Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  August 2015

 Deˈuwan Hanidabaa

Daro ‘Haruurotun Deˈiya Asay Ufaytto’

Daro ‘Haruurotun Deˈiya Asay Ufaytto’

Issi gallassay taani daro wodiyawu hassayiyo gallassa. Alamiyan dumma dummasaappe yiida ishanttuura issippe deˈoos; qassi Bolla Gididi Heemmiyaagaa shiiquwaa kifiliyan yayyiiddi naagida. Xuufiyaa Konttee gelana hanees; nuuni qassi haasayaa haasayanaadan maddabettida. Hegaappe kase, birshshiyaageeta gakkiya metuwaa amarida saaminttawu qorida; qassi aybi kehakko yootana hanoos. He gallassay Uddufune 22, 2000. SHin ha shiiqoy keehi koshshidoy aybissee? Hegaa yootanaappe kase, tabaa hegaappe kasebaa ane yootays.

Kwinzlanden xammaqettaas, Tazimeniyan aqinye gidada oottaas, qassi Tuvalun, Samoˈaaninne Fijin misoonaawe gidada oottaas

TAANI Awusttiraaliyan Kwinsland giyo sohuwan, 1955n yelettaas. Hegaappe simmin takkennan, ta aayyiyaa Estela Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommaasu. A kaalliya layttan xammaqettaasu; qassi ta aaway Raani 13 layttappe guyyiyan Yihoowa Markka gidiis. Taani Kwinslanden 1968n xammaqettaas.

Naatettaappe doommada nabbabiyoogaa dosays; qassi qaalaabaa eranawu keehi koyays. Nu so asaara oge biyo wode, taani heeraa beˈiyoogaa aggada kaamiyan guyye bagga oydiyan uttada nabbabiyoogaa beˈiyoogee ta aawaanne aayyiyo hidootaa qanxxissennan aggenna. SHin taani nabbabiyoogaa dosiyoogee timirtte keettan tana maaddiis. Tazimeniyaa haruuruwan Glenorke kataman, naaˈˈantto xekka timirtte keettan, timirttiyan gooba gidiyo gishshawu amarida woytuwaa ekkaas.

Gidoppe attin, hegaappe simmin wolqqaamabaa kuuyiyo wodee gakkiis. Miishsha qanxxennan yuniversttiyan tamaaranaadan shoobbiyaakko taani eeno gaanee? Taani maxaafaanne tamaariyoogaa dosikkonne, ta aayyiyaa taani Yihoowa keehi siiqanaadan maaddido gishshawu, o galatays. (1 Qor. 3:18, 19) Hegaa gishshawu, ta aawaynne ta aayyiyaa maayin, koyettiya serttifikeetiyaa ekkada timirttiyaa aggabayada, Ichashe 1971n aqinye gidaas; he wode tawu 15 laytta.

 Hegaappe simmin hosppun layttawu Tazimeniyan aqinye gidada haggaaziyo maataa demmaas. He wode Tazimeniyaappe Jenii Alkok giyo puulancha naˈiyo ekkaas; qassi Smizteneeninne Kwinztawunen gaxariyan, dumma aqinye gididi issippe oyddu layttaa haggaazida.

PASIFIKE HARUURUWAA BIYOOGAA

Gita shiiquwaa shiiqanawu 1978n Papuwa Niwu Ginin, Port Morizbi giyoosaa biida; nuuni kare biitti koyro biidoy he wode. Issi misoonaawee Hiri Motu giyo qaalan haasayishin siyidoogaa hanno gakkanaassi hassayays. I haasayidobaappe issibaanne taani akeekana xayikkonne, taani misoonaawe gidada hara qaalaa tamaaranaadaaninne aagaadan haasayaa haasayanaadan hegee tana denttettiis. Taani qaalaakka Yihoowakka siiqiyo ogiyaa wurssettan akeekaas.

Nuuni Awusttiraaliyaa guyye simmosaara, kase Elis haruurota giyo Tuvalun, Funafuti giyo haruuruwan misoonaawe gididi haggaazanaadan shoobettidoogee nuna garamissiis. Nuuni maddabettido sohuwaa Ichashe 1979n biida. Nuuni yaa biyo wode, Tuvalun heezzu xammaqettida aassiyaageetu xallay deˈoosona.

