Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2015

Yesuusi Tamaarissido Woosaadan Deˈa—Naaˈˈantto SHaahuwaa

Yesuusi Tamaarissido Woosaadan Deˈa—Naaˈˈantto SHaahuwaa

“Intte Aawai inttena koshshiyaagaa . . . erees.”—MAA. 6:8.

1-3. Nuussi aybi koshshiyaakko Yihooway eriyoobadan issi micheessi siyettidoy aybissee?

LANO giyo kumetta wodiyaa aqinyiyaa 2012n a Jarmane biido wode hanidabaa mule dogukku. A woossido naaˈˈu woosaayyo zaaruwaa demmidabadan qoppawusu. A horoophilee uttiyoosaa gakkanawu adussa ogiyaa baaburiyan baydda koyro woosaa woossaasu. A markkattanawu Yihooway maaddana mala woossaasu. Horoophilee uttiyoosaa gakkada, a kaalliya galla gakkanaassi beennan takkiyoogaa era simmada naaˈˈantto woosaa woossaasu. Lana ba miishshaappe dariya baggaa wurssido gishshawunne he gallassi aqiyo sohoy baynna gishshawu, Yihooway maaddanaadan woossaasu.

2 Lana naaˈˈantto woosaa biron wurssiyo wode issi uri, “Lanee, hagan ay oottay?” giyoogaa siyaasu. O haasayissiya he yelagay kase iira tamaaridaagaa. I Tohossa Afirkkaa biyo gishshawu bana moyssanawu yiida ba aayeeranne ba aayee aayeera deˈees. A aayyiyaa Elkka Lani hanotaa akeekada Lana banttanaara aqanaadan kehatettan shoobbaasu. Elkkanne i aayyiyaa Lano kehatettan mokkidosona; qassi i ammanuwaabaanne kumetta wodiyaa haggaazuwaabaa darobaa oychidosona.

 3 Kaalliya gallassi maallado loˈˈo qanˈˈiyaa mi simmin, Lana hara oyshata Geeshsha Maxaafaappe zaaraasu; qassi eta zaarettidi oychana mala eta adrashaa ekkaasu. Lana bantta soo saruwan simmaasu; qassi a kaseegaadankka aqinye. Yihooway i woosaa siyidabadan, issi koshshiyaabaa eridabadaaninne o maaddidabadan iyyo siyettees.—Maz. 65:2.

4. Nuussi koshshiyaabaa ay beˈanee?

4 Nuna metoy gakkiyo wode maaduwaa demmanawu woossana danddayoos; qassi Yihooway baassi ammanettiyaageeti hegaadan mintti woossiyoogaa ufayttidi siyees. (Maz. 34:15; Lee. 15:8) SHin, nuuni Yesuusi tamaarissido woosaabaa wotti dentti qoppikko, nuuni akeekennan aggana danddayiyo keehi koshshiya harabaa akeekana danddayoos. Leemisuwawu, Yesuusi tamaarissido woosaa wurssettan nuussi ayyaanaaban koshshiya heezzubaa i waati qonccissidaakko ane qoppoos. Nuussi hachi hachi koshshiya qumaa xeelliyaagan woossido oyddantto woosaara maayettiya ogiyan deˈanawu kaseegaappe loytti oottana danddayiyoobi deˈii?—Maatiyoosa 6:11-13 nabbaba.

“HACHCHI HACHCHI KOSHSHIYA QUMAA NUUYYO HACHCHI IMMA”

5, 6. Nuussi koshshiyaagaa keenay deˈikko, hachi hachi koshshiya qumaabaa woossiyoogee bessiyaaba gidiyoy aybissee?

5 He woosaa “taayyo” hachi koshshiya qumaa giidi gidennan, “nuussi” hachi koshshiya qumaa giidi woossiyoogaa akeeka. Afirkkan woradaa xomoosiya Vikteri hagaadan giis: “Nuuni maana qumaa awuppe demmanee, woykko keettaa keraa nuussi ooni qanxxanee giidi taaninne ta machiyaa hirggenna gishshawu, ubbatoo Yihoowa wozanappe galatays. Nu ishantti nuussi koshshiyaabaa ubba gallassi kehatettan kunttoosona. SHin nuna maaddiyaageeti miishshaara gayttidaagan banttana gakkiya metuwan genccanaadan woossays.”

