Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2015

Kiristtoosa—Xoossaa Wolqqaa

Kiristtoosa—Xoossaa Wolqqaa

‘Xoossaa wolqqay Kiristtoosa.’—1 QOR. 1:24.

1. PHawuloosi, ‘Xoossaa wolqqay Kiristtoosa’ giidoy aybissee?

YIHOOWAY Yesuus Kiristtoosa baggaara ba wolqqaa maalaaliya ogiyan bessiis. Kiristtoosi oottido maalaaliyaabaappe amaridaageeta oyddu Wonggeleti ammanuwaa minttiya ogiyan loytti qonccissoosona. Geeshsha Maxaafan xaafettidaagee i oottido maalaalissiyaabaappe amaridaagaa. (Maa. 9:35; Luq. 9:11) Ee, Xoossaa wolqqay Yesuusan qoncciis. Hegaa gishshawu, kiitettida PHawuloosi, ‘Xoossaa wolqqay Kiristtoosa’ giidi abaa yootidoogee bessiyaaba. (1 Qor. 1:24) SHin, Yesuusi oottido maalaalissiyaabay nu deˈuwan nuna waatidi maaddana danddayii?

2. Yesuusi oottido maalaalissiyaabaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

2 Kiitettida PHeexiroosi Yesuusi maalaaliyaabaa, woy ‘oorattabaa’ oottidoogaa yootiis. (Oos. 2:22) Yesuusi ha saˈan oottido wolqqaamabay i kawo gididi haariyo wode ehaana daro anjjuwaa qonccissiyaaba. Hegee Yesuusi Xoossay ehiyo ooratta alamiyan kumetta saˈan oottana maalaalissiyaabawu eesho! I oottido maalaalissiyaabay a eeshshaanne a aawaa eeshshaa nuuni loytti akeekanaadankka maaddees. Yesuusi oottido maalaalissiyaabaappe amaridaagaa ane pilggidi, hegee haˈˈikka  sinttaappekka nu deˈuwan nuna waati goˈˈana danddayiyaakko beˈoos.

KEHATETTAA TAMAARANAADAN MAADDIYA MAALAALISSIYAABAA

3. (a) Yesuusi oottido maalaaliyaabaappe koyroogaa oottanaadan denttettida hanotaa yoota. (b) Yesuusi keha gidiyoogaa Qaana kataman waati bessidee?

3 Galiila biittan Qaana giyo kataman issi bullachan Yesuusi ba koyro malaataa oottiis. Qoppidoogaappe daro imattati yeennan aggokkona. SHin gaasoy ayba gidikkokka, woyniyaa eessay wuriis. Bullachaa yiida imattatuppe issinniyaa Yesuusa aayyiyo Mayraamo. A “Ubbaappe Bolla Xoossaa Na7a” geetettanaagaa eriyo ba naˈaabay hiraagan odettida ubbabaa qoppennan waaya aggana. (Luq. 1:30-32; 2:52) A biron qonccibeenna wolqqay an deˈees gaada qoppadee? Qoncciyan erettiyaabay Mayraamakka Yesuusikka Qaana kataman bullachidaageenne a machiyaa yeellatennaadan etawu qarettidoogaa. Imattaa mokkiyoogee aawatetta gidiyoogaa Yesuusi erees. Hegaa gishshawu, i maalaaliyaabaa oottidi 380 litiro haattaa ‘ayfe woyne eessa’ kessiis. (Yohaannisa 2:3, 6-11 nabbaba.) Yesuusi he maalaalissiyaabaa oottana bessiyo gishshawu oottidee? CHii. I asaassi qoppiyo gishshawunne saluwan deˈiya ba Aawaagaadan kehanawu hegaa oottiis.

4, 5. (a) Yesuusi koyro oottido maalaalissiyaabaappe ay tamaariyoo? (b) Qaanan hanida maalaalissiyaabaappe sinttanaabaa ay tamaariyoo?

4 Yesuusi daro asawu gidiya ayfe woyne eessaa maalaalissiya hanotan giigissiis. Ha maalaalissiyaabay nuuni ay tamaaranaadan maaddiyaakko akeekadii? Yesuusi hagaa mala maalaalissiyaabaa ba dosan oottiyoogee asaa qofissiyaabay anne a Aawaa qofissiyoogaa nuuni ammanettanaadan oottees. Aawaykka Naˈaykka uuzettokkona. Yihooway ooratta alamiyan kumetta saˈan deˈiya “asa ubbaayyo” gita gibiraa giigissanawu kehatettan ba wolqqaa waati goˈettanaakko qoppa.—Isiyaasa 25:6 nabbaba.