Jeniira Tuvalu biittan

Tuvalu biittaa qaalaa tamaariyoogee wayssiyaaba. He qaalan xaafettida maxaafay “Ooratta Maachaa” xalla. Qaalaa kochay woy qaalaa tamaarissiyaabi baynna gishshawu, galla galla 10ppe biidi 20 gidiya qaalaa tamaaranawu qofaa qachida. SHin nuuni tamaariyo qaalatuppe dariya baggawu likke birshshettaa erennaagaa sohuwaara akeekida. Kaayiyoogee bala gidiyoogaa asawu yootanawu giidi, meezaanaanne guufiyaa goˈettennaadan yootoos! SHin, nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈiya darota tamaarissanawu nuuni qaalaa tamaarana koshshido gishshawu, nuuni baaxetiyoogaa aggibookko. Daro layttaappe guyyiyan, kase nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyaageetuppe issinniyaa, “Intte nu qaalaa haˈˈi haasayiyoogee nuna keehi ufayssees. Koyro heeran, intte haasayiyoobaa nuuni aynne akeekokko!” yaagaasu.

Hara baggaara, nuuni deˈido hanotaa issoti issoti ooratta qaalaa tamaaranawu keehi injjetiyaaba gaana danddayoosona. Keraa ekkanawu keetti baynna gishshawu, he wode gaxariyan Yihoowa Markka gidida keetta asaara deˈoos. Hegee hegaa heera asaa qaalaanne eta deˈuwaa loytti meezetanaadan oottiis. Nuuni daro layttawu Inggilizettuwaa haasayiyoogaa aggido gishshawu, Tuvalu biittaa qaalay nuussi waanna qaalaa gidiis.

Guutta wodiyaappe guyyiyan, daro asay tumaa eranawu koyiis. SHin eta xannaˈissanawu nuuni ay goˈettana danddayiyoo? Eta qaalan giigida xuufee  nuussi baawa. Eti buzo xinaatiyaa waatidi xannaˈana danddayiyoonaa? Eti shiiquwaa shiiqiyoogaa doommiyo wode, ay mazamure yexxanee, ay xuufe goˈettanee, qassi shiiquwawu waati giigettana danddayiyoonaa? Eti ayyaanaaban waani diccidi xammaqettana danddayiyoonaa? Ha ashkke asatussi eta qaalan ayyaanaabaa qumay giigana koshshees. (1 Qor. 14:9) Nuuni, ‘Woni 15,000ppe guuxxiya asay haasayiyo Tuvalu biittaa qaalan xuufee giiganee?’ giidi qoppida. Yihooway he oyshaa zaariis; hegan ha naaˈˈubay nuuyyo qoncciis: (1) I ba Qaalay “haahosan, abbaa doonan de7iya biittatun” awaajettanaadan koyees; qassi (2) ‘bantta huuphiyaa kawushshiyaanne ziqqi oottiya asadan’ alamee xeelliyoogeeti ba sunttan ammanettanaadan koyees.—Erm. 31:10; Sof. 3:12.

AYYAANAABAA QUMAA BIRSHSHIYOOGAA

Macara biiroy xuufiyaa birshshanaadan, 1980n nuna maddabiis; nuuni hegaa mule danddayennabadan qoppida. (1 Qor. 1:28, 29) Koyro, xuufiyaa attamiyo galˈˈa maashiniyaa kawotettaappe shammidi, shiiquwawu xuufiyaa attamanawu hegaa goˈettida. Ubba qassi Merinaa Deˈuwawu Kaalettiya Tumaa giyo maxaafaa Tuvalu biittaa qaalan birshshidi ha maashiniyan attamida. Keehi hombbiya heeran he ubba xuufiyaa daafuridi kushiyan attamiyoogaanne qalamiyaa peenuwaa hanno gakkanawu hassayays. He wode korinttee baawa!

Maaddiya hara xuufee keehi guutta gidiyo gishshawu, Tuvalu biittaa qaalan birshshiyoogee wayssiyaaba. Gidoppe attin, issi issitoo qoppibeenna ginaappe maaduwaa demmida. Issi gallassi maallado tumaa eqettiya issi bitaniyaa soo balada baas. Kase asttamaare gididi oottida he cima bitanee nuuni zaarettidi a soo beennaadan sohuwaara yootiis. Yooti simmidi, “Taani issibaa yootanawu koyays” giidi, nu xuufiyan deˈiya qofay Tuvalu qaalan darotoo meezetidoba gidennaagaa yootiis. I giidobaa haratakka oychada, i likke gidiyoogaa akeekaas. Yaatiyo gishshawu, nuuni giigissana koshshiyaabaa giigissida. SHin, nu xuufiyaa nabbabiya eqettiya uraa baggaara Yihooway nuna hegaadan maaddidoogee tana garamissiis!

