Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  September 2015

Kiristtoosaagaa Keenaa Dicciiddi Deˈeetii?

Kiristtoosaagaa Keenaa Dicciiddi Deˈeetii?

“Kiristtoosa polo dichchaa keenaa [dicca].”—EFI. 4:13.

MAZAMURE: 11, 42

1, 2. Ubba Kiristtaaneti aybin diccanawu baaxetana koshshii? Leemisuwan yoota.

QARA maccaasiyaa giyaappe muuziyaa woy hegaa malabaa shammanawu dooriyo wode, ubbatoo gitatiyaagaa woy hiraysiyaagaa xallaa doorukku. A sawiya keehi loˈˈuwaa koyawusu. Ee, gakkidi kaˈˈidaagaa koyawusu.

2 Issi uri diccidi Yihoowawu bana geppi xammaqetti simmidikka dicciyoogaa aggenna. I Xoossawu haggaaziya kayma asa gidanawu halchees. Hegee asatettan gidennan, ayyaanaaban kayma gidiyoogaa. Efisoonan deˈiya Kiristtaaneti ayyaanaaban diccana koshshiyoogaa kiitettida PHauloosi xaafiis. Eti ‘Xoossaa Naˈaa ammaniininne erin beettiya issippetettaakko gakkanaadaaninne Kiristtoosa polo dichaa keenaa diccidi, gastta asa gidanawu’ baaxetanaadan zoriis.—Efi. 4:13.

3. Ha wodiyan deˈiya Yihoowa Markkatu giddonkka Efisoona gubaaˈiyaagaa mala ayba hanotay deˈana danddayii?

3 PHauloosi dabddaabbiyaa xaafiyo wode, Efisoona gubaaˈee eqqoosappe guutta layttaa takkiis. Yan deˈiya daro erissiyo ashkkarati ayyaanaaban keehi diccidosona. SHin amaridaageeti kayma gidanawu baaxetana koshshees. Yihoowa Markkatu hanotay ha wodiyan hegaara issi mala. Daro  ishanttinne michontti Xoossawu daro wodiyaa haggaazidosona; qassi ayyaanaaban kaymidosona. Gidoppe attin, issoti issoti kaymibeennaagee qoncce. Leemisuwawu, layttan layttan shaˈan qoodettiyaageeti xammaqettiyo gishshawu, kaymanawu issoti issoti haˈˈikka baaxetana koshshees. Neeni shin?—Qol. 2:6, 7.

KIRISTTAANETU DICHAA

4, 5. Kaymida Kiristtaaneti issoy issuwaappe ayba ogetun dummatana danddayiyoonaa, shin eti ubbay aybin issi malee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

4 Neeni kaˈˈida muuziyaa woy hegaa malabaa giyan dooriyo wode, ubbay issi mala gidennaagaa akeekaasa. Gidikkokka, eti ubbay kaˈˈidoogaa erissiya issi issibay deˈees. Hegaadankka, kayma Kiristtaaneti zariyan, diccido hanotan, payyatettan, layttaaninne bantta deˈuwan beˈidoban issi mala gidennan aggana danddayoosona. Eeshshan woy wogan issoy issuwaappe dummatoosona. Gidikkokka, ayyaanaaban dicciya ubbaayyo eti kayma gidiyoogaa bessiya eeshshay deˈees. He eeshshatuppe amaridaageeti awugeetee?

5 Nuuni a “kaallana mala” Yesuusi nuussi leemiso gidiis; Yihoowawu haggaaziya kaymida asi i deˈidoogaadan deˈees. (1 PHe. 2:21) Yesuusi keehi koshshiyaaba giidobay aybee? Issi uri ba kumetta wozanaappe, ba kumetta shemppuwaappenne ba kumetta qofaappe Yihoowa siiqiyoogaanne ba shooruwaa ba huuphedan siiqiyoogaa. (Maa. 22:37-39) Kaymida Kiristtaanee he zoriyaadan deˈanawu baaxetees. I Yihoowaara medhido dabbotaa kaseyiyoogaanne ba goˈˈaa aggibayidi harata siiqiyoogaa bessiya deˈuwaa deˈees.

Harati haˈˈi leemiso ootti kaalliyo yelagata maaddiyoogan cima Kiristtaaneti Kiristtoosaagaadan bantta huuphiyaa kawushshana danddayoosona (Mentto 6 xeella)

6, 7. (a) Kaymida Kiristtaaniyaa erissiya eeshshatuppe amaridaageeti awugeetee? (b) Nuuni ay beˈanee?

