Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  August 2015

Ha Wurssetta Gallassan Laggetettaa Xeelliyaagan Naagetta

Ha Wurssetta Gallassan Laggetettaa Xeelliyaagan Naagetta

“Iita laggetettai lo77o hanotettaa moorees.”1 QOR. 15:33.

MAZAMURE: 25, 20

1. Nuuni haˈˈi deˈiyoy ayba wodiyaanee?

NUUNI keehi wayssiya wodiyan deˈoos. Geeshsha Maxaafay 1914ppe haa simmin deˈiya wodee ‘wurssetta gallassa’ gidiyoogaa yootees. He layttaappe kase asaa gakkida aybippenne iitabay ha ‘wayssiya wodiyan’ gakkiis. (2 Xim. 3:1-5) Hegaa bollikka, “iita asatinne balettiyaageeti . . . kaseppe iiti iiti” baanaagaa Geeshsha Maxaafay kasetidi yootido gishshawu, ha alamee mooretti mooretti baana.—2 Xim. 3:13.

2. Ha alamiyan allaxxiyoobay ay malee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

2 Geeshsha Maxaafan makkalaba, pokkoba, iita ayyaanaa ooso woy Xoossay ixxiyooba geetettida harabaa daro asay allaxxiyo wode beˈees woykko oottees. Leemisuwawu, Intternneetiyan, televizhiiniyan, pilimiyan, maxaafaaninne maxeetiyan darotoo makkalabaynne shori baynnabay loˈˈobadan odettees. Asay issi wode dosenna eeshshay issi issi biittan higgiyan paqqadettiis. SHin he eeshshay Xoossay dosiyooba gidenna.—Roome 1:28-32 nabbaba.

3. Geeshsha Maxaafaa maaraadan deˈiyaageeta asay darotoo waatidi xeellii?

 3 Yesuusa kaalliyaageeti koyro xeetu layttan iitaban allaxxibookkona. Xoossay dosiyo he eeshshaanne hara eeshshaa gaasuwan harati eta ixxidosonanne yedettidosona. Kiitettida PHeexiroosi, “Aihuda gidenna asaara intte [Kiristtaaneti] shori bainna oosuwaa issippe oottenna gishshau garamettidi, inttena cayoosona” yaagiis. (1 PHe. 4:4) Xoossay kessido maaraa kaalliyaageeta alamiyaa asay ha wodiyankka maayettenna dumma asadan xeellees. Hegaa bollikka, “tumatettan Kiristtoos Yesuusan Xoossaa milatidi de7anau dosiya ubbai yedetettana.”—2 Xim. 3:12.

“IITA LAGGETETTAI LO77O HANOTETTAA MOOREES”

4. Geeshsha Maxaafay nuuni ha alamiyaara gayttidaagan ay oottennaadan zorii?

4 Geeshsha Maxaafay Xoossaa sheniyaadan oottanawu koyiyaageeti ha alamiyaanne ha alamiyaabaa siiqennaadan zorees. (1 Yohaannisa 2:15, 16 nabbaba.) “Ha sa7aa Xoossai,” Seexaanaa Dabloosi televizhiiniyaanne gaazeexaa malabaa gujjin, ha alamiyan deˈiya haymaanoote, polotikaanne zalˈˈe dirijjiteta goˈettees. (2 Qor. 4:4; 1 Yoh. 5:19) Hegaa gishshawu, nuuni Kiristtaaneti laggetettaa xeelliyaagan naagettana koshshees. Xoossaa Qaalay, “Iita laggetettai lo77o hanotettaa moorees” yaagees.—1 Qor. 15:33.

5, 6. Nuuni oonaara laggetana koshshennee, qassi aybissi?

5 Nu loˈˈo eeshshay moorettenna mala, iita eeshshay deˈiyoogeetuura nuuni mata lagge gidana bessenna. Yihoowa Markka gidenna, iitabaa oottiyaageetu xallaara gidennan, Yihoowayyo goynnays giiddi, eriiddi a higgiyaa kanttiyaageetuura laggetiyoogaara gayttidaagankka hegee hanees. Banttana Kiristtaane giya hageeti gita nagaraa oottidi nagaraappe simmana xayikko, nuuni etaara laggetana bessenna.—Roo. 16:17, 18.

6 Nuuni Xoossaa higgiyawu azazettennaageetuura laggetikko, eta ufayssanawu eti oottiyoobaa oottana danddayoos. Leemisuwawu, nuuni kandduwan shoraa xayida asatuura laggetikko, shori baynnabaa oottanawu paacettana danddayoos. Xammaqettida amarida Kiristtaaneti hegaadan hanidosona; qassi etappe issoti issoti bantta nagaraappe simmibeenna gishshawu bohettidosona. (1 Qor. 5:11-13) Eti bantta nagaraappe simmana xayikko, PHeexiroosi yootidoogaadan hanana danddayoosona.—2 PHeexiroosa 2:20-22 nabbaba.