Kawotettaa Oduwaa Paydo 30, Tuvalu biittaa qaalan

 Asawu immanawu Tuvalu biittaa qaalan koyro attamettida xuufee Godaa Kahuwaa shoobiyaa woraqataa. Hegaappe simmin, Inggilizettuwaara issi wode kiyida Kawotettaa Oduwaa Paydo 30y attamettiis. Asaayyo eta qaalan amaridabaa birshshidoogee keehi ufayssiyaaba! Loddan loddan, amarida brooshuretinne maxaafati Tuvalu qaalan birshshettidosona. Awusttiraaliyaa macara biiroy 1983n, 24-sinttay deˈiyo Wochiyo Keelaa, heezzu heezzu aginan issitoo attamiyoogaa doommidoogee, nuuni saaminttan saaminttan laappuna gidiya menttota xannaˈanaadan oottiis. Yaanin asay waanidee? Tuvalu biittaa asay nabbabiyoogaa dosiyo gishshawu, nu xuufiyaa daro asay keehi dosiis. Ooratta xuufe ubbay gakkidoogee kawotettaa eraadooniyan he wode odettees; issi issitoo ubba hegaa waanna odo oottoosona! *

Birshshiyoogaa doommidoy biiriyan xaafiyoogaana. Guyyeppe, Awusttiraaliyaa macara biiruwan attamettanaadan kiittanaappe kase, kushiyan xaafidoogaa darotoo zaaretti zaarettidi tayppiyan xaafoos. Issi wode, macara biiroy naaˈˈu michoti Tuvalu biittaa qaalaa erana xayikkonne, kushiyan xaafido ubbabaa komppiyuteriyan gelissanaadan oottiis. Hegaadan xuufiyaa komppiyuteriyan naaˈˈutoo gelissidi dummatiyaabaa geeddarssiyoogee daro balennaadan maaddiis. Attamettanawu giigidaagaa nuuni beˈana mala postta keettaa baggaara kiittin beˈi simmidi, attamettanaadan macara biiruwawu zaarettidi kiittoos.

Hanotay keehi laamettiis! Birshshiyaageeti ha wodiyan komppiyuteriyan xaafoosona. Darotoo, birshshiyaageeti deˈiyo heeran xuufee attamettanawu giigin, attamiya macara biiruwawu Intternneetiyan kiittana danddayettees. Xuufiyaa postta keettaa baggaara kiittanawu dirbbiyoogee attiis.

HARASAA MADDABETTIYOOGAA

Gamˈˈidi, Jenanne taani Pasifikke haruurotun darosan maddabettida. Tuvaluppe 1985n Samoˈa macara biiruwaa maddabettida. Nuuni yan Tuvalu biittaa qaalan birshshiiddi, Samoˈa qaalan, Tonga qaalaaninne Tokelaˈu qaalan birshshiyaageeta maaddida. * Guyyeppe, hegaa mala oosoy Fiji macara biiruwan 1996n nuussi imettiis; qassi yan Fiji qaalan, Kiribati qaalan, Naˈuru qaalan, Rotuma qaalaaninne Tuvalu qaalan birshshiyaageeta maaddida.

Tuvalu qaalan giigida xuufiyaa harata maaddanawu goˈettishin

Nu xuufiyaa birshshiyaageeti mishettidi oottiyoogee awudekka tana garamissees. Eta oosoy salettiyaabanne daafurssiyaaba gidana danddayees. SHin, ha ammanettidaageeti Yihoowagaadan “asa ubbaayyo, zare ubbaayyo, qommo ubbaayyo, dumma dumma biittaa qaala ubbaayyoonne yara ubbaayyo” merinaa wonggeliyaa mishiraachoy odettanaadan koyoosona. (Ajj. 14:6) Leemisuwawu, Tonga qaalan Wochiyo Keelaa koyro birshshanawu giigettiyo wode, birshshanaadan oona loohissana danddayiyaakko Tonga biittaa cimata ubbaa shiishshada oychaas. Makanike gididi loˈˈo oosuwaa oottiya issi cimay ba oosuwaa kaalliya gallassi aggibayidi sohuwaara birshshiyaagaa gidanawu koyiyoogaa yootiis. I ba keettaa ayssiyo gishshawunne miishshaa awuppe demmanaakko erenna gishshawu, hegee keehi ufayssiyaaba. Yihooway anne a so asaa maaddiis; qassi i birshshiyaagaa gididi daro layttawu oottiis.

