Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2015

I Asaa Siiqees

I Asaa Siiqees

‘Asaa naati tana ufayssoosona.’—LEE. 8:31.

1, 2. Yesuusi asaa keehi siiqiyoogaa bessiya issibay aybee?

XOOSSAWU bayra naˈay akeekanawu danddayettenna Yihoowa aadhida eratettawu aybippenne aadhiya leemiso; qassi i ba Aawawu “waanna oosanchcha.” I ba Aaway “salota miccido wodenne” “sa7aa baasuwaa i baasido wode” ay keena ufayttidaakko qoppa. SHin Xoossawu bayra Naˈay ha meretata nashshikkonne, asaa naatun keehi ‘ufayttees.’ (Lee. 8:22-31) Ee, koyroppe doommidi i asaa siiqees.

2 Guyyeppe, Xoossawu Bayra Naˈay ba Aawawu ammanettiyoogaa, a siiqiyoogaanne ‘asaa naata’ wozanappe siiqiyoogaa bessanawu “ba shenen ubbabaa aggi bayidi,” asa milatidi qoncciis. I “daro asaa wozanau” hegaadan oottiis. (Pili. 2:5-8; Maa. 20:28) I asaa keehi siiqees! Yesuusi saˈan deˈiyo wode, Xoossay awu maalaalissiyaabaa oottiyo wolqqaa immiis; he maalaalissiyaabaa oottiyoogan i asaa keehi siiqiyoogaa qonccissiis. Yaatiyoogan, mata wode kumetta saˈan hanana maalaalissiyaabaa Yesuusi bessiis.

3. Ha huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

 3 Yesuusi saˈan deˈiyo wode, ‘Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaakka’ yootiis. (Luq. 4:43) He Kawotettay a Aawaa sunttay bonchettanaadan oottanaagaanne asaa bollappe meto ubbaa qaaranaagaa Yesuusi erees. Yesuusi sabbakiyo wode, maalaalissiya darobaa oottiis. He maalaalissiyaabay i ubba asawu keehi qoppiyoogaa bessiyaaba. Hegee nuna maaddiyoy aybissee? Nuuni hegaappe tamaariyoobay sinttanaabaa ammanettidi hidootan naaganaadan oottiyo gishshataassa. Yesuusi oottido maalaalissiyaabaappe oyddata ane pilggana.

‘PATTANA MALA WOLQQAY A BOLLI DEˈEES’

4. Yesuusi inchirichay oyqqido issi bitaniyaara gayttido wode aybi hanidaakko qonccissa.

4 He wode Yesuusi haggaaziyoogaa doommi uttiis, qassi keehi mata wode Galiilan haggaaziis. Issi kataman Yesuusi keehi azzanttiyaabaa beˈiis. (Mar. 1:39, 40) A sinttan deˈiya bitaniyaa inchirichaa giyo keehi yashshiya harggee oyqqiis. Haakimee Luqaasi, ‘Inchirichay a bolla ubban kumiis’ giidi, bitaniyaa harggee ay keena goobidaakko qonccissiis. (Luq. 5:12) He bitanee Yesuusa “be7idi, a sinttan gulbbatidi, ‘Godau, neeni koyikko, tana pattanau danddayaasa’ yaagidi woossiis.” Yesuusawu a pattiyo wolqqay deˈiyoogaa he bitanee siribeenna; shin Yesuusi a pattanawu koyiyaakkonne i eranawu koyiis. Bitanee wozanappe oychidobaa Yesuusi woygidi zaaranee? He bitaniyaa bollay keehi moorettennan waayi aggana; Yesuusi a beˈiyo wode ay qoppideeshsha? Hegaa mala harggiyan waayettiya asaassi qarettenna Parisaawetudan Yesuusi hananee? Nena gidiyaakkoshin, ay oottuutee?

5. Yesuusi inchirichay oyqqido bitaniyaa pattiyo wode, “Taani koyais” gaanaadan a denttettidabay aybee?

5 Muuse Higgiyan odettidaagaadan, “Taani tuna, taani tuna!” gaanaagaa, bitanee sheneho geennan aggenna. Yesuusi hegaabaa denttibeenna. SHin i he bitaniyaabaanne assi koshshiyaabaa loytti qoppiis. (Wog. 13:43-46) Nuuni Yesuusi ay qoppidaakko erana xayikkonne, a wozanan deˈiyaabaa eroos. Yesuusi bitaniyawu qarettidi maalaalissiyaabaa oottiis. Yesuusi ba kushiyaa yeddidi, a bochchidi, “Taani koyais; paxa!” yaagidi, qarettiyoogaa bessiya qaalan mintti yootiis. Hegaappe simmin, “inchchirichchai bitaniyaa yeddi aggiis.” (Luq. 5:13) Yesuusi he maalaalissiya gitabaa oottanaadaaninne asaa keehi siiqiyoogaa bessanaadan Yihooway ayyo wolqqaa immiis.—Luq. 5:17.