5 Ane hagaa qoppa! Asay huuphiyan huuphiyan loˈˈo qumaanne loˈˈo keettaa, qassi hegaa mala amottiyoobaanne bawu koshshiyaabaa demmana wodee matiis. Yihooway saˈay Gannate gidiyo wode nuussi kehatettan immana loˈˈobaa naagiyoogan ufayssan poocammiyaageeta gidoos.

Harata maaddanawu nu wodiyaa goˈettiyoogan keha gidikko, Yesuusadan keha gidiyoogaa bessoos (Mentto 6 xeella)

6. Yesuusi ubba wode ba wolqqaa waati goˈettidee, qassi nuuni waatidi aagaadan oottana danddayiyoo?

6 Yesuusi shuchaa oytta kessanaadan Dabloosi a paaccido wode, Kiristtoosi maalaalissiyaabaa oottiyo wolqqaa baassi koshshiyaabawu goˈettibeenna. (Maa. 4:2-4) SHin i ba wolqqaa harata maaddanawu goˈettiis. Nuuni yaaretennan Yesuusaagaadan haratussi waati qoppana danddayiyoo? I Xoossaa ashkkarati haratussi ‘immanaadan’ zoriis. (Luq. 6:38) Harata nu son qumaa shoobbiyoogan, nuuni hegaadan oottana danddayoos. Issi ishay ba haasayaa meezetishin siyiyoogaa malabankka shiiquwaappe simmin issi ura maaddana danddayoos. Woy qassi haggaazuwan harata  maaddananne loohissana danddayoos. Nuuyyo danddayettida ubban harata wozanappe maaddiyo wode, Yesuusaagaadan keha gidoos.

“UBBAI MIIDI KALLIIS”

7. Ha iita alamee xayana gakkanaassi deˈanabay aybee?

7 Hiyyeesatettay oorattaba gidenna. Yihooway beni Israaˈeelatussi eta biittan hiyyeesi xayennaagaa yootiis. (Zaa. 15:11) Daro xeetu layttappe guyyiyan Yesuusi, “Hiyyeesati ubba wode inttenaara de7oosona” yaagiis. (Maa. 26:11) Yesuusi saˈan awudenne hiyyeesati xayennaagaa yootidee? Akkay, i ha iita alamee xayana gakkanaashin hiyyeesa asay deˈanaagaa yootiis. Hegaa gishshawu, Yesuusi oottido maalaalissiyaabay mati yaana Xoossaa Kawotettaa haaruwan ubba asawu qumay palahiyo wodenne ubba asay kalliyo wode demmana loˈˈobawu leemiso gidiyoogaa eriyoogee ufayssiyaaba!

8, 9. (a) Yesuusi maalaalissiya ogiyan shaˈan qoodettiya asaa mizanaadan a denttettidabay aybee? (b) He maalaalissiyaabaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

8 Mazamuraawee Yihoowabaa, “Neeni ne kushiyaappe yeggada, paxa de7iyaageeta ubbaa amuwaa alaasa” yaagiis. (Maz. 145:16) ‘Xoossaa wolqqay Kiristtoosi’ ba Aawaagaadan, darotoo ba kushiyaappe yeggidi bana kaalliyaageetu amuwaa aliis. I hegaadan oottidoogee a wolqqaa bessiyaaba xalla gidenna. I haratussi wozanappe qoppiyo gishshawu hegaa oottiis. Maatiyoosa 14:14-21 ane beˈoos. (Nabbaba.) Yesuusi erissiyo ashkkarati qumaara gayttidabaa yootanawu akko biidosona. Eti namisettennan waayi aggana; shin hegaa xalla gidennan, katamatuppe Yesuusa kaallidi tohuwan biida namisettidanne daafurida daro asaabay eta qofissiis. (Maa. 14:13) Yaatin i ay oottanee?

9 Yesuusi ichashu oyttaanne naaˈˈu moliyaa maccaasatinne naati qoodettennan, 5,000 attuma asaa miziis! Yesuusi he maalaalissiyaabaa oottidoy aybissee? Asa ubbaa siiqiyoonne etawu qarettiyo gishshataassa. SHiiqida “asa ubbai miidi kalliis.” Hegee he sohuwan keehi daro qumay deˈiyoogaa bessees. He qumaa miidoogee eti soo guyye baanawu koshshiya wolqqaa demmanaadan oottiis. (Luq. 9:10-17) Attida qumay 12 samppaa kumiis!

10. Sinttappe hiyyeesatettay waananee?

10 Asa haaroy suure gidenna gishshawu, ha wodiyan miilooniyan qoodettiya asay baassi koshshiyaabaa demmanawu waayettees. Nu ishanttuppe amaridaageetikka gidiyaagaa keenaa mookkona. SHin azazettiya asay balibakkoynne hiyyeesatettay baynna alamiyan deˈana wodee matiis. Neessi wolqqi deˈiyaakko, ubba asawu koshshiyaabaa kunttikkii? Mata wode hegaa oottanawu Ubbaa Danddayiya Xoossawu wolqqaykka koshshaykka deˈees. Ee, asay woppu giidi deˈiyo wodee matiis!—Mazamure 72:16 nabbaba.

11. Kiristtoosi mata wode kumetta saˈan ba wolqqaa goˈettanaagaa neeni ammanettiyoy aybisee, qassi hegee neeni ay oottanaadan denttettii?

11 Yesuusi saˈan haggaazido heezzu laytta baggan oottido moottay guutta. (Maa. 15:24) SHin, i Kawo gididi haarana moottay kumetta saˈaa. (Maz. 72:8) Yesuusi oottido maalaaliyaabay i ba maatan mata wode nuna maaddanawu ayyo wolqqaynne koshshay deˈiyoogaa nuuni ammanettanaadan oottees. Nuuni maalaalissiyaabaa oottana danddayennaba gidikkonne, geeshsha ayyaana kaaletuwan xaafettida Xoossaa Qaalaa asay eranaadan mishettidi maaddana danddayoos. Geeshsha Maxaafaa hiraagay sinttappe loˈˈo wodee yaanaagaa yootees. Nuuni Yihoowawu aqida, sinttanaabaa ha ufayssiyaabaa eriya a Markkata gidiyo  gishshawu, haratussi immana acoy deˈiyoogaa akeekokkonii? (Roo. 1:14, 15) Hegaa wotti denttidi qoppiyoogee Xoossaa Kawotettaabaa mishiraachuwaa nuuni haratussi yootanaadan denttettana mala amottoos.—Maz. 45:1; 49:3.

SAˈAA MERETAA WOLQAA AZAZIYOOGAA

12. Yesuusi saˈaanne an deˈiyaabaa loyttidi eriyoogaa nuuni ammanana danddayiyoy aybissee?

12 Xoossay baayyo “waanna oosanchcha” gidida ba mexi issi Naˈaara saˈaanne an deˈiyaabaa medhiis. (Lee. 8:22, 30, 31; Qol. 1:15-17) Yaatiyo gishshawu, Yesuusi saˈaanne an deˈiyaabaa loyttidi erees. I saˈan deˈiya ubbabaa waatidi maara ayssanaakkonne waatidi ubbawu gattanaakko erees.

Yesuusi maalaalissiyaabaa oottiyo wolqqaa goˈettido ogiyaa xeelliyaagan nena garamissiyaabay aybee? (Mentto 13, 14 xeella)

13, 14. Kiristtoosi saˈaa meretaa wolqqaa waati azazana danddayiyaakko bessiya leemisuwaa yoota.

13 Yesuusi saˈan deˈiyo wode meretaa wolqqaa azaziyoogan, i ‘Xoossaa wolqqaa’ gidiyoogaa bessiis. I ba erissiyo ashkkarata wolqqaama gotiyaappe waati ashshidaakko qoppa. (Marqqoosa 4:37-39 nabbaba.) Issi eranchay Marqqoosa maxaafan ‘gotiyaa’ geetettida qaalay wolqqaama carkkuwaa qonccissiyaaba gidiyoogaa yootiis. Hegaa mala carkkoy carkkiyo wode saloy dulkkees, carkkoy gagantti yeggees, daday guummees; qassi wolqqaama iray bukkees. Hegee aadhi simmin ubbabay shoraa xayees.

14 Hanotaa ane qoppa: Kiristtoosi haggaazuwan daafuriis. Beetay wolwoluwaa shocees, denddida haattaykka wolwoluwaa giddo gelees. SHin beetay kooshimmishiininne wolwoloy yaanne haanne shocettishin Yesuusi xiskki uttiis. I shemppanawu koyiis. Keehi yayyida a erissiyo ashkkarati Yesuusa xiskkuwaappe denttidi, “Nuuni xayoos” yaagidosona. (Maa. 8:25) Yesuusi xiskkuwaappe suuridi gotiyaa, “Co77u ga” giidi abbaakka, “Woppu ga” giidi azazin, gotee coˈˈu giis. (Mar. 4:39) Yesuusi carkkoynne abbay woppu giidi deˈanaadan azaziis. Azazin, “ubbabaikka woppu giis.” Yesuusa wolqqay keehi gita!

15. Ubbaa Danddayiya Xoossay saˈaa meretaa wolqqaa azazana danddayiyoogaa waati bessidee?

15 Yesuusi ba wolqqaa Yihoowappe demmiis; hegaa gishshawu, Ubbaa Danddayiya Xoossay saˈaa meretaa wolqqaa azazana danddayiyoogaa ammaniyoogee bessiyaaba. Amarida leemisota ane qoppa. Yihooway Bashshaa Haattaappe kase, “Laappun gallassaappe guyyiyan, taani oitamu gallassaanne oitamu qammaa ha sa7aa bollan iraa bukissana” yaagiis. (Doo. 7:4) Hegaadankka, Yihooway arshsho baggappe “wolqqaama carkkuwaa yeddidi, abbaa” guyye zaaridoogaa Kessaabaa 14:21 yootees. Qassi Yoonaasa 1:4y, “GODAI abbaa bolli wolqqaama carkkuwaa denttiis; denttin abbaa beetai keehi darido gishshau, markkabee me77ana haniis” yaagees. Yihooway carkkuwaanne hegaa malabaa azazana danddayiyoogaa eriyoogee minttettiyaaba. Sinttappe saˈay loˈˈanaagee erettidaba.

16. Nuna Medhidaageenne a bayra Naˈay saˈaa meretaa wolqqaa azazana danddayiyoogaa eriyoogee minttettiyoy aybissee?

16 Nuna Medhidaagaanne a ‘waanna oosanchaa’ maalaalissiya wolqqaa wotti denttidi qoppiyoogee keehi minttettiyaaba. Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaruwaa wode, saˈan deˈiya ubbay hirggi baynnan deˈana. Meretay gattiyo yashshiya daafabay dogetti attidaba gidana. Wolqqaama gotee, sunaame giyo beetay, biittaa giddoppe xuuqqidi kiyiya suulliyaabay, woy biittaa qaattay qohana giidi ooratta alamiyan yayyokko. He wode “Xoossaa keettai” asaara deˈiyo gishshawu, saˈaa meretaa wolqqay asaa worennaagaa woy qohennaagaa qoppiyoogee  ay keena ufayssiyaabee! (Ajj. 21:3, 4) Kiristtoosi Xoossay baassi immido wolqqan SHaˈu Layttaa Haaruwan saˈaa meretaa wolqqaa azazanaagaa ammanettana danddayoos.

XOOSSAANNE KIRSTTOOSA MILATA

17. Nuuni Xoossaanne Kiristtoosa milatana danddayiyo issi ogee aybee?

17 Nuuni meretay gattiyo daafabaa Yihoowadaaninne Yesuusadan teqqana danddayennaagee qoncce, shin nuuyyo guutta wolqqay deˈees. Nuuni hegaa waati goˈettiyoo? Issi ogee Leemiso 3:27n odettidaagaadan oottiyoogaa. (Nabbaba.) Nu ishantta metoy gakkiyo wode, asatettan, qofaaninne ayyaanaaban eta minttettananne maaddana danddayoos. (Lee. 17:17) Leemisuwawu, meretay gattido daafabaappe eti minettanaadan maaddana danddayoos. Wolqqaama gotee i keettaa keehi qohi simmin issi amˈˈiyaa, “Taani Yihoowa dirijjitiyaa yame gidiyoogan asatettaabaa xallan gidennan, ayyaanaabankka maadettiyoogaa keehippe nashshays” yaagada wozanappe galataasu. I keettaa wolqqaama gotee qohi simmin hidootaa qanxxada unˈˈettida, azinaa gelabeenna issi michiyaa yootidobaa akeeka. Bana maaddi simmin a, “Hegee odin wuriyaabaa gidenna! Tawu siyettiya ubbabaa yootanawu danddayikke . . . Yihoowa nena galatays!” yaagaasu. Nuuni haratussi koshshiyaabawu wozanappe qoppiya ishanttu maabaraa yame gidiyo gishshawu ufayttoos. Aybippenne aaruwan ufayttanaadan oottiyaabay Yihoowaynne Yesuus Kiristtoosi Xoossaa asaassi wozanappe qoppiyoogaa.

18. Yesuusi maalaalissiyaabaa oottanaadan a denttettidabay aybee?

18 Yesuusi saˈan haggaaziyo wode i ‘Xoossaa wolqqa’ gidiyoogaa qonccissiis. SHin Yesuusi hegaadan oottidoy aybissee? I hara asan nashettanawu woy ba goˈˈawu he wolqqaa goˈettibeenna. Tumakka, Yesuusi oottido maalaalissiyaabay i asaa siiqiyoogaa qonccissees. Nuuni hegaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.