 Birshshiyo oosuwaa mishettidi oottiya ha asati guutta asay haasayiyo qaalan ayyaanaaban koshshiyaabawu wozanappe qoppiya Bolla Gididi Heemmiyaagaa yaratuugaadan qoppoosona. Leemisuwawu, ‘Tuvalu biittaa qaalan xuufiyaa birshshanawu hegaadan baaxetana koshshii?’ giya oyshay issi wode denddiis. Bolla Gididi Heemmiyaagee hagaadan giidi zaaridoogee tana keehi minttettiis: “Tuvalu biittaa qaalan birshshiyoogaa neeni agganaadan oottiya ayba gaasoynne baawa. Hara qaalaa haasayiyaageetuura gatti xeelliyo wode Tuvalu qaalaa haasayiyaageeti guutta gidikkonne, he asawu eta qaalan Kawotettaa mishiraachoy odettana koshshees.”

Abbaa gaxan xammaqiyoogaa

Jenanne taani Fiji macara biiruwan Xuufiyaa Birshshiyo Kifiliyan oottiyoosaappe 2003n, Niwu Yorken, Patersene kataman birshshiyoogaara gayttidabaa oottiyo kifiliyan maddabettida. Hegee nu amoy polettidoba mala! Nuuni nu xuufee kase birshshettibeenna qaalan birshshettanaadan maaddiya citan oottiyoogaa doommida. Hegaappe simmin naaˈˈu laytta gidiya wodiyawu, birshshiyaageeta dumma dumma biittan loohissiyoogan maaddiyo maataa demmida.

KEEHI GOˈˈIYAABAA KUUYIYOOGAA

Doomettan taani yootido haasayaabaa ane beˈoos. Bolla Gididi Heemmiyaagee kumetta saˈan xuufiyaa birshshiya citata minttettana koshshiyoogaa 2000n akeekiis. Birshshiya daroti he wode gakkanaassi darin loohibookkona. Nuuni Xuufiyaa Giigissiya Konttiyawu he haasayaa haasayi simmin, kumetta saˈan xuufiyaa birshshiyaageeta loohissiyoogaa doommanaadan Bolla Gididi Heemmiyaagee paqqadiis. Hegaadan loohissiyoogee Inggilizettuwaa akeekanaadan, birshshiyo hiillaa eranaadaaninne hashetidi oottanaadan maaddees.

Hegaadan oottidoogee birshshiyo oosuwan waati maaddidee? Koyruwan, kaseegaappe loytti birshshanaadan maaddiis. Haˈˈi nu xuufiyaa birshshiyo qaalatu qoodaykka keehi gujjiis. Nuuni 1979n misoonaawe oosuwaa doommiyo wode, Wochiyo Keelaa maxeetee 82u qaala xallan attamettees. He maxeetee Inggilizettuwaagee kiyi simmin, daro qaalan amarida aginaappe guyyiyan kiyees. SHin, haˈˈi Wochiyo Keelay 240ppe dariya qaalan attamettees; qassi hegeetuppe dariya baggay Inggilizettuwaara issi wodiyan kiyees. Ha wodiyan, Geeshsha Maxaafaa tumaabaa tamaariyo amaridabaa asay 700ppe dariya qaalan nabbabana danddayees. Hegee amarida layttaappe kase nuuni amo xallaa amottidoba.

Bolla Gididi Heemmiyaagee, Geeshsha Maxaafaa eesuwan birshshanawu keehi maaddiyaabaa 2004n kuuyiis. Amarida aginaappe guyyiyan, Geeshsha Maxaafaa birshshiyoogee harabaa birshshiyoogaa mala ooso gidiis; hegaappe denddidaagan, Ooratta Alamiyaa Birshshettay hara daro qaalan birshshettiyoogaa doommiis. Ha Geeshsha Maxaafaa birshshettay kumettay woy appe amaridaagee 2014 gakkanaassi, Tohossa Pasifike haruurotun asay  haasayiyo qaalatuppe darota gujjin, 128 qaalan attamettiis.