6. Yesuusi oottido maalaalissiyaabaa xeelliyaagan garamissiyaabay aybee, qassi hegee ay qonccissii?

6 Xoossay immido wolqqan Yesuusi keehi maalaalissiya darobaa oottiis. I inchirichaa xallappe gidennan, hargge ubbaappenne saho ubbaappekka asaa pattiis. Geeshsha Maxaafay “asai duudeti haasayishin, quunati sitti giishin, wobbeti hemettishin; qooqeti xeellishin be7idi” garamettidoogaa yootees. (Maa. 15:31) Yesuusi qarettidi hegaa malabaa oottanawu, bollaa qommuwaa issuwaagaa harawu immana koshshibeenna. I sahettida bollaa qommuwaa pattiis! I asaa sohuwaara pattiis; ubba issi issitoo haahuwan deˈiyaageetakka pattiis. (Yoh. 4:46-54) Ha maalaalissiyaabati ay qonccissiyoonaa? Hegee saluwan Kawo gididi haariiddi deˈiya Yesuusawu asaa merinawu pattanawu wolqqa xalla gidennan, koshshaykka deˈiyoogaa bessees. Yesuusi asaa waati oyqqidaakko eriyoogee Geeshsha Maxaafay,  “Hiyyeesatussinne manqqotussi i qarettees” yaagidi kaseti yootidobay ooratta alamiyan polettanaagaa nuuni ammanettanaadan oottees. (Maz. 72:13) Ee, he wode Yesuusi waayettiyaageeta ubbaa wozanappe maaddana.

“DENDDA EQQA; NE ARSSAA TOOKKADA BA”

7, 8. Yesuusi Galiilaappe Yihudaa biiddi ay oottidee?

7 Yesuusi inchirichay oyqqido bitaniyaa pattoosappe amarida aginay aadhi simmin, Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiiddi Galiilaappe Yihudaa biis. Yesuusi sabbakiyo wode siyidanne i eta siiqiyoogaa akeekida asay shaˈan qoodettennan aggenna. I hiyyeesaassi mishiraachuwaa yootanawu, qashettidaageetussi birshshettiyoogaa awaajjanawunne wozanay meqqidoogeeta koolanawu koyiyoogee qoncce.—Isi. 61:1, 2; Luq. 4:18-21.

8 Hegaappe simmin Niisaana aginay gakkiis. Yesuusi ba Aawaa azazuwaa polanawu Paasikaa Baalawu Yerusalaama katamaa biis. Asay he geeshsha baalawu katamaa gakkiyo wode, yan darobay oosettees. Beeta maqidasiyaappe huuphessa baggan Beetasayda giyo dagatti uttida haattay deˈees; qassi Yesuusi sahettida bitaniyaara yan gayttiis.

9, 10. (a) Asay beni Beetasayda biyoy aybissee? (b) Yesuusi yan ay oottidee, qassi hegaappe nuuni tamaariyoobay aybee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

9 Sahettiyaanne harggiya cora asay Beetasaydan shiiqees. Eti yaa biyoy aybissee? Eti sahettida uri haattay qaaxxiyo wode gelikko paxees giidi ammanoosona; eti hegaadan giidi ammaniyoy aybissakko erettenna. Paxanawu koyidi unˈˈettida, hirggidanne hidootaa qanxxida daro asawu haniyoobay kirqqi giidoogaa qoppa. Asatettan wottiyoobi baynna Yesuusi yaa ayssi biidee? Yesuusi issi bitaniyawu qarettidi a haasayssiis; he bitanee Yesuusi yelettanaappe kase doommidi sahettees.—Yohaannisa 5:5-9 nabbaba.

