Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  July 2015

Xoossaa Kawotettawu Ammanettada Deˈa

Xoossaa Kawotettawu Ammanettada Deˈa

‘Eti saˈaassa gidokkona.’—YOH. 17:16.

MAZAMURE: 18, 54

1, 2. (a) Kiristtaaneti Xoossaayyo ammanettiyoogee keehi koshshiyoy aybissee, qassi hegee alamiyaaban oossinne exatennan deˈiyoogaara waani gayttii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Daro asay exatiyoobay aybee, shin hegee ay kaalettana danddayii?

TUMU Kiristtaaneti olaa wode xalla gidennan, ubbatoo ammanettidinne alamiyaaban oossinne exatennan deˈana bessees. Aybissi? Yihoowayyo bana geppida ubbay a siiqanawu, ayyo ammanettanawunne azazettanawu qaalaa gelido gishshataassa. (1 Yoh. 5:3) Nuuni awan deˈikkokka, qassi nuuni diccido hanotay, nu zaree woy wogay ayba gidikkokka, Xoossay kessido xillotettaa maaraa naaganawu koyoos. Yihoowayyoonne a Kawotettawu ammanettiyoogee hara aybippenne aadhiyaaba. (Maa. 6:33) Kiristtaaneti hegaadan ammanettanawu ha alamiyaa olaappenne ooshshaappe haakkana koshshees.—Isi. 2:4; Yohaannisa 17:11, 15, 16 nabbaba.

2 Alamiyan deˈiya daro asay ba biittawu, ba zariyawu, ba wogawu, woy ba biittaa ispporttiyaa citawu exatana danddayees. Hegaadan exatiyoogee keesettanaadan, ooyettanaadan, ubba qassi asaa woranaadaaninne hara zariyaa busakkanaadan oottiis.  Nuuni hegaadan asaa ixxana xayikkonne, he ixoy nuna woy nu soo asaa qohana danddayees; ubba issi issitoo naaqettanaadan oottana danddayees. Xoossay asay likkebaanne likke gidennabaa eranaadan oottidi medhido gishshawu, kawotettati oottiyoobay nuna hanqqetissana danddayees. (Doo. 1:27; Zaa. 32:4) Hegaa malabay merettiyo wode oossinne exatennan deˈana danddayayiyye, exatay?

3, 4. (a) Kiristtaaneti alamiyaaban oossinne exatennan deˈana koshshiyoy aybissee? (b) Ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

3 Bantta biittaa dosiyaageeti olay denddiyo wode issi baggawu exatana koshshees giidi kawotettati ammanttiyo gishshawu, daro asay hegaadan oottees. SHin nuuni Yesuusa kaalloos. Hegaa gishshawu, nuuni polotikaaban gelokko; qassi olettokko. (Maa. 26:52) Seexaanaa alamiyan deˈiya issibaa haraappe xoqqu oottanaadan nuna cimmiyaaban cimettokko. (2 Qor. 2:11) Alamiyaa olan gelanawu mule koyokko.—Yohaannisa 15:18, 19 nabbaba.

4 SHin nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, kase qoppiyo, shaahettanaadan oottiya qofaa agganawu nuuppe amaridaageeti baaxetana danddayoos. (Erm. 17:9; Efi. 4:22-24) Hegaa gishshawu, nuuni he qofaa agganaadan maaddana danddayiya issi issi maaraa ha huuphe yohuwan beˈana. Nuuni Xoossaa Kawotettawu ammanettanawu nu qofaanne nu kahaa waati loohissana danddayiyaakkokka beˈana.

NUUNI ALAMIYAABAN OOSSINNE EXATENNAY AYBISSEE?

5, 6. Yesuusi saˈan deˈiyo wode dumma dumma sheeshshaa asaa waati xeellidee, qassi aybissi?

5 Issi hanotan waatana koshshiyaakko sirikko, ‘Yesuusa gidiyaakko waatanee?’ yaagada nena oychiyoogee loˈˈo. Beni Yesuusi deˈiyo biittan Yihudaappe, Galiilappe, Samaariyaappenne hara biittaappe yiida asay deˈees. Ha dumma dumma heeraappe yiida asaa giddon ooshshay deˈiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Yoh. 4:9) Qassi Parisaawetinne Saaduqaaweti (Oos. 23:6-9), giiraa ekkiyaageetinne hara asay (Maa. 9:11), qassi Rabeti tamaarissidoogeetinne eti tamaarissibeennaageeti maayettokkona. (Yoh. 7:49) Koyro xeetu layttan, Roomati Israaˈeelata haaroosona; Israaˈeelati Roomati bantta giddon deˈiyoogankka keehi hanqqettoosona. Yesuusi haymaanootiyaabaa tumaanne atotettay Ayhudatuppe yiyoogaa yootidaba gidikkonne, ba erissiyo ashkkarati hara asaappe aadhiyaabadan qoppana mala minttettibeenna. (Yoh. 4:22) SHin, i eti asa ubbaa bantta shoorodan siiqanaadan zoriis.—Luq. 10:27.

