Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2015

Yesuusi Tamaarissido Woosaadan Deˈa—Koyro SHaahuwaa

Yesuusi Tamaarissido Woosaadan Deˈa—Koyro SHaahuwaa

“Ne geeshsha sunttai anjjetto.”—MAA. 6:9.

1. Maatiyoosa 6:9-13n deˈiya woosaa haggaazuwan waati goˈettana danddayiyoo?

YESUUSI tamaarissido woosaa daro asay muleera hassayees. Nuuni sooppe soo biidi haggaaziiddi Xoossaa Kawotettay mata wode saˈan ufayssiya darobaa oottana, tumuppe deˈiya haaro gidiyoogaa asay akeekanaadan maaddanawu darotoo he woosaabaa yootoos. Qassi Xoossaassi sunttay deˈiyoogaanne nuuni he sunttaa geeshsha ootti xeellana bessiyoogaa yootanawu, “ne geeshsha sunttai anjjetto” yaagiyaagaa goˈettoos.—Maa. 6:9.

2. Nuuni woossiyo wode ubbatoo i tamaarissido woosaa muleera zaarettanaadan Yesuusi koyibeennaagaa aybin eriyoo?

2 Yesuusi banttana Kiristtaane giya darotuugaadan nuuni woossiyo wode ubbatoo he woosan deˈiya qofa ubbaa zaarettanaadan koyidee? CHii koyibeenna. Yesuusi he woosaa tamaarissanaappe kase, “Intte woossiyo wode, . . . mela [issibaa zaari zaaridi] biddoppite” yaagiis. (Maa. 6:7) Guyyeppe, i he woosaa zaarettidi tamaarissikkokka, kaseegaappe dummatiya qaalaa goˈettiis. (Luq. 11:1-4) Hegaa gishshawu, nuuni ay  oychana koshshiyaakkonne awugaa kaseyanaakko akeekanaadan maaddiya woosaa Yesuusi tamaarissiis.

3. Yesuusi tamaarissido woosaabaa beˈiyo wode nuuni qoppana danddayiyo oyshati awugeetee?

3 Ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan, Yesuusi tamaarissido woosaabaa nuuni loytti akeekana. Hegaa beˈiyo wode, ‘He woosay taani kaseegaappe loˈˈo woosaa woossanaadan waati maaddii? Qassi taani he woosaadan deˈiyaanaa?’ gaada nena oycha.

“SALUWAN DE7IYA NU AAWAU”

4. “Nu aawau” giya qofay nuna ay hassayissii, qassi saˈan deˈanawu hidootaa wottiyaageetussi Yihooway ‘Aawa’ gidiyoy ayba ogiyaanee?

4 “Ta aawawu” giyoogaappe “Nu aawau” giyoogee, nuuni issoy issuwaa wozanappe siiqiya ‘ishanttu’ maabaraa yame gidiyoogaa hassayissees. (1 PHe. 2:17) Hegee keehi gita maata! Saluwan deˈanaadan Yihooway dooridoogeeti ayyo naata gidido gishshawu, dumma hanotan i eta Aawa. (Roo. 8:15-17) Saˈan deˈanawu hidootan naagiyaageetikka Yihoowa “Ta Aawau” gaana danddayoosona. I etawu Deˈuwaa Immidaagaa gidiyo gishshawu, baassi tummuppe goynniya ubbatussi koshshiyaabaa siiquwan immees. Saˈan deˈanawu hidootan naagiyaageeti nagaraappe geeyidi, wurssetta paaciyaa xooni simmidi, kumetta hanotan Xoossaa naata gidana.—Roo. 8:21; Ajj. 20:7, 8.

5, 6. Aawaynne aayyiyaa bantta naatussi immana danddayiyo loˈˈo imotay aybee, qassi naati ubbay he imotan ay oottana koshshii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