7. Nuuyyo mata lagge gidanaadan oona doorana koshshii?

7 Xoossaa higgiyaa kaallennaageetussikka nuuni kehanawu koyikkonne, etawu mata lagge gidana koshshenna. Yaatiyo gishshawu, aqo oyqqibeenna Yihoowa Markki bana Xoossawu geppibeenna, ayyo ammanettennanne I kessido kandduwaa maaraa bonchenna ura ekkanawu woy gelanawu koyiyoogeekka bala. Yihoowa higgiyaadan deˈenna asati dosiyo ura gidiyoogaappe, Kiristtaanetuppe koyettiyaagaadan ammanettidi deˈiyoogee keehi koshshiyaaba. Nuuni Xoossaa sheniyaadan deˈiyaageetuura lagge gidana bessees. Yesuusi, “Xoossai koyiyoobaa oottiyai ubbai ta isha, ta michchonne ta aayo” yaagiis.—Mar. 3:35.

8. Beni Israaˈeelata iita laggetettay waati qohidee?

8 Iita asatuura laggetiyoogee qohiyoogaa Israaˈeelati beˈidosona. Yihooway eta Gibxxe aylletettaappe kessidi Hidootaa Biittaa kaalettiyo wode, he biittaa asatuura gayttidaagan etawu hagaadan giis: “Eta xoossatu sinttan hokkoppite, woikko goinnoppite, woikko eta hanuwaa qulloppite.  Intte eta xaissanaunne eta eeqa shuchchata mentterettanau koshshees. GODAASSI, intte Xoossaassi, goinnite.” (Kes. 23:24, 25) Wurssettan, Israaˈeelatuppe dariya baggay Xoossaa azazuwaa azazettibeenna. (Maz. 106:35-39) Eti Xoossawu ammanettibeenna gishshawu, Yesuusi guyyeppe etawu, “Be7ite, intte keettai muleera ona gidana” yaagiis. (Maa. 23:38) Yihooway Israaˈeelata aggibayidi, ooratti eqqida Kiristtaane gubaaˈiyaa anjjiis.—Oos. 2:1-4.

NEENI NABBABIYOOBAANNE BEˈIYOOBAA YUUSHSHA QOPPA

9. Ha alamiyan televizhiiniyaanne gaazeexaa malabay qohana danddayiyoy aybissee?

9 Ha alamiyan televizhiiniyaanne gaazeexaa malaban odettiyaabaappe dariya baggay Kiristtaaneta ayyaanaaban qohana danddayees. Hegaa malabay Yihoowaaninne i qaalaa gelidoban ammananaadan maaddanawu giigidaba gidenna. Hegee Seexaanaa iita alamiyaanne ha alamiyaa qofaa qonccissees. Hegaa gishshawu, “ha sa7aa amuwaa” denttettana danddayiyaabaa nuuni doorenna mala keehi naagettana bessees.—Tii 2:12.

10. Nabbabiininne beˈin qohiyaabay waananee?

10 Nabbabiininne beˈin qohiyaabay mata wodeppe guyyiyan deˈenna. Seexaanaa alamee xayiyo wode he ubbabay mule xayana. Xoossaa Qaalay, “Ha sa7ainne ha sa7an asi amottiyo ubbabai aadhdhana. SHin Xoossai giidoogaa oottiya urai merinau de7ana” yaagees. (1 Yoh. 2:17) Hegaadan mazamuraawee, “Iitaa oottiyaageeti xoqollettidi xayana; shin GODAN ufaissaa oottiyaageeti biittaa laattana. SHin ashkketi biittaa laattana; eti sarotettaaninne duretettaani ufaittidi daana” yaagidi yexxiis. Ay keena wodiyawu? “Xilloti biittaa laattananne yan merinau de7ana.”—Maz. 37:9, 11, 29.