6 Yesuusi Ayhudati bantta zariyan ceeqettiyo meeziyaa kaallibeennay aybissee? Ikka a Aawaykka alamiyaaban oossinne exatenna gishshataassa. Yihooway ba Naˈaa baggaara koyro bitaniyaanne maccaasiyo medhiyo wode, eti saˈaa kumanaadan qoppiis. (Doo. 1:27, 28) Xoossay asay dumma dumma sheeshshaa yelanaadan oottidi medhiis. Yihoowaykka Yesuusikka issi sheeshshaa, issi zariyaa, woy issi qaalaa haraappe xoqqu ootti xeellokkona. (Oos. 10:34, 35; Ajj. 7:9, 13, 14) Nuuni eta leemisuwaa kaallana bessees.—Maa. 5:43-48.

7, 8. (a) Kiristtaaneti exatana bessiyo allaallee aybee? (b) Asaa deˈuwaaranne haaruwaara gayttidaagan metiyaabaa maarayiyoogaa xeelliyaagan Kiristtaaneti ay akeekana bessii?

7 SHin, nuuni issibawu exatana bessees; hegeekka, Yihoowa haaruwaa. Seexaanay Yihoowa haaruwaa eqettido wode, hegaa xeelliyaagan Edenen koyro palamay denddiis. Seexaanay i issibaa oottiyo ogee Xoossay oottiyo ogiyaappe aadhees giidi asay ammananaadan koyiis. Yihooway  nuuni oossi exatanaakko kuuyanaadan koyees. Neeni shin? Yihooway issibaa oottiyo ogee neegaappe loˈˈo gidiyoogaa ammanada Yihoowayyo azazettay? Nu meto ubbaa qaarana danddayiyay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoogaa ammanay? Woy qassi iitaa kehaa issi uri ba huuphen kuuyana koshshees gaada qoppay?—Doo. 3:4, 5.

8 Ha oyshatussi neeni zaariyoobay asay keehi palamettiyo allaalliyaa xeelliyaagan nena oychiyo wode neeni waata zaaranaakko qonccissees. Polotikaa asatinne deretettan issi issibay laamettanaadan koyiyaageeti asay palamettiyoobaa maarayanawu daro wodiyawu baaxetidosona. Eti asaa maaddanawu koyidi wozanappe baaxetiyaageeta gidana danddayoosona. SHin, Kiristtaaneti Xoossaa Kawotettaa xallay asaa metuwaa qaarananne suure pirddaa ehaana danddayiyoogaa eroosona. Nuuni Yihooway oottanabaa naagana koshshees. Ubba Kiristtaaneti metuwaa qaaranawu eti loˈˈo giidi qoppiyoobay polettanaadan minttettiyaakko, woni nu gubaaˈee sohuwaara shaahettennee?

9. Koyro xeetu layttan Qoronttoosa gubaaˈiyan deˈiya metoy aybee, shin eti he metuwaa waatidi giigissanaadan kiitettida PHawuloosi zoridee?

9 Kiristtaaneti palamettanaadan oottiya issibay koyro xeetu layttan gubaaˈiyan denddido wode issoti issoti oottidobaa akeeka. Qoronttoosan deˈiya issi issi Kiristtaaneti, “Taani PHauloosaagaa. Taani Aphiloosaagaa. Taani Keefaagaa. Taani Kiristtoosaagaa” yaagidosona. Hegawu gaasoy ayba gidikkonne, kiitettida PHawuloosi hegan hanqqettiis. I eta, “Kiristtoosi shaahettideeyye?” yaagidi oychiis. SHaahettanaadan oottiya ha qofaa agganaadan maaddiyaabay aybee? PHawuloosi eta, “Ta ishatoo, issi wozanaaninne issi qofan issippe gidanaappe attin, shaahotettai intte giddon de7enna mala, intte ubbai issi haasayaa haasayanaadan, nu Godaa Yesuus Kiristtoosa sunttan taani inttena woossais” yaagidi zoriis. Ha wodiyankka Kiristtaane gubaaˈee shaahettanaadan oottiya aybinne deˈana koshshenna.—1 Qor. 1:10-13; Roome 16:17, 18 nabbaba.