5 Aawaynne aayyiyaa bantta naati woossanaadan tamaarissiyo wodenne eti saluwan deˈiya, etassi qoppiya Aawadan Yihoowa xeellanaadan maaddiyo wode, etassi loˈˈo imotaa immoosona. Haˈˈi Tohossa Afirkkan woradaa xomoosiyaagaa gididi haggaaziya ishay hagaadan giis: “Nu macca naati yelettoosappe doommada, taani sooppe harasaa baana xayikko, ubba galla qammi etaara woossays. Nuuni he wode qammi qammi woygidi woossidaakko nu macca naati hassayennaagaa darotoo yootoosona. Gidoshin, he hanotaa, nu Aawaa Yihoowaara haasayiyoogee geeshshaba gidiyoogaanne hegee woppu gaanaadan oottiyoogaa hassayoosona. Eti haasayaa doommosaara bantta qofaanne banttawu siyettiyaabaa yootidi Yihoowa woossiyo wode tawu sissanaadan minttettaas. Hegee eta wozanan deˈiyaabaa akeekanaadan tana maaddiis. Yaatada eti loˈˈo woosaa woossanawu Yesuusi tamaarissido woosaappe keehi koshshiyaabaa gujjanaadan loddan loddan tamaarissaas.”

6 He ishaa macca naati guuttati ayyaanaaban dicci dicci biidoogee garamissiyaaba gidenna. Eti haˈˈi azinaa gelidi, bantta azinatuura ufayssan Xoossaa sheniyaa kumetta wodiyaa oottoosona. Aawaynne aayyiyaa bantta naati Yihoowaara mata dabbo gidanaadan maaddiyoogaappe aadhiya imotaa etassi immana danddayokkona. Ubba asay he alˈˈo dabbotaa minttidi deˈana koshshees. Yaatanawu Xoossaa sunttaa siiqiyoogaanne a sunttaa wozanappe bonchiyoogaa tamaarana bessees.—Maz. 5:11, 12; 91:14.

“NE GEESHSHA SUNTTAI ANJJETTO”

7. Xoossaa asawu ayba maatay deˈii, shin nuuppe koyettiyaabay aybee?

7 Nuuni Xoossaa sunttaa eriyoogaa xalla gidennan, a sunttan xeegettiya ‘asa’ gidiyoogeekka nuussi gita maata. (Oos. 15:14; Isi. 43:10) Saluwan deˈiya nu Aawaa, “Ne geeshsha sunttai anjjetto” giidi woossoos. Hegaadan woossiyoogee Yihoowa  geeshsha sunttaa bonchennaagaa bessiyaabaa oottennaadan woy haasayennaadan i nuna maaddanaadan oychana mala denttettana danddayees. Bantta sabbakiyoobaa oosuwan peeshshibeenna, koyro xeetu layttan deˈida amarida asatu mala gidanawu nuuni koyokko. Kiitettida PHawuloosi etabaa, “Intte gaasuwan Xoossaa sunttai Aihuda gidenna asatu giddon cayettees” yaagiis.—Roo. 2:21-24.

8, 9. Yihooway ba sunttaa bonchissanawu qoppiyaageeta waati anjjiyaakko bessiya leemisuwaa yoota.

8 Nuuni Yihoowa sunttaa bonchissanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottoos. Norwey biittan issi michiyaa qoppennan i azinay hayqqin, naaˈˈu laytta naˈaara barkka aattaasu. A hagaadan gaasu: “Hegee ta deˈuwan taani keehi metootido wode. Taani balabaa kuuyada woykko Yihoowayyo ammanettennan aggada Seexaanay Yihoowa boranaadan oottenna mala minnanawu Yihooway wolqqaa immanaadan ubba galla darotoo woossaas. Taani Yihoowa sunttaa bonchissanawu koyaas; qassi ta naˈay ba aawaa Gannatiyan beˈanaadan koyaas.”—Lee. 27:11.

9 Yihooway hegaa mala woosaa siyii? Ee, siyees. He michiyaa iyyo qoppiya i mala Kiristtaanetuura ubbatoo gayttiyoogee o maaddiis. A ichashu layttappe guyyiyan gubaaˈe cimaa gelaasu. I naˈaa layttay haˈˈi 20; i xammaqettida isha. A, “Ta azinay a dichanaadan maaddido gishshawu, taani keehi ufayttays” yaagaasu.

10. Xoossaa boncho sunttay cashsha ubbaappe muleera geeyanawu aybi koshshii?

10 Xoossaa boncho sunttay cashsha ubbaappe muleera geeyanawu aybi koshshii? Yaatanawu, Yihooway ba haaruwaa eriiddi eqettiya ubbaa xayssana bessees. (Hizqqeela 38:22, 23 nabbaba.) Asay loddan loddan wottiyoobi baynnaagaa gidana. Qoppana danddayiya mereta ubbay Yihoowa sunttaa geeshsha ootti xeelliyo wodiyaa beˈanawu keehi amottoos! Hegaappe simmin, saluwan deˈiya siiqiya nu Aaway ubbaassi ubbabaa hanana.—1 Qor. 15:28.