11. Xoossay ba asaayyo ayyaanaabaa qumaa waatidi giigissii?

11 Ha alamee giigissiyoobaappe dumma ogiyan, ha wurssetta gallassan Yihoowa dirijjitee giigissiyoobay merinaa deˈuwaa demissiya eeshshaa minttettees. Yesuusi Yihoowa, “Asai nena issi Xoossaa gididaagaa erana malanne, qassi neeni kiittido Yesuus Kiristtoosa erana mala, hagee merinaa de7o” yaagidi woossiis. (Yoh. 17:3) Saluwan deˈiya nu Aaway minttettiya ayyaanaabaa qumaa ba dirijjitiyaa baggaara palahissidi immees. Tumu goynuwaabaa yootiya maxeeteti, brooshureti, maxaafati, biidotinne Weyb sayttiyan kiyiyaabay deˈiyo gishshawu nuuni keehi anjjettida! Xoossaa dirijjitee kumetta saˈan 110,000ppe dariya gubaaˈetun ubbatoo shiiquwaa shiiqanaadankka giigissees. Ha shiiqotuuninne gita shiiqotun Xoossaaninne i qaalaa gelidoban ammananaadan maaddiyaabaa Geeshsha Maxaafaappe tamaaroos.—Ibr. 10:24, 25.

‘GODAA AMMANIYA URA’ XALLAA EKKA

12. ‘Godaa ammaniya ura’ xallaa aqo lagge oottanaadan Geeshsha Maxaafay zoriyo zoriyaa qonccissa.

12 Ekkanawu woy gelanawu koyiya Kiristtaaneti laggetettaa xeelliyaagan naagettiyoogee keehi koshshiyaaba. Xoossaa Qaalay, “Ammanenna asatuura zuppetidi, giigenna oosuwaa oottoppite. Aissi giikko, xillotettaayyoonne nagaraayyo aiba gaitetti de7ii? Poo7uwaayyoonne xumaayyo aiba issippetetti de7ii?” yaagidi zorees. (2 Qor. 6:14) Xoossawu haggaaziya, ekkana woy gelana koyiyaageeti ‘Godaa ammaniya ura,’ hegeekka bana Yihoowawu geppidi ayyo goynniyaanne Geeshsha Maxaafaa maaraadan deˈiya xammaqettida ura xallaa ekkanaadan woy gelanaadan Geeshsha Maxaafay zorees. (1 Qor. 7:39) Kiristtaaneti  bantta mala Kiristtaaniyaa aqo lagge oottidi dooriyoogan, Yihoowawu aqidanne ammanettidi deˈanaadan banttana maaddiya laggiyaa demmoosona.

13. Aqo oyqqiyoogaa xeelliyaagan Xoossay Israaˈeelatussi immido azazoy aybee?

13 Yihooway ba ashkkaratussi aybi loˈˈokko erees; qassi aqo deˈuwaa xeelliyaagan i yootiyoobay ubbatoo issi mala. Muuse baggara Israaˈeelata i azazido, akeekanawu metenna azazuwaa hassaya. Eta yuushuwan deˈiya, Yihoowawu goynnenna asaa xeelliyaagan Israaˈeelata hagaadan giis: “Intte etaara ekettoppitenne gelettoppite. Intte macca naata eta attuma naatuyyo immoppite. Woikko eta macca naatakka intte attuma naatuyyo ekkoppite. Aissi giikko, eti intte naata tana kaalliyoosaappe hara eeqatuyyo goinnanaadan, wora zaarana. He wode GODAA hanqqoi intte bolli eexxi kiyana; inttenakka sohuwaara xaissi bayana.”—Zaa. 7:3, 4.

14, 15. Yihoowa azazuwaa xaasayi xeellidoogee Solomona waati qohidee?

14 Daawita naˈay Solomoni ba kawotettaa doomettaa heeran, eraa demmanawu woossin Xoossay hegaa ayyo darissidi immiis. Hegaappe denddidaagan, Kawuwaa Solomoni dure biittaa haariya erancha kawo gidiyoogan erettiis. Saaba kawiyaa Solomonakko biido wode hagaadan gaasu: “Taani yaada, ta aifiyaa biraanan be7ana gakkanaashin eti taayyo yootidobaa ammanabeikke. Taayyo asai yootidoogee bagganne gakkenna; aadhdhida eratettankka duretettankka taani siyidoogaappe keehi darees.” (1 Kaw. 10:7) SHin ammanenna ura ekkennaadan Xoossay azazidoogaa issi uri siyennan ixxiyo wode hanana danddayiya azzanttiyaabaa Solomona hanotay bessees.—Era. 4:13.

15 Solomoni baayyo Xoossay oottido ubbabay deˈishinkka, yuushuwan deˈiya biittatuppe Yihoowawu goynnenna maccaasata ekkennaadan Xoossay azazido azazuwaa siyennan ixxiis. “Solomoni daro allaga biittaa maccaasata siiqiis”; qassi wurssettan 700 machotanne 300 baakkota ekkiis. Yaatin waanidee? Solomoni cimi cimidi biishin, i ekkido eeqawu goynniya maccaasati “a wozanaa hara xoossatukko zaaridosona; . . . Yaanidi Solomoni GODAA sinttan iitabaa oottiis.” (1 Kaw. 11:1-6) Iita laggetettay Solomoni Yihoowayyo goynniyoogaa agganaadan oottiis. Yihoowa siiqenna uraa ekkanawu woy gelanawu koyiya Kiristtaanetussi hegee wolqqaama seera!

