Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  May 2015

 DEˈUWAN HANIDABAA

Ta Koyro Siiquwaa Hassayiyoogee Taani Genccanaadan Maaddiis

Ta Koyro Siiquwaa Hassayiyoogee Taani Genccanaadan Maaddiis

TAANI 1970n sahettada Amarkkan Penssilveeniyaa giyoosan Feniksvil giyo kataman deˈiya Vaali Forj Jeneral Hospital giyo hosppitaaliyan zinˈˈaas. Issi narssee 30 daqiiqaa takki takkidi ta suuttaa likkees. Taani layttay 20 gidido wotaaddara, qassi asaappe oyqqiya pala hargge harggays. Taappe guutta layttaa bayratiya narssee azzanidaba milatees. Ta suuttaa likkee kaseegaappe guuxxi guuxxidi bin taani, “Hagaappe kase asi hayqqishin beˈa eray?” yaagada oychaas. A somˈˈoy booxxiis; qassi i, “CHii, beˈa erikke” giidi zaariis.

He wode tawu hidooti baynnabaa milatiis. SHin taani hosppitaaliyaa waanada gelidanaa? Ane ta deˈuwan hanida issi issibaa yootays.

TAANI OLAN GELIDO WODIYAA

Veetinaame olaa wode, sahettida asaa shukkiyo kifiliyan maaddishin tana harggee oyqqiis. Sahettidanne qohettida ura maaddiyoogee tana ufayssees; qassi sahettida asaa shukkiya dottore gidanawu halchaas. Taani Isiine 1969n Veetinaame baas. Koyro biya haratuugaadan, ooratta heeraanne wolqqaama hombbiyaa issi saaminttaa giddon meezetaas.

Taani Don Tam giyoosaa matan Mekong Delta giyo sohuwan deˈiya asaa shukkiyo hosppitaaliyan oosuwawu maddabettidoogaa yoota simmin takkennan, olan qohettida asay kumido daro helikopttereti yiidosona. Taani ta biittaanne oosuwaa oottiyoogaa keehi siiqiyo gishshawu, sohuwaara oosuwaa doommanawu koyaas. Olan masunxxidaageeta akkamanawu giigissidi, hombbennaadan carkkissiyoobay deˈiyo, birataappe oosettida shukkiyo kifiliyaa eesuwan efoosona. Yan shukkiya dottoree, donjjilissiya marppiyaa caddiyaageenne naaˈˈu narsseti guutta kifiliyan unˈˈetti uttidi shemppo ashshanawu danddayettida ubbabaa oottoosona. Amarida gita karettaa shanxxata helikoptteretuppe wottibeennaagaa akeekaas. Ha shanxxatun olan duuxerettida wotaaddaratu bollay deˈiyoogaa siyaas. Taani koyro olan gelidoy hegaadaana.

XOOSSAA ERANAWU KOYAAS

Taani yelagatettan tumaabaa guuttaa siyaas

Taani yelagatettan Yihoowa Markkati tamaarissiyo tumaabaa guuttaa siyaas. Ta siiqo aayyiyaa Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈaasu; shin xammaqettabeykku. Ta aayyiyaa xannaˈiyo wode i matan uttiyoogaa dosays. He wode ta aayee  azinaara Kawotettaa Addaraashaa achaara kanttida. Taani, “Hagee aybee?” gaada a oychaas. I, “He asatuura mule gayttoppa!” yaagidi zaariis. Taani ta aayee azinaa siiqiyo gishshawunne ammaniyo gishshawu, a zoriyaa siyaas. Hegaappe denddidaagan, taani Yihoowa Markkatuura mule gayttabeykke.

Veetinaameppe simmada Xoossaabaa eranawu koyiyoogaa doommaas. Azzanttiyaabaa hassayiyoogee tana keehi qohiis. Veetinaamen hanidabaa ooninne akeekennabaa milatees. Olan naati wuridoogee odettiyo gishshawu, eqettanawu salppi kiyidaageeti Amarkkaa wotaaddarata naata woriyaageeta giyoogaa hassayays.