Tuvalu qaalan Giriiketto Geeshsha Maxaafaa Ooratta Alamiyaa Birshshettay kiyidoogaa erissiyoogaa

Ta deˈuwan taani xoqqu oottada xeelliyoobaappe issoy 2011n, gita shiiquwawu Tuvalu biitti baanaadan maddabettidoogaa. Kumetta biittan daro aginawu iray bukkibeenna gishshawu, he shiiquwaa shiiqennan agganaba milatiis. Gidoppe attin, nuuni yaa gakkido omarssi wolqqaama iray bukkiis; gidikkokka he gita shiiquwaa shiiqida! Hanno gakkanawu ha ufayssiya imotaa ekkidaageetu ubbaappe guutta asay haasayiyo Tuvalu qaalan Giriiketto Geeshsha Maxaafaa Ooratta Alamiyaa Birshshettay kiyidoogaa erissiyo gita maataa demmaas. SHiiqoy wuriyo wode, hara wolqqaama iray bukkiis. Hegaa gishshawu, shiiquwaa wurssiyo wode ubba asay ayyaanaabaa haattaakka coo haattaakka daruwaa demmiis!

Awusttiraaliyan, Tawnzvil giyo kataman gita shiiquwan Ta aawaa Raananne ta aayyiyo Estelo 2014n oychishin

Tanaara 35ppe dariya layttaa ammanettada oottida ta aqo laggiyaa Jena ha ufayssiyaabaa beˈabeennaagee azzanttees. A xanttaa kansseriyaa tammu laytta sahettada 2009n hayqqaasu. A hayquwaappe denddiyo wode, Tuvalu biittaa qaalan Geeshsha Maxaafay kiyidoogaa siyada keehi ufayttanaagee sirissenna.

He wodeppe haa simmin, Loreni Sikivo giyo puulancha machiyo immidi Yihooway tana anjjiis. Lorenanne Jena Fiji Beeteelen issippe oottidosona; qassi Lorenakka Fiji biittaa qaalan birshshaasu. Yaatiyo gishshawu, taassi haˈˈikka Yihoowayyo ammanettada tanaara issippe haggaaziyaanne taagaadan qaalaa siiqiya machiyaa deˈawusu!

Loreniira Fijin markkattishin

Taani kasebaa qoppiyo wode, saluwan deˈiya siiqiya Aaway Yihooway daro asay haasayiyo qaalankka guutta asay haasayiyo qaalankka koshshiyaabaa ubbatoo waati kunttiyaakko beˈiyoogee tana keehi ufayssees. (Maz. 49:1-3) Asay ba qaalan nu xuufiyaappe amaridaagee kiyiyoogaa koyro beˈiyo wodenne ba qaalan Yihoowa mazamuriyan sabbiyo wode ufayttiyoogan a siiqoy qoncciyoogaa beˈaas. (Oos. 2:8, 11) Taani Saˈulo Tiˈasi giyo Tuvalu biittaa cima ishay haasayidobaa haˈˈikka hassayays. I Kawotettaa mazamuriyaa ba qaalan koyro yexxi simmidi, “Ha mazamureta Tuvalu biittaa qaalan siyiyoogee Inggilizettuwaagaappe loˈˈiyoogaa Bolla Gididi Heemmiyaagawu neeni yootiyaakko loˈˈo” yaagiis.

Taani Masqqala 2005ppe doommada, Yihoowa Markkata Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gidada haggaaziyo qoppabeenna maataa demmaas. Taani haˈˈi birshshiyaagaa gidada oottana xayikkonne, kumetta saˈan deˈiya birshshiyoogaara gayttida oosuwaa maaddanaadan oottido gishshawu, Yihoowa galatays. Pasifike Abbaa giddon haahuwan deˈiya haruurotun deˈiyaageeta gujjin, Yihooway ayyaanaaban koshshiyaabaa ba asaa ubbawu kunttiyoogaa eriyoogee keehi ufayssees! Mazamuraawee giidoogaadan, Yihooway “kawotiis sa7an de7iya asai ufaitto; haaho haruurotun de7iya asatikka ufaittona.”—Maz. 97:1.

^ MENT. 18 Nu xuufiyaa asay waati xeelliyaakko bessiyaabaa Amaarattuwan, Wochiyo Keelaa, Tisaase 15, 2000, sinttaa 32; qassi Inggilizettuwan, Wochiyo Keelaa, Naase 1, 1988, sinttaa 22nne Beegottite! Tisaase 22, 2000, sinttaa 9 xeella.

^ MENT. 22 Samoˈa biittan xuufiyaa birshshiyoogaa xeelliyaagan loytta eranawu 2009 Layttaa Maxaafaa, (Inggilizettuwa) sinttaa 120-121, 123-124 xeella.