16. Yihoowa Markka gidenna aqo laggee deˈiyo urawu haniya Geeshsha Maxaafaa zoree awugee?

16 Yihoowa Markka gidenna aqo laggetuppe issoy guyyeppe Yihoowawu goynniyoogaa doommikko shin? Geeshsha Maxaafay, “Maccaasatoo, intte azinatuppe Xoossaa qaalau azazettenna issooti issooti de7ikkokka, intte palamettennan, eti . . . ammanana mala, etau haarettite” yaagees. (1 PHe. 3:1) Ha qofay Kiristtaane machotussi odettidaba gidikkonne, Yihoowawu goynnenna macheera deˈiiddi Yihoowa Markka gidida azinawukka hanees. Geeshsha Maxaafay loˈˈo aqo lagge gidanaadaaninne Xoossay aqo deˈuwawu kessido maaraadan deˈanaadan zorees. Azinay woy machiyaa Xoossay banttappe koyiyoobaa polanawu giidi laamettiyoogaa beˈidi, ammanenna daro aqo laggeti Yihoowa Markka gididosona.

YIHOOWA SIIQIYAAGEETUURA LAGGETA

17, 18. Noheenne koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti he wode siraatay xayiyo wode attidoy aybissee?

17 Iita laggetettay loˈˈo eeshshaa mooriyaaba gidikkonne, loˈˈo laggetettay loˈˈobaa demissees. Iita alamiyan deˈikkonne, he alamiyan deˈiyaageetuura mata lagge gidanawu  koyibeenna Nohebaa qoppa. Yihooway “he wode sa7aa bollan de7iya asaa iitatettai daridoogaanne eti wozanan qoppiyoobai ubbai ubba wodekka iita xalaala gididoogaa be7iis.” (Doo. 6:5) Yaatiyo gishshawu, Xoossay iitatettaanne iita asaa he wode bashshaa haattan xayssanawu qofaa qachiis. SHin, “Nohee xillo asa; i ba wodiyan de7ida asaa giddon suure asa; Nohee Xoossaara hemettiis.”—Doo. 6:7-9.

18 Nohee Xoossaa dosenna asaara laggetanawu koyibeennaagee qoncce. Inne a so asay laappunay markkabiyaa keexxiyoogaa gujjin, Xoossay etawu immido oosuwaa minni oottidosona. He wode, Nohee ‘xillotettaabaakka yootees.’ (2 PHe. 2:5) Sabbakiyoogee, markkabiyaa keexxiyoogeenne ba so asaara wodiyaa aattiyoogee, Nohee ubbatoo Xoossaa ufayssiya loˈˈobaa minni oottanaadan maaddiis. Hegaappe denddidaagan, Noheenne a so asay Bashshaa Haattaappe attidosona. Nuuni ubbay Yihoowawu goynniya ammanettida Nohe, Nohe machee, a naatunne eta maccaasatu zeretta gidiyo gishshawu, eta galatana koshshees. Hegaadankka, ammanettidanne azazettiya koyro xeetu layttaa Kiristtaaneti Xoossawu azazettenna asaappe dummatidi, Yerusalaame katamaynne Ayhuda siraatay 70 M.Ln xayiyo wode attidosona.—Luq. 21:20-22.

Yihoowa siiqiyaageetuura issippe wodiyaa aattiyoogee ooratta alamiyaa deˈoy ay mala gidanaakko qoppanaadan nuna maaddees(Mentto 19 xeella)

19. Xoossay nashshiyoogeeta gidanawu nuuni ay oottana bessii?

19 Nuuni Yihoowawu goynniyaageeti Nohenne a so asaanne azazettiya koyro xeetu layttaa Kiristtaanetu leemisuwaa kaallana koshshees. Nuuni ha iita alamiyaappe dummatidi, miilooniyan qoodettiya ammanettida nu ishanttunne michonttu giddoppe minttettiya laggeta koyana bessees. Xoossay immiyo aadhida eratettaa kaalliyaageetuura laggetiyoogee nuuni ha wayssiya wodiyan ‘ammanuwan minnanaadan’ maaddees. (1 Qor. 16:13; Lee. 13:20) Nuuni sinttappe demmana maalaalissiyaabaakka qoppa! Nuuni wurssetta gallassi laggetettaa xeelliyaagan naagettikko, ha iita alamee xayiyo wode attidi, Yihooway mata wode geeshshatettay kumido ooratta alamiyaa ehin yan deˈana danddayoos.