“NE KAWOTETTAI YO”

11, 12. Tumu Kiristtaaneti 19tta xeetu layttaa wurssettaa heeran ay akeekidonaa?

11 Yesuusi saluwaa baanaappe kase i kiittidoogeeti, “Godau, ha wodiyan Israa7eelatussi kawotettaa zaaruutee?” yaagidi oychidosona. Xoossaa Kawotettay haariyoogaa awude doommanaakko eti eranawu wodee gakkibeennaagaa Yesuusa zaaroy bessees. I bana kaalliyaageeti mishiraachuwaa sabbakiyo keehi koshshiya oosuwaa minnidi oottanaadan yootiis. (Oosuwaa 1:6-8 nabbaba.) SHin, Yesuusi bana kaalliyaageeti Xoossaa Kawotettay yaanaagaa hidootan naaganaadankka tamaarissiis. Yaatiyo gishshawu, kiitettidaageetu wodiyaappe doommidi, Kiristtaaneti he Kawotettay yaanaadan woossoosona.

12 Yesuusi saluwan haariyoogaa doommiyo wodee matattin, hegee haniyo wodiyaa eranaadan Yihooway ba asaa maaddiis. Raasili 1876n, Baybil Egzamayner giyo maxeetiyan issi huuphe yohuwaa xaafiis. “Ayhuda Gidenna Asaa Wodee Awude Wuranee?” giya he huuphe yohoy 1914y dumma laytta gidiyoogaa yootiis. He huuphe yohoy Daaneela hiraagan odettida “laappun laittai” Yesuusi yootido ‘Ayhuda gidenna asatu wodiyaara’ gayttidaba gidiyoogaa qonccissiis. *Dane. 4:16; Luq. 21:24.

13. SHaˈanne uddufun xeetanne tammanne oyddan aybi hanidee, qassi he wodeppe doommidi alamiyan hanidabay ay qonccissii?

 13 Alamiyan ubbasaa gakkida olay Awurooppaa biittatun 1914n denddiis. He olay 1918n wurido wode, wolqqaama koshaynne olan hayqqidaagaappe dariya asaa worida infiluwenzzaa giyo harggee denddiis. Yesuusi saˈaa ooratta Kawo gididi beettenna hanotan qonccana wodiyaabaa yootido “malaatai” hegaadan polettiyoogaa doommiis. (Maa. 24:3-8; Luq. 21:10, 11) Godaa Yesuus Kiristtoosawu 1914n ‘akiliilee imettidoogaa’ daro naqaashay bessees. “I xooniiddinne qassikka xoonanau kiyiis.” (Ajj. 6:2) I Seexaanaaranne daydanttatuura olettidi eta saˈaa duge oliyoogan saluwaa geeshshiis. “Sa7aunne abbau aayye7ana! Aissi giikko, xalahe halaqai baayyo guutta wodee attidoogaa eriyo gishshau, wolqqaama hanqquwaara duge inttekko wodhdhiis” giya, Geeshsha ayyaanaa kaaletuwan xaafettida qofay tuma gidiyoogaa asay he wodeppe doommidi beˈiis.—Ajj. 12:7-12.

14. (a) Xoossaa Kawotettay yaanaadan nuuni haˈˈikka woossiyoy aybissee? (b) Nuuni ay oottiyo maataa demmidoo?

14 Ajjuutaa 12:7-12n odettida hiraagay Xoossaa Kawotettay eqqiyo wode asaa bolli gakkiiddi deˈiya waayee doommidoy aybissakko qonccissees. Xoossaa Kawotettaa Kawoy Yesuusi ba morkketu giddon haariyoogaa doommiis. I saˈaappe iitatettaa xayssidi muleera xoonana gakkanaashin, nuuni Xoossaa Kawotettay yaanaadan woossoos. Qassi nuuni “malaatai” polettiyoogaara gayttida maalaalissiya oosuwaa  oottiyoogan, he woosadan deˈana bessees. Yesuusi, “Asa ubbau markka gidana mala, kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana; hegaappe guyyiyan, wurssettai gakkana” yaagidi kasetidi yootiis.—Maa. 24:14.

‘NE SHENEE SAˈAN HANO’

15, 16. Xoossaa shenee saˈan hananaadan woossiyoogaadan waanidi deˈana danddayiyoo?