Taani ayyaanaabaa keehi laamotiyo gishshawu, dumma dumma woosa keettaa biyoogaa doommaas. Taani awudekka Xoossaa siiqays; shin woosa keettan beˈiyoobay tana ufayssenna. Wurssettan, Woggaa galla Usuppune 1971n, Floridan, Delrey Biich giyo kataman deˈiya Yihoowa Markkatu Kawotettaa Addaraashaa baas.

Taani yaa geliyo wode dere haasayay wurana hanees; yaatin appe kaalliya Wochiyo Keelaa xinaatiyawu yan takkaas. Taani he wode xannaˈidobaa hassayikke; shin bantta Geeshsha Maxaafaappe xiqisiyaa kessiya guutta naata hanno gakkanawu hassayays. Hegee tana keehi garamissiis! Taani ubbabaa akeekan siyaasinne beˈaas. Taani Kawotettaa Addaraashaappe kiyiyo wode, layttay 80 heera gidido cima ishay tana haasayissiis. A sunttay Jim Gardnera. Merinaa Deˈuwawu Kaalettiya Tumaa giyo maxaafaa i tawu immiiddi, “Hagaa ekkuutee?” giidi oychiis. Hamuusa galla maallado Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommanawu keerida.

Taani he Woggaa galla qammi oosuwaa gelaas. He wode taani Floridan, Boka Reton giyo kataman deˈiya kawobaa gidenna hosppitaaliyan eesuwan akkamana koshshiyoogeeta akkamiyo kifiliyan oottays. Taani geliyo kayay qammi 5 saatiyaappe biidi maallado 1 saate gakkanaashiina. He qammay Tumaa maxaafaa nabbabanawu tawu injjetiis. Issi narssiyaa ta kushiyaappe maxaafaa ekkada koyro sinttaa xeellaydda ba qaalaa xoqqu oottada, “Neeni Yihoowa Markka gidana koyay?” gaasu. Taani he maxaafaa i kushiyaappe ekkada, “Taani maxaafaa nabbabada biron bagga gattaas, shin taani Yihoowa Markka gidanaba milatees!” yaagaas. A agga bayin, taani maxaafaa he qammi nabbabada wurssaas.

Tana Geeshsha Maxaafaa xannaˈissidaagee Raasilaara erettiya tiyettida ishaa Jim Gardnera

Taani Ishaa Gardneraara xinaatiyaa doommaydda, “Yaatin, nuuni xannaˈanabay aybee?” yaagada oychaas. I, “Taani neeyyo immido maxaafaa xannaˈana” yaagi zaariis. Taani, “Ta hegaa nabbabaychaas” yaagaas. Ishaa Gardneri keha qaalan, “Ane koyro shemppuwaa beˈoos” yaagiis. Taani darobaa akeekabeennaagaa erido gishshawu garamettaas. I zoˈuwan xaafettida King Jems Verzhin giyo ta Geeshsha Maxaafaappe daro xiqisiyaa taani beˈanaadan oottiis. Wurssettan, taani tumu Xoossaa Yihoowabaa tamaaraas. Taani Jim giyo Ishaa Gardneraara he galla maallado Tumaa maxaafaappe heezzu  shemppuwaa xannaˈaas. Hegaappe simmin, Hamuusa Hamuusa galla maallado heezzu shemppuwaa xannaˈida. Taani he xinaatiyan keehi ufayttaas. Ishaa Raasilaara erettiya he tiyettida ishaara xannaˈidoogee tawu keehi gita maata!

Guutta saaminttaappe simmin, Kawotettaa mishiraachuwaa aassiyaagaa gidaas. Jimi taani sooppe soo haggaazanawu waayettiyo wodenne tana qofissiya daroban maaddiis. (Oos. 20:20) Jimi tanaara haggaaziyo gishshawu, haggaaziyoogaa dosaas. Taani hanno gakkanawu haggaazuwaa gita maatadan xeellays. Xoossaara issippe oottiyaagaa gidiyoogee keehi ufayssiyaaba!—1 Qor. 3:9.

TAANI YIHOOWA SIIQIYOOGAA KOYRO DOOMMIDO WODIYAA

Ane haˈˈi taani Yihoowa siiqiyoogaa koyro doommido wodiyaabaa yootays. (Ajj. 2:4) Olaa wodiyaabaa hassayiyo iitabaaninne hara daro metuwan genccanaadan he siiqoy tana maaddiis.—Isi. 65:17.

Olaa wodiyaabaa hassayiyo iitabaaninne hara daro metuwan genccanaadan Yihoowa siiqiyoogee tana maaddiis

Taani Isiine 1971n Yankii Isttaademiyan shiiqido “Xoossaa Sunttaa” giyo Awuraajjaa SHiiquwan xammaqettaas

Taani 1971n issi dumma gallassaa hassayays. Ta aayee azinay ba keettan Yihoowa Markki deˈanaadan koyenna gishshawu, taani deˈanaadan inne ta aayyiyaa paqqadido keettaappe i tana mati kessiis. He wode tawu daro miishshi baawa. Taani oottiyo hosppitaalee naaˈˈu naaˈˈu saaminttan damoozaa immees; qassi haggaazuwawunne Yihoowa bonchissanawu ta miishshaappe dariya baggan maayuwaa shammaychaas. Taani guutta miishshaa minjjikkokka, he miishshay taani diccido Mishigan giyoosan bankke keettan deˈees. Yaatiyo gishshawu, taani amarida gallassaa ta kaame giddon deˈaas. He wode taani buuchaa meediyoynne meecettiyoy nadaajjiyaa duuqqiyoosan deˈiya sheeshsha keettaana.

 Taani ta kaamiyaa giddon deˈiyo wode issi gallassi, haggaazuwawu shiiqiyo shiiqoy doommanaappe guutta saatiyaa kasetada Kawotettaa Addaraashaa gakkaas. Hosppitaaliyan ta kayan oottiyoogaa wurssa simmays. Taani Kawotettaa Addaraashaappe guyye baggan asi beˈennasan uttidaashin Veetinaamen asaa bollay xuugettidaagaa peenoy, qassi suuttaynne olan duuxerettida asaa bollaa beˈidoogee ubbay tawu hassayettiis. Yelagati, “Taani paxanee? Taani paxanee?” yaagidi woossishin ta qofan tawu siyetteesinne etakka beˈays. Eti hayqqanaagaa ta erays, shin hegaa ta hanotan qonccissennan eta minttettanawu danddayettida ubbabaa oottays. Keehi azzanaydda ta uttidosan takkaas.

Paaceenne metoy gakkishinkka Yihoowa siiqido ta koyro siiqoy xayenna mala tawu danddayettida ubbaa oottaas

Afuttaa holssayaydda woossaas. (Maz. 56:8) Dendduwaa hidootaabaa loytta qoppiyoogaa doommaas. Xoossaa Yihooway taani beˈido iitabaa ubbaanne tananne harata azzanttida ubbabaa dendduwaa baggaara xayssanaagee he wode tana minttettiis. He yelagata Xoossay hayquwaappe denttin, eti abaa tumaa tamaarana danddayoosona. (Oos. 24:15) He saatiyan, taani Yihoowa wozanappe siiqaas. He gallassay tawu dumma gallassa. Heedeppe doommada, paaceenne metoy gakkishinkka, Yihoowa siiqido ta koyro siiqoy xayenna mala tawu danddayettida ubbaa oottaas.

YIHOOWAY TAWU KEHIIS

Olaa wode asay keehi iitabaa oottees. Ta hanotaykka hegaappe dummatenna. SHin taani dosiyo xiqisetuppe naaˈˈata wotta dentta qoppidoogee tana maaddiis. Koyroogee, Dabloosi nuuni markkattiyoogaa xallan gidennan, Dorssaa suuttankka xoonettiyoogaa yootiya Ajjuutaa 12:10, 11. Naaˈˈanttoogee, Galaatiyaa 2:20. Ha xiqisiyaappe, Kiristtoos Yesuusi “ta gishshawu” hayqqidoogaa erays. Yihooway tana Yesuusa suuttaa baggaara xeellees, qassi taani oottido nagaraa tawu atto giis. Hegaa eriyoogee ta kahay geeshsha gidanaadan oottiis; qassi maariya nu Xoossaa Yihoowabaa tumaa eranaadan harata maaddanawu taayyo danddayettida ubbabaa oottanaadan denttettiis!—Ibr. 9:14.

Taani ta deˈuwaabaa hassayiyo wode, Yihooway tana ubbatoo maaddidoogaa keehi nashshays. Leemisuwawu, Jimi taani ta kaamiyaa giddon deˈiyoogaa erido gallassi, imattaa ayssiyo keettay deˈiyo micheera tana gattiis. Yihooway Jima baggaaranne siiqiya he michee baggaara taani amarida wodiyaa takkiyo loˈˈo sohuwaa giigissiis. Yihooway daro keha! I ammanettidi baassi goynniyaageeta maaddees.

MISHETTIKKOKKA HIILLAN YOOTIYOOGAA TAMAARAAS

Taani Uddufune 1971n, issi allaalliyawu Mishigane baana koshshiis. Floridan deˈiya Delrey Biich Gubaaˈiyaappe baanaappe kase, ta kaamiyaa giddon issi issibaa wottiyoosan xuufiyaa kunttada Interistet 75 giyo ogiyaara huuphessa baggi baanawu denddaas. Floridaara zawatiya Jorjjiyaa giyo sohuwaa kanttanaappe kase xuufiyaa wurssaas. Kawotettaa mishiraachuwaa taani mishettada ubbasan yootaas. Qasho keettankka sabbakaas; ubba qassi asay shemppiyoosan deˈiya sheeshsha keettankka asawu trakttiyaa immaas. He zerettaappe mokkidabi deˈiishsha gaada hanno gakkanawu qoppays.—1 Qor. 3:6, 7.

SHin taani koyro tumaa siyido wode, nu so asawu hiillan markkattabeykke. Yihoowa taani siiqiyo koyro siiqoy keehi wolqqaama gidiyo gishshawu, xalan gidikkonne yuushsha qoppennan etawu markkattaas. Jonanne Roona giyo ta ishantta keehi siiqays; shin tumaa etayyo wolqqan yootaas. Taani qoppennan haasayidoogaa eti atto gaanaadan guyyeppe oychaas. SHin, eti tumaa eranaadan woossiyoogaa agga erikke. He wodeppe doommidi Yihooway tana tamaarissido gishshawu, kaseegaappe aaruwan hiillan sabbakaysinne tamaarissays.—Qol. 4:6.

 TAANI SIIQIYO HARATA

Taani Yihoowa siiqiyoogaa ubbatoo hassayikkokka, harata siiqiyoogaakka dogikke. Taani ta alˈˈo machiyo Suzanokka siiqays. Kawotettaabaa oottanaadan tana maaddiya lagge taassi koshshiyoogaa akeekaas. Suzana ayyaanaaban mino maccaasa. Taani o ekkanawu qoppiyo wode iira gayttanawu issi gallassi biido wodiyaa hassayays. Suzana Rood Ayland giyoosan Kranston giyo kataman deˈiya bantta keettawu sintta bagga baranddan uttaasu. A he wode Wochiyo Keelaa nabbabaydda xiqisetakka kessada nabbabaasu. Xannaˈiyo huuphe yoho gidennaagaa nabbabaydda, a xiqisiyaakka kessada nabbabiyoogee tana keehi garamissiis. ‘Hanna ayyaanaabaa dosiya maccaasa!’ gaada qoppaas. Taani Tisaase 1971n o ekkaas; qassi he wodeppe doommada a ta miyyiyan eqqada maaddido gishshawu o galatays. Taani o keehi nashshiyo issibay, a tana siiqikkonne hegaappe aaruwan Yihoowa siiqiyoogaa.

Ta machee Suzaniira, Jessanne Powula giyo nu naatuura

Suzananne taani Jessanne Powula giyo naaˈˈu naata yelidoogee nuussi anjjo. Eti dicciyo wode Yihooway etaara deˈees. (1 Sam. 3:19) Eti tumaa mintti oyqqidoogee Suzanonne tana bonchissees. Eti Yihoowa siiqido koyro siiquwaa hassayiyo gishshawu, ayyo haggaaziyoogaa aggibookkona. Eti naaˈˈaykka 20ppe dariya layttawu kumetta wodiyaa haggaaziiddi takkidosona. Qassi, taani ta naatudan  xeelliyo ta naatu machotu Istefanininne Raakelin keehi ufayttays. Nu naati naaˈˈaykka ayyaanaabaa dosiyaanne Xoossaa Yihoowa wozanappe siiqiya maccaasata ekkidosona.—Efi. 6:6.

Nu so asay daro oosetti erenna heeran ufayssan sabbakiis

Taani xammaqetta simmada Rood Ayland giyoosan 16 layttaa haggaazaas; qassi yan deˈiyaageetuura keehi dabbotaas. Tanaara haggaazida mino cimati oottido loˈˈobaa hassayiyo darobay deˈees. Hegaa bollikka, woradaa xomoosiya keehi daroti tana minttettido gishshawu eta galatays. Koyroogaadan Yihoowa siiqiyoogaa aggibeenna asatuura haggaaziyoogee keehi gita maata! Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu 1987n Norz Karolina giyoosaa biidi, yankka haratuura keehi dabbotida. *

Woradaa xomoosiyo wode haggaazuwawu shiiqiyo shiiquwaa kaalettishin

Naase 2002n Suzananne taani Amarkkan Paterssene Beeteele keettaa asaa yara gidanaadan shoobettida. Taani Haggaazo Kifiliyan oottaas; Suzana qassi maayuwaa meecciyoosan oottaasu. He wode yan oottiyoogaa a dosaasu! Hegaappe simmin, Naase 2005n Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gidiyo maataa demmaas. Taani he maatay tawu imettana bessiyo asa gaada qoppabeykke. He maataabay, oosuwaabaynne hegaara gayttidabawu harasaa biyoogee ta siiqo machiyo keehi qofissiis. Suzano horophilliyan biyoogee ufayssennaba gidikkonne, nuuni darotoo horophilliyan biida! Suzana Bolla Gididi Heemmiyaagaa yaratu maccaasati siiquwan yootidobay bawu danddayettida ubban tana maaddanawu murttanaadan maaddidoogaa yootawusu. A hegaadan oottido gishshawu, taani o siiqays.

Taani keehi dosiyo daro poototi ta biiruwan deˈoosona! He poototi taani ay keena ufayssiya deˈo deˈidaakko hassayanaadan oottoosona. Yihoowa siiqido ta koyro siiquwaa hassayanawu tawu danddayettida ubbabaa oottido gishshawu, keehi ufayssiya daro woytuwaa demmaychaas!

Ta so asaara issippe wodiyaa attiyoogee tana keehi ufayssees

^ MENT. 31 Ishaa Morisa kumetta wodiyaa haggaazuwaabaa loytta eranawu Laappune 15, 2006 Wochiyo Keelaa (Amaarattuwaa) sinttaa 26 xeella.