10. Issi Kiristtaanee alamiyaaban oossinne exatennan deˈana bessiyoogaa kiitettida PHawuloosi waati qonccissidee?

10 Ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti saˈan deˈiyaabaa qoppiyoogaappe saluwaa deˈuwaabaa qoppanaadan PHawuloosi eta zoriis. (Pili. 3:17-20) * Eti Kiristtoosa gishshaa haasayiya i kiittidoogeeta gidana bessees. Kare biittan uttidi bantta biittaa gishshaa oottiyaageeti bantta deˈiyo biittaa allaalliyan gelokkona. Eti bantta biittawu ammanettoosona. (2 Qor. 5:20) Saˈan deˈanawu hidootiya Kiristtaanetikka Xoossaa Kawotettawu haarettiyo gishshawu, alamiyaaban eti oossinne exatokkona.

YIHOOWAWU AMMANETTIDAAGAA GIDANAWU NENA LOOHISSA

11, 12. (a) Issi Kiristtaanee Xoossaa Kawotettawu ammanettidi deˈennaadan paaccana danddayiyaabay aybee? (b) Issi micheessi paace gididabay aybee, qassi a hegaa waata xoonadee?

11 Alamiyan darosan asay hashetidi oottees. Eti bantta taarikiyan, wogaaninne qaalan keehi ceeqettidi issippetettan deˈoosona. Hegaara gayttidaagan Kiristtaaneti oossinne exatennan agganawu bantta qofaanne bantta kahaa loohissana bessees. Eti hegaadan waati oottana danddayiyoonaa?

12 Leemisuwawu, beni Yugozilaaviyan  deˈiya Miryetibaa * akeeka. A naatettaappe doommada Serbbiyaa biittaa asaa ixxawusu. Yihooway asa asappe shaakkennaagaanne hara zariyaa ixxanaadan denttettiyay Seexaanaa gidiyoogaa era simmada, a ba zariyan ceeqettiyoogaa agganawu baaxetaasu. SHin a deˈiyoosan issi zaree hara zariyaara olettido wode, Miryeta aggido ixuwaa doommada Serbbiyaa biittaa asawu sabbakanawu metootaasu. SHin hegaa mala iita qofay a aynne oottennan bawu xayana danddayennaagaa akeekaasu. A he paaciyaa xoonana xallawu gidennan, kaseegaappe minna haggaazada aqinye gidana mala Yihooway maaddanaadan woossaasu. A, “Taani minnada haggaaziyoogee keehi maaddiyoogaa akeekaas. Haggaazuwan taani Yihoowagaadan asaa siiqanawu maliyo gishshawu, ta qoppiyo iita qofay xayidoogaa beˈaas” yaagaasu.

13. (a) Issi michiyaa ufayttennaadan oottidabay aybee, shin a waatadee? (b) Zoli hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

13 Zolibaa qonccissiya hara leemisuwaa akeeka. A Mekisiiko biittaappe baada haˈˈi Awurooppan issi gubaaˈiyan shiiqawusu. Tohossa Amarkkaa biittatuppe biidi yan gubaaˈiyan deˈiya amarida ishantti ba biittaa, ba wogaanne ba biittaa yettaa toochiyoogaanne bessennabaa haasayiyoogaa akeekaasu. Nena gidiyaakko waatuutee? Eti haasayiyooban Zola ufayttabeykku. SHin a ba wozanan siyettida iita qofaa xayssanawu Yihooway maaddana mala woossaasu. Nu giddon issoti issoti hegaa malabaara baaxetiiddi deˈoosona. Nuuni haasayiyooban woy oottiyooban issi zaree hara zariyaappe aadhiyaaba milatanaadan koyokko. Nu ishanttu giddon woy haratu giddon shaahotettay merettanaadan oottanawukka koyokko.—Roo. 14:19; 2 Qor. 6:3.