15 Saˈan 6,000 gidiya layttaappe kase Xoossaa shenee wottiyoobi baynna hanotan haniiddi takkiis. Yihooway asaa deˈoy loˈˈo hanotan doommanaadan ootti medhidoogaa beˈidi, “daro lo77o” giidoy hegaassa. (Doo. 1:31) Hegaappe simmin Seexaanay makkaliis; qassi he wodeppe doommidi, Xoossaa sheniyaa saˈan oottida asay keehi guutta. SHin hosppun miiloone gidiya Yihoowa Markkati Xoossaa shenee saˈan hananaadan woossiyoogaa xalla gidennan, he woosaadan deˈanawu baaxetiyo ha wodiyan deˈiyoogee nuussi keehi gita maata. Eti bantta deˈuwaaninne asaa erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa mishshettidi oottiyoogan he woosaadan deˈoosona.

Ne naati Xoossaa shenee saˈan hanana mala woossiyo woosaadan deˈanaadan maadday? (Mentto 16 xeella)

16 Leemisuwawu, Afirkkan misoonaawe gidada haggaazida, 1948n xammaqettida michiyaa hagaadan gaasu: “Yesuusi tamaarissido woosan deˈiya he qofaadan, taani dorssa mala gidida asay wodee wuriichennan Yihoowa eranaadan etaara gayttada eta maaddanawu darotoo woossays. Qassi taani issi urawu markkattana haniyo wode, i wozanappe siyanaadan maaddanawu akeekaa demmana mala woossays. Nuuni demmido dorssa mala asaa xeelliyaagan, eta maaddanawu baaxetiyoobaa Yihooway anjjana mala woossays.” Layttay 80 gidido he michiyaa haggaazuwan loˈˈo ayfiyaa demmidoogeenne haratuura maadettada daroti Yihoowa Markka gidanaadan maaddidoogee garamissiyaabaa gidenna. Cimido gishshawu abbee baynnaba gidikkonne, Xoossaa sheniyaa oottanawu wozanappe baaxetiya harati oottiyo loˈˈobaa neeni qoppana danddayaasa.—Piliphphisiyuusa 2:17 nabbaba.

17. Yihoowa shenee saˈan hananaadan nuuni woossiyo woosaa i siyidi oottanabaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

17 Xoossaa Kawotettaa eqettiyaageeti ha saˈaappe xayana gakkanaashin, Xoossaa shenee hananaadan ubbatoo woossoos. Biilooniyan qoodettiyaageeti gannate gidida saˈan hayquwaappe denddin, Xoossaa shenee muleera polettiyoogaa nuuni he wode beˈana. Yesuusi hagaadan giis: “Hagan garamettoppite; aissi giikko, duufuwan de7iyaageeti [ta] cenggurssaa siyiyo wodee yees. Siyidi eti duufuwaappe gaxi kiyana.” (Yoh. 5:28, 29) Nuuni siiqiyo hayqqidaageeti denddiyo wode deˈidi eta mokkiyoogee keehi ufayssiyaaba! Xoossay “[nu] aifiyaappe afutta ubbaa quccana.” (Ajj. 21:4) Hayquwaappe denddiya daroti Xoossaa Yihoowabaanne a Naˈaabaa erennan hayqqida ‘worddo’ asata. Hayquwaappe denddiyaageeti ‘merinaa deˈuwaa’ demmanaadan maaddanawu Xoossaa sheniyaabaanne a halchuwaabaa eta tamaarissanaagee gita maata.—Oos. 24:15; Yoh. 17:3.

18. Asaassi keehi koshshiyaabay aybee?

18 Xoossaa Kawotettay yiyo wode Yihoowa sunttaa geeshshana; qassi saluwankka saˈankka deˈiyaageeti issippetettan Yihoowawu goynnana. Hegaa gishshawu, Yesuusi tamaarissido woosan woossiyo koyro heezzubay muleera polettiyo wode, asawu keehi koshshiyaabay polettana. Kaalliya huuphe yohuwan, nuuni woossanaadan Yesuusi tamaarissido keehi koshshiya harabaa beˈana.

^ MENT. 12 Xoossay essido Mase Kawotettay 1914n eqqiyo wode ha hiraagay waani polettidaakko loytta akeekanawu, Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giyo maxaafaa sinttaa 215-218 xeella.