10 Yesuusi bitaniyaa “Paxanau koyai?” giidi oychiyo wode, bitanee ay keena azzanidaakko qoppana danddayay? Bitanee sohuwaara zaariis. I paxanawu koyees; shin haattaa giddo gelanawu a maaddiya uri baynna gishshawu, i paxana danddayennabadan qoppiis. Yesuusi i ba arssaa tookkidi baanaadan azaziis; hegee ayyo danddayettennaba. Hegaa gishshawu bitanee ba arssaa tookkidi hemettiyoogaa doommiis. He ufayssiyaabay Yesuusi ooratta alamiyan oottanabawu xeera beso. Yesuusi asawu qarettiyoogaakka he maalaalissiyaabaappe akeekoos. I metootidaageeta koyanawu bees. Yesuusi oottidobay ha alamiyan gakkiya metuwaa gaasuwan unˈˈettidaageeta nu moottan ubbatoo koyanaadan nuna denttettana koshshees.

“TA AFALAA BOCHCHIDAI OONEE?”

11. Harggiyan waayettidaageetussi Yesuusi qarettiyoogaa Marqqoosa 5:25-34y waati qonccissii?

11 Marqqoosa 5:25-34 nabbaba. Issi maccaasiyaa 12 layttawu yeellatada deˈaasu. I harggee goynuwaa gujjin, i deˈuwan o wayssiis. “Daro aakimeti o aakimishinkka, a paxa kaa7ettaasu; ba miishshaa ubbaa wurssinkka” iyyo haa iitiis. SHin issi gallassi maccaasiyaa paxanawu harabaa halchaasu. A Yesuusa mati shiiqanawu koyaasu. A asaa giddoora kanttada Yesuusa afalaa bochaasu. (Wog. 15:19, 25) Yesuusi wolqqay baappe kiyidoogaa eridi, ba afalaa bochiday oonakko oychiis. Maccaasiyaa “yashshaa kokkoraidda” Yesuusakko  baada a “sinttan gufannaasu; qassi tumu hanidabaa ubbaa ayyo yootaasu.” Yesuusi ba Aaway Yihooway he maccaasiyo pattidoogaa erido gishshawu, iyyo keha qaalan, “Ta na7ee, nena ne ammanoi pattiis; saruwan ba, ne waayiyaappenne paxa” yaagiis.

Yesuusi oottido maalaalissiyaabay nubaynne nu metuwaabay a tumuppe qofissiyoogaa bessees (Mentto 11, 12 xeella)

12. (a) Hanno gakkanawu beˈidobaappe, Yesuusabaa woygada qonccissuutee? (b) Yesuusi nuuyyo aybin leemiso gididee?

12 Yesuusi daro keha! I harggiyan waayettiyaageetuyyo wozanappe qarettiyoogaa akeekoos. ‘Nuna ooninne siiqenna, qassi pattokko’ giidi nuuni qoppanaadan Seexaanay koyees. Yesuusi oottido maalaalissiyaabay nubaynne nu metuwaabay a tumuppe qofissiyoogaa bessees. I keehi qarettiya Kawonne Qeese Ubbatu Halaqaa! (Ibr. 4:15) Nuna etaagaadan sakkana xayikko, harggee caddiyoogeetu waayiyaa akeekanawu metana danddayees. Yesuusi sahettana xayikkonne, sahettidaageetu hanotaa akeekidi etawu qarettidoogaa hassayana danddayoos. Yesuusa leemisoy nuuni nuuyyo danddayettida ubban hegaadan oottanaadan denttana mala amottoos.—1 PHe. 3:8.

“YESUUSI AFUXXIIS”

13. Alˈˈaazari hayquwaappe denddidoogee Yesuusa eeshshaabaa ay qonccissii?

13 Harati azzaniyo wode Yesuusi etawu wozanappe qarettees. A laggee Alˈˈaazari hayqqin harati azzanido gishshawu, Yesuusi keehi qarettidi “mishettiis”; qassi “tookki shemppiis.” I Alˈˈaazara sohuwaara denttanaagaa erikkonne, hegaadan seelettiis. (Yohaannisa 11:33-36 nabbaba.) Yesuusi yeekkanawu yeellatibeenna. Matan deˈiya asay Alˈˈaazarayyoonne eta  soo asawu Yesuusi qarettiyoogaa akeekana danddayees. Yesuusi Xoossay immido wolqqaa goˈettidi ba laggiyaa hayquwaappe denttiyoogan keehi qarettiyoogaa bessiis!—Yoh. 11:43, 44.