6 Nuussi daro gallassawu gidiya qumay deˈikko, hiyyeesatettan deˈiya woykko daafaban qohettida ishanttubaa qoppana danddayoos. Nuuni etawu woossiyoogaa xalla gidennan, nu woosaadan oottana bessees. Leemisuwawu, maaddana koshshiyo nu mala Kiristtaanetussi nuussi deˈiyaabaappe shaakki immana danddayoos. Kumetta saˈan oosettiya oosuwawu nuuni immiyo miishshaa maara goˈettiyoogaa eriyo gishshawu, hegawukka ubbatoo miishshaa immana danddayoos.—1 Yoh. 3:17.

7. Nuuni ‘wonttobawu hirggana’ koshshennaagaa Yesuusi waati tamaarissidee?

7 Yesuusi nuuni hachi hachi koshshiya qumawu woossanaadan yootidoogee haˈˈissawu koshshiyaabawu woossanaadaana malatees. Yaatiyo gishshawu, i Xoossay dembban deˈiya ciishshaa waati mayzziyaakko yooti simmidi hagaadan giis: “Laafa ammanoi de7iyoogeetoo, . . . inttena etaagaappe aattidi waati maizzennee? Simmi, ‘Nuuni . . . ai maayanee?’ yaagidi hirggoppite.” I wurssettan zaarettidi, “Wonttobau hirggoppite” yaagidi, ha keehi koshshiya zoriyaa zoriis. (Maa. 6:30-34) Nuuni miishshaa siiqiyoogaappe, hachissi koshshiyaabaa demmidi ufayttidi deˈana bessees. Leemisuwawu, deˈiyo keettaa, nu so asawu koshshiyaabaa kunttanawu oosuwaa, qassi payyatettaara gayttidaagan suurebaa kuuyiyo eratettaa demmanawu woossana danddayoos. SHin nuuni woossana koshshiyo hegaappekka aadhiyaabay deˈees.

8. Yesuusi hachi hachi koshshiya qumaabaa yootidoogee nuuni ay hassayanaadan oottii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

8 Yesuusi hachi hachi nuussi koshshiya qumaabaa yootidoogee nuuni ayyaanaabaa qumaa hassayanaadan oottana koshshees. Nu Goday, “Asi Xoossai haasayiyo qaala ubban de7anaappe attin, oitta xalaalan de7enna”  yaagiis. (Maa. 4:4) Hegaa gishshawu, Yihooway nuussi koshshiyo wodiyan ayyaanaabaa qumaa immanaadan aggennan woossana koshshees.

“NU NAAQUWAA ATTO GA”

9. Nu nagaray aco mala gididoy aybissee?

9 Yesuusi, “Nu naaquwaa [acuwaa] atto ga” yaagiis. (Maa. 6:12; Luq. 11:4) Nu naaqoy woy nagaray aco mala. Ha maxeetee 60ppe dariya layttaappe kase hagaadan giidi loytti qonccissiis: “Xoossaa higgiyaa kanttidi nagaraa oottiyoogee ayyo acotiyoogaa. . . . Xoossay nu nagaraa gishshawu nuuni nu shemppuwaa qanxxanaadan oychana danddayees. . . . I banaara nuuni dabbotennaadan oottidi, ba sarotettay nuuppe haakkanaadan oottana danddayees. . . . Nuuni ayyo azazettiyoogan a siiqana bessees; qassi nagaraa oottiyoogee Xoossaa siiqennaagaa bessiyo gishshawu, nagaraa oottiyo wode, siiquwaa acuwaa qanxxennan aggoos.”—1 Yoh. 5:3.

10. Yihooway nu nagaraa atto gaana danddayiyoy aybissee, hegan nuuyyo aybi siyettana koshshii?

10 Nu nagaray ubba galla atto geetettana koshshiyoogee Xoossay nu nagaraa atto gaana danddayiyoy Yesuusa wozuwaa yarshshuwaa xallaana gidiyoogaa qonccissees. He wozoy 2,000 gidiya layttaappe kase qanxxettikkokka, nuuni hegaa haˈˈi imettida imotadan xoqqu oottidi xeellana bessees. Nu shemppuwaa “waagai” keehi “al77o” gidiyo gishshawu, nagarancha asi oottana danddayiyoobi aybinne hegaa qanxxana danddayenna. (Mazamure 49:7-9; 1 PHeexiroosa 1:18, 19 nabbaba.) Yihooway he gita imotaa nuussi immido gishshawu, muletoo a galatana koshshees. “Ta nagaraa” giyoogaappe “nu nagaraa” giyoogee nunaara Xoossawu goynniya ubbatussi he maarotay koshshiyoogaa nuna hassayissees. Nuuni ayyaanaaban nu payyatettaabaa xalla gidennan, nuna naaqqiyaageeta gujjin, haratu payyatettaabaakka qoppanaadan Yihooway koyees. Hegaa mala nagaray darotoo laafa; qassi hegaa mala hanotan, Xoossay nu nagaraa atto giidoogaadan, nuuni nu ishanttu nagaraa atto gaanawu koyiyoogaanne eta wozanappe siiqiyoogaa bessana danddayoos.—Qol. 3:13.

Xoossay neeyyo atto gaanaadan koyikko, haratussi atto ga (Mentto 11 xeella)

11. Nuuni haratussi atto gaana koshshiyoy aybissee?

11 Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu  issi issitoo uluwan lancciyaa oyqqana danddayoos. (Wog. 19:18) Nuuni hegaabaa denttikko, harati nuussi exatana danddayoosona; hegee qassi gubaaˈiyan deˈiyaageeti shaahettanaadan oottees. Hegaa mala hanotaa giigissennan aggikko, Xoossaa maarotaanne wozuwaa xoqqu oottidi xeellennaagaa bessoos. Nuuni atto gaana xayikko, nu Aaway ba Naˈaa yarshshuwaa waagan nuuni goˈettennaadan oottees. (Maa. 18:35) Yesuusi woosaa tamaarissosaara hegaa loytti qonccissiis. (Maatiyoosa 6:14, 15 nabbaba.) Wurssettan, Xoossaa maarotettan goˈettanawu, nuuni wolqqaama nagaraa oottennaadan naagettana bessees. Nuuni nagaraa oottennaadan wozanappe koyiyoogee kaalliya woosaa woossanaadan oottees.—1 Yoh. 3:4, 6.

NUNA “PAACEN GELISSOPPA”

12, 13. (a) Yesuusi xammaqetti simmin takkennan a aybi gakkidee? (b) Nuuni paacettikko, hara uran gaasoyana koshshennay aybissee? (c) Yesuusi hayqqana gakkanaashin ammanettiyoogan ay qonccissidee?

12 Yesuusi xammaqetti simmin takkennan a gakkidabaa qoppiyoogee, nuna “paacen gelissoppa” giidi nuuni woossana koshshiyoogaa akeekanaadan maaddana danddayees. Dabloosi a “paaccana mala,” Xoossaa ayyaanay Yesuusi bazzo baanaadan oottiis. (Maa. 4:1; 6:13) Hegan nuuni garamettana koshshii? Xoossay ba Naˈaa saˈaa kiittido waanna gaasuwaa akeekikko garamettokko. I kiitettidoy Addaameenne Hewaana Xoossaa haaruwaa koyennan ixxido wode denddidabaa giigissanaassa. Denddida oyshata zaaranawu wodiyaa koshshiis. Leemisuwawu, Xoossay asaa medhido ogiyan bali deˈii? Wottiyoobi baynna asi Seexaanay paaccikkokka Xoossaa haaruwawu exatana danddayii? Asay bana barkka haariyaakko etawu injjetanee? (Doo. 3:4, 5) He oyshata zaaranawu wodiyaa koshshiyaaba gidikkonne, hegee Yihooway haariyoy maaddiya ogiyaana gidiyoogaa yuushshi qoppiya meretati beˈanaadan oottees.

13 Yihooway geeshsha gidiyo gishshawu, ooninne iitabaa oottanaadan mule paaccenna. SHin, paacciyaagee Dabloosa. (Maa. 4:3) Seexaanay nuna daro ogiyan paaccanawu malees. SHin nuuni doorana danddayoos. Nuuni ubbay paaciyaa eqettanawu woy eqettennan agganawu kuuyana danddayoos. (Yaaqooba 1:13-15 nabbaba.) Yesuusi bana gakkida ubba paaciyawu haniya xiqisiyaa Xoossaa Qaalaappe yootidi, sohuwaara eqettiis. Yaatiyoogan, Yesuusi Xoossaa haaruwawu exatiis. SHin Seexaanay hidootaa qanxxibeenna. I Yesuusa paaccanawu injjetiya wodiyaa demmana gakkanaassi naagiis. (Luq. 4:13) Yesuusi i ammanettennaadan oottanawu Seexaanay paaccido paace ubbaa muletoo eqettiis. Kiristtoosi geeshsha gidida Yihoowa haaruwawu exatidi, wottiyoobi baynna asay wolqqaama paacee deˈishinkka ammanettana danddayiyoogaa qonccissiis. SHin, Seexaanay nena gujjin, Yesuusa kaalliyaageeta paaccanawu malees.

14. Nuuni paaciyan gelenna mala ay oottana koshshii?

14 Yihoowa haaruwaara gayttidaagan denddida oyshawu haˈˈikka zaaro koshshees. Hegaa gishshawu, Yihooway Seexaanay nuna paaccanaadan paqqadiis. Xoossay nuna paaccenna. SHin, i nunan ammanetteesinne nuna maaddanawu koyees. Gidikkokka, Yihooway nuuni koyidobaa dooriyo maataa bonchiyo gishshawu, paaciyan gelennaadan nuna teqqenna. Nuuni ayyaanaaban beegottidi deˈananne mintti woossana koshshees. Yihooway nuuni woossidobaa waati polii?

Ayyaanaaban minnada deˈa; qassi mishettada haggaaza (Mentto 15 xeella)

15, 16. (a) Nuuni eqettana koshshiyo issi issi paacee aybee? (b) Issi uri paacettikko oyshettiyay oonee?

15 Nuuni paaciyaa eqettanaadan minttettananne maaddana danddayiya ba geeshsha  ayyaanaa Yihooway nuussi immees. Qassi koshshennaban daro wodiyaa, daro miishshaanne daro wolqqaa wurssiyoogaa mala, nuuni naagettana bessiyo hanotaabaa Xoossay ba Qaalaa baggaaranne gubaaˈiyaa baggaara kasetidi nuna zorees. Espeninne Yaana Awurooppan keehi dure biittan deˈoosona. Eti kumetta wodiyaa aqinye gididi bantta biittan aassiyaageeti keehi koshshiyoosan daro layttawu haggaazidosona. Eti koyro naˈaa yelidi aqinye gididi haggaaziyoogaa aggidosona; haˈˈi qassi macca naˈa yelidosona. Espeni hagaadan giis: “Nuuni Xoossaa oosuwaa kaseegaadan daro saatiyaa oottana danddayenna gishshawu, paaciyan gelennaadan darotoo Yihoowa woossoos. Nuuni ayyaanaaban minni deˈanaadaaninne mishettidi haggaazanaadan Yihooway nuna maaddana mala woossoos.”

16 Ha wodiyan asaa paacciya harabay pokkobaa beˈiyoogaanne siyiyoogaa. Hegaa mala paaciyan gelikko, Seexaanan gaasoyana danddayokko. Aybissi? Seexaanaynne a alamee nuuni koyennabaa oottanaadan nuna giddana danddayenna gishshataassa. Issoti issoti iitabaa qoppiyoogan he paaciyan gelidosona. Nu ishanttuppe daroti hegaa eqettidoogaadan, nuunikka eqettana danddayoos.—1 Qor. 10:12, 13.

‘IITAAPPE NUNA ASHSHA’

17. (a) Iitaappe nuna ashshanaadan woossiyo woosaadan waani deˈana danddayiyoo? (b) Mata wode nuna woppissiyaabi aybi hananee?

17 ‘Iitaappe nuna ashshanaadan’ woossiyoogaara maayettidi deˈanawu, nuuni Seexaanaa alamiyaabaa woy ‘saˈaabaa gidennan’ deˈana bessees. Nuuni “sa7aa woi sa7an de7iya aibanne” siiqana bessenna. (Yoh. 15:19; 1 Yoh. 2:15-17) Yaatanawu ubbatoo baaxetana koshshees. Yihooway Seexaanaa diggirggidi a iita alamiyaa xayssiyoogan he woosaa zaariyoogee keehi woppissiyaaba gidana! SHin Seexaanay saluwaappe duge olettido wode, baayyo guutta wodee attidoogaa eriyoogaa nuuni hassayana bessees. I hanqquwaa suullido gishshawu, nuuni ammanettennaadan oottanawu bawu danddayettida ubbabaa oottees. Hegaa gishshawu, appe nuna ashshanaadan muletoo woossana koshshees.—Ajj. 12:12, 17.

18. Seexaanaa alamee xayiyo wode attanawu, nuuni muletoo ay oottana koshshii?

18 Seexaanay baynna alamiyan deˈanawu koyay? Koyikko, Xoossaa Kawotettay Xoossaa sunttaa geeshshidi, a shenee saˈan hananaadan oottana mala woossiyoogaa aggoppa. Yihooway ayyaanaabaaninne asatettan nuussi koshshiyaabaa immana mala woossa. Ee, Yesuusi tamaarissido woosaadan deˈanawu murtta.