14. Ammanettiyoogaa xeelliyaagan Kiristtaaneti bantta qofaanne bantta kahaa waati loohissana danddayiyoonaa?

14 Ne diccido hanotay woy heeray ne biittawu woy ne heerawu ammanettanaadan oottidee? Hegaa mala qofaa haˈˈikka aggabeykkii? Asay ba zariyan ceeqettiyoogee Kiristtaaneti harata iita ayfiyan xeellanaadan oottana bessenna. SHin hara wogan diccida, hara qaalaa haasayiya, hara zariyaa, woy hara sheeshshaa asaabaa bessennabaa neeni qoppiyoogaa akeekikko waatuutee? Yaatikko, zariyan ceeqettiyoogaanne hara zariyaa ixxiyoogaa Yihooway waati xeelliyaakko wotta denttada qoppiyoogee loˈˈo. Ne buzo xinaatiyan woy intte so asaa goynuwan he qofaa loytta pilgga. Yaatada he yohuwaa Yihoowagaadan xeellanawu nena maaddana mala a woossa.—Roome 12:2 nabbaba.

15, 16. (a) Nuuni Xoossawu ammanettidi deˈiyoogan harati waanana giidi qoppana koshshii? (b) Xoossawu ammanettennaadan paaciyaabaa xoonanaadan yelidaageeti bantta naata waati maaddana danddayiyoonaa?

15 Yihoowa asay ubbay etaara oottiyaageetuppe, etaara tamaariyaageetuppe, shoorotuppe, dabbotuppe, woy hara asatuppe dummatanaadan oottiyaabay merettiyoogee attenna. (1 PHe. 2:19) Gidoppe attin, nuuni dummatana bessees! Nuuni dummatiyo gishshawu alamee nuna ixxikko garamettana bessenna; ayssi giikko, hegee hananaagaa Yesuusi kasetidi yootiis. Kiristtaaneti alamiyaaban oossinne exatennaagee keehi koshshiyoogaa nu morkketi daroti akeekokkona. SHin nuussi he yohoy keehi koshshiyaaba.

16 Yashshiyaabay gakkiyo wode nuuni Yihoowayyo ammanettanawu xalana koshshees. (Dane. 3:16-18) Ooninne asa yayyana danddayees; shin yelagati hara asaappe dummatanawu keehi metootana  danddayoosona. Banddiraa siraataa bonchanaadan, woy asay ba biittaa siiqiyo gishshawu bonchiyo baalaa bonchanaadan ne naati paacettikko sohuwaara eta maadda. He paacee gakkiyo wode naati xoonanawu xalana mala, hegaara gayttidabaa eti loytti akeekanaadan maaddanawu So Asaa Goynuwaa prograamiyaa goˈetta. Eti ammaniyoobaa bonchuwan loytti qonccissana mala maadda. (Roo. 1:16) Ne naata maaddanawu, koshshiyaabaa gidikko he allaalliyaabaa eta asttamaaretussi yoota.

YIHOOWAY MEDHIDO UBBABAN UFAYTTA!

17. Nuuni qoppana koshshenna qofay aybee, qassi aybissi?

17 Nuuni diccido biittaa wogaa, qaalaanne qumaa dosana danddayiyoogee erettidaagaa. SHin, nuugaa mali baawa giidi nuuni qoppana koshshenna. Nuuni ufayttana mala, Yihooway ubbaban dumma dummabaa medhiis. (Maz. 104:24; Ajj. 4:11) Yaatin issibaa oottiyo issi ogee haraappe aadhees giidi qoppana koshshii?

18. Yihoowagaadan qoppiyoogee nuna waati maaddii?

18 Xoossay asay ubbay tumaa eranaadaaninne merinawu deˈanaadan koyees. (Yoh. 3:16; 1 Xim. 2:3, 4) Dumma dumma loˈˈo qofaa siyanawu eeno giyoogee nuna maaddees; qassi Kiristtaane issippetettay moorettennaadan naagees. Nuuni Yihoowawu ammanettidi deˈanawu, alamiyaa ooshshan gelana bessenna. Nuuni alamiyaaban oossinne exatokko. Asay shaahettanaadan, otorettanaadaaninne keesettanaadan oottiya Seexaanaa alamiyan deˈiyaabaappe Yihooway nuna kessido gishshawu, a keehi galatoos! Mazamuraawee, “Ishantti issippetettan de7iyoogee aiba lo77obeenne ufaissiyaabee!” yaagidi yootidoogaa mala sarotettay nuuyyo deˈana mala amottoos.—Maz. 133:1.

^ MENT. 10 Piliphisiyuusa biittay Rooma haaruwan deˈees. He gubaaˈiyan deˈiya amaridaageeti Rooma biitta asa gidennan aggokkona; hegee eti bantta ishanttu haratuugaappe aadhiya maataa demmanaadan oottennan aggenna.

^ MENT. 12 Issi issi asatu sunttay laamettiis.