani ay keena azzanidaakkonne a ay keena laamotiyaakko odin wuriyaaba gidenna. Gidikkokka, tawu danddayettida ubban Teda maaddido gishshawu, galla galla Yihoowa galatays. Nuuni 53ppe dariya layttaa kumetta wodiyaa issippe haggaazida. Saluwan deˈiya ta Aawaakko shiiqanaadan Tedi tana keehi maaddido gishshawu, taani Yihoowa galatays. I ba ooratta oosuwan keehi ufayttiyoogaa ammanettays.

HARA METUWAA DANDDAYIYOOGAA

Beeteelen huuphiyaa giigissiyo kifiliyan oottiyoogaaninne harata loohissiyoogan keehi ufayttaas

Ufayssiya daro layttaa ta azinaara minna ootta simmada, haˈˈi gakkiya metuwaa meezetanaagee wayssiyaaba. Taaninne Tedi Beeteele yiya asaaranne nu Kawotettaa Addaraashaa yiya asaara gayttiyoogaa dosoos. Taani siiqiyo Tedi tanaara deˈenna gishshawunne taani kaseegaadan mino gidenna gishshawu, asaara kaseegaa keena gayttikke. Gidoppe attin, alˈˈo ishatinne michoti Beeteeleeninne gubaaˈiyan ta miyyiyan deˈiyo gishshawu, haˈˈikka ufayttays. Beeteelen oottiyoobay metiyaaba gidikkonne, Xoossaayyo hegaadan haggaaziyoogee ufayssiyaaba. Qassi haggaazuwawu haˈˈikka kaseegaadan mishettays. Taani daafuriyaabanne eqqada takkana danddayennaba gidikkokka, ogiyan markkattiyoogaaninne Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogan keehi ufayttays.

Taani alamiyan haniiddi deˈiya iitaba ubbaa beˈiyo wode, keehi loˈˈo azinaara Yihoowayyo haggaazidoogan daro ufayttays! Yihoowa anjjoy ta deˈuwan tumukka loˈˈobay kumanaadan oottiis.—Lee. 10:22.

^ MENT. 13 Jak Naataana deˈuwan hanidabay, Masqqala 1, 1990, Wochiyo Keelan (Inggilizettuwan) sinttaa 10-14n kiyiis.