14, 15. (a) Yihooway asaa bollappe metuwaa qaaranawu keehi koyiyoogaa bessiyaabay aybee? (b) “Hassayissiyoogaa” giyo qaalay nuna ay tamaarissii?

14 Geeshsha Maxaafay Yesuusi “muleerakka [Medhidaagaa] meretaa” ekkidoogaa yootees. (Ibr. 1:3) Yaatiyo gishshawu, Yesuusinne a Aaway sahuwaanne hayquwaa gaasuwan gakkiya azzanuwaa xayssanawu koyiyoogaa Yesuusi oottido maalaalissiyaabay qonccissees. Yihoowaynne Yesuusi mata wode keehi daro asaa hayquwaappe denttana. Yesuusi ‘duufuwan deˈiyaageeti duufuwaappe gaxi kiyiyo’ wodee yaanaagaa yootiis.—Yoh. 5:28, 29.

15 Xoossay hassayiyoogaara gayttidaba gidiyo gishshawu, Yesuusi “hassayissiyoogaa” giyo Giriiketto qaalaa goˈettiis. Ubbabaa medhidanne Ubbaa Danddayiya Xoossay nuuni siiqiyo hayqqidaageetu meretaanne eeshshaa ubbaa hassayana danddayees. (Isi. 40:26) I hassayana danddayiyoogaa xalla gidennan, inne a Naˈay hegaadan oottanawu koyoosona. Alˈˈaazarinne Geeshsha Maxaafan odettida harati hayquwaappe denddidoogee ooratta alamiyan kumetta saˈan hananabaa bessees.

YESUUSA DENDDUWAAPPE NUUNI TAMAARIYOOBAY AYBEE?

16. Ha wodiyan deˈiya ammanettida daro Kiristtaanetuyyo ayba hidootay deˈii?

16 Nuuni ubbatoo ammanettidi deˈikko, maalaalissiya ubbabaappe aadhiyaageetuppe issuwaa, hegeekka iita waayiyaappe attiyoogaa beˈana danddayoos. Armmageedoona olaappe simmin takkennan, asa ubbay payyatettaa demmanaadan maalaalissiya darobay hanana. (Isi. 33:24; 35:5, 6; Ajj. 21:4) Asay manaaxxiriyaa, guufiyaa, kiranchiyaa, gaariyaa, siyanawu maaddiyaabaanne hegaa malabaa olishin beˈiyoogaa qoppa. Armmageedoona olaappe attiyaageeti darobaa oottana koshshiyo gishshawu, eti ubbay payyanne mino gidana koshshiyoogaa Yihooway erees. Eti Xoossaa imota gidida kumetta saˈaa gannate oottana.—Maz. 115:16.

17, 18. (a) Yesuusi maalaalissiyaabaa oottidoy aybissee? (b) Xoossay ehiyo ooratta alamiyan deˈanawu neeni baaxetana koshshiyoy aybissee?

17 Yesuusi beni sahettidaageeta pattidoogee, ha wodiyan deˈiya ‘zaway baynna daro asay’ hargge ubbaappe paxiyo ufayssiya hidootaa loytti ammanaadan oottidi, eta minttettiis. (Ajj. 7:9) He maalaalissiyaabay Xoossawu bayra Naˈay asawu qoppiyoogaa bessees, qassi i eta ay keena siiqiyaakko bessees. (Yoh. 10:11; 15:12, 13) Yesuusi asawu qarettidoogee Yihooway ba ashkkaratu ubbaassi qoppiyoogaa qonccissees.—Yoh. 5:19.

18 Asay oolees, sahetteesinne hayqqees. (Roo. 8:22) Xoossay saho ubbaappe asaa pattanawu qaalaa gelido ooratta alamee nuussi koshshees. Milkkiyaasa 4:2n deˈiya qofay harggiyaappe paxiyaageeti nagaraa aylletettaappe kiyiyo gishshawu ufayttidi, “qashuwaappe yedettida anqqara galuwaadan” buraaqanaagaa nuuni ammanettanaadan oottees. Xoossaa wozanappe galatiyoogeenne i qaalaa gelidobaa mintti ammaniyoogee ooratta alamiyan deˈanawu koshshiya ubbabaa oottanawu nuna denttettanaadan amottoos. Yesuusi saˈan deˈiyo wode oottido maalaalissiyaabay asay matan, Mase Kawotettan i haariyo wode demmana merinaa woppawu xeera beso gidiyoogaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba!