Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  June 2015

“Genccana Koshshees”

“Genccana Koshshees”

ANITA * xammaqettida Yihoowa Markka gida simmin, i azinay o keehi eqettiyoogaa doommiis. Anita hagaadan gaasu: “I taani gubaaˈiyaa beennaadan, ubba qassi Xoossaa sunttaa denttennaadan diggiis. Taani Yihoowa giyo sunttaa denttiyoogee ta azinay hanqquwaa suullanaadan oottees.”

Ba naata Yihoowabaa tamaarissanawu Anita keehi metootaasu. A, “Ta son Yihoowawu goynnennaadan teqettaas. Taani ta naata qoncciyan xannaˈissananne shiiquwaa efaana danddayabeykke” yaagaasu.

Aniti hanotaappe akeekiyoogaadan, so asaappe gakkiya yedetay issi Kiristtaanee ammanettidi deˈennaadan paace gidana danddayees. Yeddenna harggee, naati woy aqo laggee hayqqiyoogee, woykko so asaappe issoy Yihoowawu goynniyoogaa aggiyoogeekka hegaara issi mala. Hegaa mala hanotan, Kiristtaaneti Yihoowan ammanettidi deˈanaadan maaddana danddayiyaabay aybee?

Hegaa mala metoy nena gakkikko, waatuutee? Kiitettida PHawuloosi, nuuni ‘genccana koshshiyoogaa’ yootiis. (Ibr. 10:36) SHin neeni genccanaadan aybi maaddana danddayii?

YIHOOWAN AMMANETTIDI WOOSSIYOOGAA

Nuuni metuwan genccanawu wolqqaa demmanaadan keehi maaddiyaabaappe issoy Xoossan ammanettidi woossiyoogaa. Issi leemisuwaa beˈa. Issitoo Saynno gallassi saateppe guyyiyan, Anintta son daafabay merettiis. Qoppennan i azinay hayqqiis; i o machoosappe 30 laytta. Ana, “I oosuwawu bosaappe soo mule simmibeenna. Qassi ayyo layttay 52” yaagaasu.

Ana waanada genccadee? A oosuwawu baana koshshiyo gishshawu, baasu; a ba qofaa wora zaarennan oottana koshshiyo gishshawu, oosoy o maaddikkonne a azzaniyoogaa agganaadan oottibeenna. A, “Tana qofissiyaabaa Yihoowayyo yootaas; qassi ta azinaa hayquwaa dagamaappe minnanaadan i tana maaddana mala woossaas” yaagaasu. Yihooway a woossidobaa zaaridee? I zaaridoogaa a ammanettaasu. A, “Xoossaa xallay immana danddayiyo sarotettay tana woppissiis. Ta azinaa Yihooway hayquwaappe denttanaagaa wozanappe ammanettays” yaagaasu.—Pili. 4:6, 7.

‘Woosaa siyiyaagee’ ba ashkkarati baassi ammanettidi deˈanawu etawu koshshiya ubbabaa immanawu qaalaa geliis. (Maz. 65:2) Hagee ammanuwaa minttiyaaba gidennee? Hegee neenikka genccana danddayiyoy aybissakko akeekanaadan maaddennee?

GUBAAˈE SHIIQOTI MAADDOOSONA

Gubaaˈe shiiquwaa baggaara Yihooway ba asaa maaddiis. Leemisuwawu, Tasalonqqen deˈiya gubaaˈiyaa wolqqaama yedetay gakkido wode, PHawuloosi he Kiristtaaneta, “Intte qassi ha77i oottiyoogaadan, issoi issuwaa minttettitenne maaddite” yaagidi zoriis. (1 Tas. 2:14; 5:11) Tasalonqqe Kiristtaaneti issoy issuwaara siiqettiyoogaaninne issoy issuwaa maaddiyoogan ammanuwan gakkiya paaciyaa xoonidosona. Eti genccidoogaa yootiya taarikiyaappe ha wodiyan genccanaadan nuna maaddana danddayiya loˈˈobaa tamaaroos.