6 SHin, kaymida Kiristtaanee ayfiyo ayyaanaa ayfiyaa macaratuppe siiqoy issuwaa gidiyoogaa akeekoos. (Gal. 5:22, 23) Danddayaa, ashkketettaanne ba huuphiyaa naagiyoogaa mala hara eeshshatikka keehi koshshoosona. Hegeeti i metiya hanotan yiillotennaadaaninne azzanttiyaaban hidootaa qanxxennan genccanaadan maaddana danddayoosona. I iitaa kehaa shaakki eranaadan maaddana danddayiya Geeshsha Maxaafaa maaraa ubbatoo pilggees. Yaati simmidi, ayyaanaaban kaymidoogaa bessiyaabaa kuuyees. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafaa maaran loohida ba kahay yootiyoobaa kaallees. Kaymida Kiristtaanee Yihoowa ogeenne i kessido maaray ubbatoo baagaappe loˈˈo gidiyoogaa akeekiyoogan ba huuphiyaa kawushshiyoogaa bessees. * I mishiraachuwaa mishettidi yootees; qassi gubaaˈiyaa issippetettawu maaddiyaabaa oottees.

7 Nuuni Yihoowawu ay keena wodiyaa haggaazikkokka, hagaadan oychana danddayoos: ‘Taani ayyaanaaban ubbatoo diccanawu, Yesuusa leemisuwaa mintta kaallana koshshiyo gini deˈii?’

‘MINO QUMAY WOZANNAAMA ASAASSA’

8. Yesuusi Geeshsha Maxaafaa ay keena loytti eriinne akeekii?

8 Yesuus Kiristtoosi Xoossaa Qaalaa loytti erees. Assi layttay 12 gidido wodekka, asttamaaretuura beeta maqidasiyan Geeshsha Maxaafaabaa tobbiis. “A doonaappe kiyiyaabaa siyida ubbai i immiyo era zaaruwan garamettiis.” (Luq. 2: 46, 47) Guyyeppe, Yesuusi Xoossaa Qaalaappe haniya qofaa yootidi bana eqettiyaageeta coˈˈu oottiis.—Maa. 22:41-46.

9. (a) Ayyaanaaban diccanawu koyiya uri Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaara gayttidaagan meeze oottana koshshiyoy aybee? (b) Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoy aybissee?

9 Ayyaanaaban kayma gidanawu koyiya Kiristtaanee Yesuusa leemisuwaa kaallidi, bawu danddayettida keenan loyttidi Geeshsha Maxaafaabaa eranawu koyees. I ‘mino qumay wozannaama asaassa’ gidiyoogaa akeekidi, a giddon deˈiya qofaa ubbatoo loytti pilggees. (Ibr. 5:14) Kayma Kiristtaanee ‘Xoossaa Naˈaa loytti eranawu’ koyiyoogee qoncce. (Efi. 4:13) Galla galla Geeshsha Maxaafaa nabbabay? Buzo xinaatiyaa ubbatoo xannaˈay? Saaminttan saaminttan so asaa goynuwaa goynnay? Xoossaa Qaalaa xannaˈiyo wode, Yihoowa qofaa neeni loytta eranaadan maaddiya Geeshsha Maxaafaa maaraa akeeka. Yaatada, issibaa kuuyiyo wode Geeshsha Maxaafaa maaraa kaalliyoogan hegaa oosuwan peeshshanawu mala; hegee neeni Yihoowakko keehi shiiqanaadan maaddees.

10. Kayma Kiristtaaniyaa eray deˈuwan ubba galla a waati maaddii?

10 Kayma Kiristtaanee era xallay gidennaagaa akeekees. Xoossay kessido maaraanne a zoriyaa i siiqana bessees. Hegaa mala siiquwaa bessiya issibay asa qofaara gidennan, Yihoowa sheniyaara maayettiyaabaa deˈuwan kaseyiyoogaa. Hegaa bollikka, issi Kiristtaanee ba kase qofaanne eeshshaa ‘xayssanawu’ woy agganawu baaxetidoogee erettidaagaa. I hegaadan laamettiyo wode, “tumu xillotettaaninne geeshshatettan Xoossaa leemisuwan merettida” Kiristtoosaagaa mala ooratta asatettaa maayees.  (Efisoona 4:22-24 nabbaba.) Geeshsha Maxaafay Xoossaa ayyaanay kaalettin xaafettiis. Issi Kiristtaanee Geeshsha Maxaafaa maaraa loytti eriyo wodenne siiqiyo wode, geeshsha ayyaanay ba wozanaanne ba qofaa laammanaadan oottees. Hegee ayyaanaaban diccanaadan maaddees.

ISSIPPETETTAN DEˈIYOOGAA

11. Yesuusi saˈan deˈido wode ay beˈidee?

11 Yesuusi wottiyoobi baynna asa gididi saˈan deˈiyo wode, nagarancha asay a yuushuwan kumiis. A dichida aawaynne aayyiyaa, qassi daro layttaa i etaara issippe deˈido dabboti nagarancha. Yesuusa kaalliyaageetikka otorettidosonanne yaaretidosona. Leemisuwawu, Yesuusi hayqqanaappe kase qammi eti “bantta ubbaappe ooni gitakko bantta giddon palamettidosona.” (Luq. 22:24) SHin, Yesuusi nagarancha gidida ba erissiyo ashkkarati ayyaanaaban diccananne issippetettay deˈiyoogeeta gidana danddayiyoogaa ammanettiis. He wode, Yesuusi kiittidoogeeti siiquwan issuwaa gidana mala, i saluwan deˈiya ba aawaa hagaadan woossiis: “Eti ubbai issuwaa gidana mala, taani woossais. Aawau, neeni ta giddon de7iyoogaadan, qassi taanikka ne giddon de7iyoogaadan, eti nu giddon de7ona. . . . Neeninne taani issuwaa gidiyoogaadan, eti issuwaa [gidona].”—Yoh. 17:21, 22.

12, 13. (a) Efisoona 4:15, 16y gubaaˈiyaa issippetettawu nuuni baaxetana koshshiyoogaa waati qonccissii? (b) Issi ishay issippetettaa minttiyoogaa waati tamaaridee?

12 Yihoowawu haggaaziya kayma Kiristtaanee gubaaˈiyan issippetettay deˈanaadan maaddees. (Efisoona 4:1-6, 15, 16 nabbaba.) Xoossaa asay ‘issippe ohettanaadaaninne’ ubbay issoy issuwaara hashetidi oottanaadan halchoos. He issippetettay deˈanaadan nuuni nu huuphiyaa kawushshana koshshiyoogaa Yihoowa Qaalay yootees. Harati nagarancha gidiyoogaa gaasuwan eta qohiyo wodekka, kayma ishay woy michiyaa issippetettan deˈanawu bantta huuphiyaa kawushshoosona. Issi ishay woy issi michiyaa mooriyo wode neeni waanay? Woy qassi issi uri nena qohiyo wode waanay? Aara haasayiyoogaa aggabayayiyye, sigettanawu baaxetay? Kayma Kiristtaanee sigettanawu koyeesippe attin, harata metiya ura gidanawu koyenna.

13 Uva hanotaa qoppa. A mala Kiristtaaneti nagarancha gidiyoogaappe denddidaagan oottiyoobay a kase yiilloyees. Guyyeppe, i Geeshsha Maxaafaanne Geeshsha Maxaafaa Loytti Akeekiyoogaa giyo maxaafaa goˈettidi Daawita deˈuwaabaa xannaˈanawu qofaa qachiis. I Daawitabaa xannaˈanawu koyidoy aybissee? Uvi hagaadan giis: “Daawiti banaara issippe goynniyaageetuppe amaridaageeti Geeshsha Maxaafay yootiyoobaara maayettennabaa oottiyoogaa beˈiis. Leemisuwawu, Kawuwaa Saaˈooli a woranawu maliis, asaappe amaridaageeti a shuchan caddanawu koyidosona, qassi a machiyaa a bolli qilliiccaasu. (1 Sam. 19:9-11; 30:1-6; 2 Sam. 6:14-22) SHin, Daawiti Yihoowa siiqiyo siiqoy haratu eeshshaa gaasuwan irxxibeenna. Qassi, Daawiti wozanappe atto giyaagaa; taanikka atto giyaagaa gidana koshshiis. Taani xannaˈada eridobay, ta mala Kiristtaanetu mooruwaa taani xeelliyo ogiyaa laammanaadan maaddiis. Taani haratu mooruwaa hassayiyoogaa aggaas. Qassi gubaaˈiyaa issippetettawu maaddiyaabaa oottanawu baaxetays.” Neeni shin, hegaadan gubaaˈiyaa issippetettawu maaddiyaabaa oottanawu qoppay?

 XOOSSAY KOYIYOOBAA OOTTIYAAGEETUURA LAGGETIYOOGAA

14. Yesuusi ba lagge oottidi dooridoogeeti ay mala asee?

14 Yesuus Kiristtoosi ubba asawu keha. Attuma asay, macca asay, yelagati, cimati, haray atto naatikka ufayttidi akko shiiqoosona. SHin Yesuusi asaa giddoppe dooridoogeeta bawu mata lagge oottiis. I ba kiittido ammanettidaageeta, “Taani inttena azazidobaa ubbaa oottikko, intte ta laggeta” yaagiis. (Yoh. 15:14) Yesuusi ammanettidi bana kaalliyaanne kumetta wozanaappe Yihoowayyo haggaaziyaageetu giddoppe hegaa mala laggeta dooriis. Neenikka wozanappe Yihoowawu haggaaziyaageetu giddoppe mata laggeta dooray? Hagee keehi koshshiyaaba gidiyoy aybissee?

15. Yelagati kayma Kiristtaanetuura wodiyaa aattiyoogan waani goˈettana danddayiyoonaa?

15 Awaa hoˈˈuwan muuzeenne hegaa malabay loˈˈo kaˈˈees. Hegaadankka ishanttunne michonttu siiqoy neeni kayma gidanaadan maaddana danddayees. Neeni ne deˈuwan ay oottanaakko kuuyanawu maliya yelaga gidennan waaya aggana. Daro layttawu Yihoowawu haggaazidanne gubaaˈiyaa issippetettawu maaddiyaabaa oottida Kiristtaanetuura neeni laggetiyoogee keehi loˈˈo! Eti bantta deˈuwan metootidaageetanne Yihoowawu haggaaziyo wode paaciyan genccidaageeta gidana danddayoosona. Hegeetu mala Kiristtaaneti neeni loˈˈobaa dooranaadan maaddana danddayoosona. He ishanttuuranne michonttuura ufayssiya wodiyaa issippe aattiyoogee neeni loˈˈobaa kuuyada kayma gidanaadan maaddana danddayees.—Ibraawe 5:14 nabbaba.

16. Gubaaˈiyan deˈiya gasttati issi yelaga michiyo waatidi maaddidonaa?

16 Leemisuwawu, Helga timirttiyaa wurssiyo laytti i kifiliyan deˈiya tamaareti bantta halchuwaa issoy issuwaagaara geeddarssidoogaa hassayawusu. Etappe daroti keehi loˈˈo ooso demmanawu yuniversttiyan tamaaranawu baaxetoosona. Helga ba gubaaˈiyan deˈiyaageetuura he hanotaabaa tobbaasu. A hagaadan gaasu: “Etappe daroti taappe bayratiyo gishshawu, tana keehi maaddidosona. Taani kumetta wodiyaa haggaazanaadan eti minttettidosona. Hegaappe simmin, aqinye gidada ichashu layttaa haggaazaas. Ta yelagatettaa layttaappe dariya baggan Yihoowawu haggaaziyoogaa kaseyido gishshawu, daro layttappe guyyiyan haˈˈi keehi ufayttays. Hegaadan oottidoogan taani aynne zilˈˈettikke.”

17, 18. Nuuni waatidi Yihoowayyo loytti haggaazana danddayiyoo?

17 Nu deˈuwan Yesuusa leemisuwaa ubbatoo kaalliyoogee nuuni ayyaanaaban diccanaadan maaddees. Yaatiyo wode, Yihoowakko shiiqoos; qassi nuussi danddayettida ubban ayyo haggaazanawu kaseegaappe aaruwan koyoos. Yihoowawu haggaaziya uri kayma Kiristtaane gidiyo wode, ayyo murutabaa immana danddayees. Yesuusi ba erissiyo ashkkarata, “Asi intte oottiyo lo77o oosuwaa be7idi, saluwan de7iya intte Aawaa galatana mala, intte poo7oi asa sinttan poo7o” yaagidi minttettiis.—Maa. 5:16.

18 Hanno gakkanawu beˈidoogaadan, kayma Kiristtaanee gubaaˈiyaa keehi maaddana danddayees. Issi Kiristtaanee Xoossay immido kahaa goˈettiyo ogiyan ayyaanaaban kaymidoogaa qonccissees. Loˈˈobaa kuuyanawu nu kahay nuna waatidi maaddana danddayii? Nu mala Kiristtaaneti akeekan kuuyiyoobaa waati bonchana danddayiyoo? Hegaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

^ MENT. 6 Leemisuwawu, cima ishantti issi issi maataa aggidi yelaga ishantta oosuwan maaddanaadan etawu odettana danddayees.