Nuuni ishanttuuranne michonttuura dabbotaa minttiyoogee ‘issoy issuwaa minttettiyaabaa’ oottanaadan maaddana danddayees. (Roo. 14:19) Metiya wodiyan hegaadan oottiyoogee keehi koshshiyaaba. PHawuloosa daro metoy gakkiis; qassi Yihooway i genccanaadan wolqqaa immiis. Issi issitoo Xoossay PHawuloosa a mala Kiristtaanetu baggaara keehi minttettiis. Leemisuwawu, PHawuloosi Qolasiyaasan deˈiya Kiristtaanetuyyo sarotaa kiittido wode, ‘he asati a daro maaddidoogaa’ yootiis. (Qol. 4:10, 11) Ee, eti PHawuloosawu  qarettido gishshawu, koshshiyo wode a maaddidosonanne minttettidosona. Neenikka ne gubaaˈiyan deˈiyaageetuppe hegaa mala maaduwaanne minttettuwaa demmennan aggakka.

CIMATU MAADUWAA

Xoossay nuna gubaaˈiyaa cimatu baggaarakka maaddees. Ayyaanaaban kaymida cimati “carkkuwaappe geemmiyo soho, gotiyaappe baqatiyo soho . . . mela sohuwan goggiya haattanne booddila biittan de7iya gita zaallaa kuwaa mala” gidana danddayoosona. (Isi. 32:2) Hegee keehi woppu gaanaadan oottiyaaba! Yihooway siiquwan giigissido he maaduwan goˈettay? Cimati minttettiyoogee neeni genccanaadan maaddana danddayees.

Cimati ne meto ubbaa qaarana danddayennaagee tuma. Eti nu mala nagarancha asa. (Oos. 14:15) Gidikkokka, eti nu gishshawu woossiyoogee keehippe maaddana danddayees. (Yaaq. 5:14, 15) Maskiyular distrofi giyo, abbiyaa xayssiya harggee daro layttawu sakkido, Xaaliyaa biittan deˈiya issi ishay, “Ishanttu siiqoy, qaretaynne eti tana darotoo oychidoogee taani genccanaadan maaddiis” yaagiis. Yihooway cimatu baggaara siiquwan maaddiyooban kaseegaappe loytta goˈettana danddayay?

AYYANAABAA MEEZIYAA AGGOPPA

Nuuni genccanawu oottana danddayiyo harabaykka deˈees. Hegeetuppe issoy ayyaanaaban meezetidobaa aggennan oottiyoogaa. Daro asaa sakkenna kansseree oyqqido, layttay 39 gidido Joonabaa qoppa. I, “Taani yelaga gidiyo gishshawu cimettidabadan qoppaas” yaagiis. He wode Joona naˈaayyo layttay biron heezza. Jooni hagaadan giis: “Hegee ta machiyaa nu guutta naˈaa xeelliyoogaa xalla gidennan, tanakka xeellanaadaaninne taani aakime keetti biyo wode maaddanaadan oottiis.” Keemoterapi giyo akkamoy Joona keehi daafursseesinne looqqoyees. Hegaa xalla gidennan, Joona aawaykka keehi sahettido gishshawu, so asay a maaddana koshshees.

Jooninne a so asay he metuwan waani genccidonaa? I hagaadan giis: “Tana daafurssishinkka ta so asay ayyaanaabaa meeziyaa aggennaadan oottaas. Nuuni gubaaˈiyaa shiiquwaa ubbaa shiiqoos, saaminttan saaminttan haggaazoos, qassi metiyo wodekka, so asaa goynuwaa ubba wode goynnoos.” Paaciyan genccanawu keehi maaddiyaabay ayyaanaaban minni deˈiyoogaa gidiyoogaa Jooni akeekiis. Paacee gakkiyoogeeta i hagaadan zoriis: “Koyro dagamay aadhi simmin, qofan sheekkiyoogee attin, Yihooway minttettiyoogaanne siiqiyoogaa akeekoos. Yihooway tana minttettidoogaadan, inttenakka minttettana danddayees.”

Nuuni Xoossay maaddin, geella haˈˈi gakkiya woykko sinttappe gakkana danddayiya metuwan woy paaciyan genccana danddayiyoogee erettidaagaa. Simmi, Yihoowan ammanettidi woossoos, nu ishanttuuranne michonttuura dabbotaa minttoos, gubaaˈe cimati maaddanaadan oychoos, qassi ayyaanaaban meezetidobaa aggennan oottoos. Yaatiyoogan, PHawuloosi, “Genccana koshshees” yaagidoogaara maayettiyaabaa oottoos.

^ MENT. 2 Issi issi asatu sunttay laamettiis.