Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  May 2015

Naagetta—Seexaanay Nena Mittanawu Koyees!

Naagetta—Seexaanay Nena Mittanawu Koyees!

“Xalahe halaqai, intte morkkee, mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi, intte lanqqiyan yuuyiyo gishshau [naagettite].”—1 PHE. 5:8.

1. Issi ayyaana meretay waanidi Seexaana gididaakko qonccissa.

ISSI WODE i Yihoowa sinttan suure gididi deˈiis. SHin issitoo ha ayyaana meretay asaa naati baassi goynnanaadan amottiyoogaa doommiis. He iita amuwaa aggennan ixxidi, he amoy diccidi nagaraa yelanaadan oottiis. (Yaaq. 1:14, 15) He meretay “tumatettaakko shiiqi erenna” Seexaanaa gidiyoogaa eroos. I Yihoowa bolli makkalidi, “wordduwaukka aawa” gidiis.—Yoh. 8:44.

2, 3. “Seexaanaa,” “Dabloosa,” “shooshshaanne” “miimminttiyaa” giyo qaalati Yihoowa wolqqaama morkkiyaabaa ay qonccissiyoonaa?

2 Seexaanay makkalido wodeppe doommidi, Yihoowawu wolqqaama morkke gidiyoogaa bessiis; qassi asaa naatussikka morkke. Seexaanawu imettida sunttati i ay keena iitakko bessoosona. “Eqettiyaagaa” giyo birshshettay deˈiyo Seexaanaa giyo sunttay ha iita ayyaana meretay Xoossaa haaruwawu exatiyoogaappe hegaa ixxiyoogaanne bawu deˈiya wolqqa ubban olettiyoogaa bessees. Aybippenne aaruwan, Seexaanay Yihoowa haaroy xayanaadan koyees.

3 Ajjuutaa 12:9n (NW) Seexaanay Dabloosa geetettiis; hegee “Cayiyaagaa” giyoogaa. Seexaanay Yihoowa worddancha giidi a  sunttaa mooridoogaa hegee hassayissees. ‘Beni shooshshaa’ giyo qofay Seexaanay Edenen shooshshaa baggaara Hewaano cimmido azzanttiya gallassaa hassayissees. ‘Gita miimminttiyaa’ giyo qofaykka Seexaanaa loytti qonccissees. I meqetti baynna iitaa. I Yihoowa halchoy polettennaadaaninne a asaykka xayanaadan koyees.

4. Ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

4 Seexaanay nuuni suure gididi deˈennaadan oottanawu keehi baaxetiyoogee qoncce. Geeshsha Maxaafay, “Xalahe halaqai, intte morkkee, mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi, intte lanqqiyan yuuyiyo gishshau naagettitenne beegottite” yaagidi nuna zoriyoogee bessiyaaba. (1 PHe. 5:8) Hegaa gishshawu, Yihoowawunne a asawu wolqqaama morkke gidida Seexaanaappe naagettana koshshiyoogaa qonccissiya, Seexaanaa heezzu eeshshata ha huuphe yohuwan beˈana.

SEEXAANAY WOLQQAAMA

5, 6. (a) Ayyaana meretati ‘wolqqaama’ gidiyoogaa bessiyaabaa yoota. (b) Seexaanay asay ‘hayqqanaadan gaaso gidiyoy’ ayba ogiyaanee?

5 Kiitancha geetettiya ayyaana meretati keehi ‘wolqqaama.’ (Maz. 103:20) Eti eraaninne wolqqan asaappe aadhoosona. Ammanettida kiitanchati bantta wolqqaa loˈˈobawu goˈettoosona. Leemisuwawu, issi wode Yihoowa kiitanchay issoy morkke Asoore wotaaddarata 185,000 woriis; hegee issi uri, haray atto olanchati ubbay oottana danddayennaba. (2 Kaw. 19:35) Hara gallassi issi kiitanchay Yesuusi kiittidoogeeta qasho keettaappe kessanawu asaagaappe aadhiya ba wolqqaanne eraa goˈettiis. Kiitanchay gorddettida kariyaa dooyidi, kiitettidaageeta kare kessi yeddidi kariyaa gorddiyo wode naagiyaageeti matan deˈoosona, shin beˈibookkona!—Oos. 5:18-23.

6 Ammanettida ayyaana meretati bantta wolqqaa loˈˈobaa oottanawu goˈettoosona; shin Seexaanay ba wolqqaa iitabaa oottanawu goˈettees. Seexaanawu keehi gita wolqqay deˈees; qassi i keehi qohana danddayees! Geeshsha Maxaafay Seexaanay ‘ha saˈaa haariyaagaanne’ ‘ha saˈaa Xoossaa’ gidiyoogaa yootees. (Yoh. 12:31; 2 Qor. 4:4) Seexaanaa Dabloosi asay ‘hayqqanaadan gaaso gidees.’ (Ibr. 2:14, NW) Hegee i asaa ubbaa worees giyoogaa gidenna. SHin asaa woriya a ayyaanay saˈaa kumiis. Hegaa bollikka, Hewaana Seexaanaa wordduwaa ammanido gishshawunne Addaamee Xoossaayyo azazettibeenna gishshawu, nagaraynne hayqoy asa ubbaa gakkiis. (Roo. 5:12) Hegaa gishshawu, Dabloosi asay ‘hayqqanaadan gaaso gidiis.’ Yesuusi giidoogaadan i ‘shemppo woriyaagaa.’ (Yoh. 8:44) Seexaanay nuussi wolqqaama morkke!

7. Dayddanttati wolqqaama gidiyoogaa waati bessidonaa?

7 Nuuni Seexaanaa eqettiyo wode, ubbabaa haariyo maataara gayttidaagan a xallaa gidennan aara exatiya ubbaa eqettoos. Daydanttati woykko makkalida daro ayyaana meretati aara exatiyaageetuppe amaridaageeta. (Ajj. 12:3, 4) Daydanttati bantta wolqqay asaagaappe aadhiyoogaa, eti oyqqidoogeeti keehi waayettanaadan oottiyoogan darotoo bessidosona. (Maa. 8:28-32; Mar. 5:1-5) He iita kiitanchatu wolqqaa woy “xalahetu halaqaa” wolqqaa xaasayada xeelloppa. (Maa. 9:34) Yihooway maaddana xayikko, Seexaanaara olettidi xoonana danddayokko.

SEEXAANAY MEQETTAAA IITA

8. (a) Seexaanaa halchoy aybee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Neeni beˈidobaappe ha alamee Seexaanaadan meqettaa iita gididoy aybiinee?

8 Kiitettida PHeexiroosi Seexaanaa ‘gudiya  gaammuwan’ leemisiis. Issi xuufee ‘gudiya’ giyo Giriiketto qaalay “keehi namisettida doˈaa waasuwaa” qonccissiyoogaa yootees. Seexaanay meqettaa iita gidiyoogaa hegee loytti qonccissees! Seexaanay kumetta saˈaa haarikkonne, hegee ayyo gidenna. Seexaanay namisettidi maanawu koyiya gaammuwaa mala. (1 Yoh. 5:19) I qohanawu koyiyo waannati ‘hara dorssati’ etaara hashetiyo tiyettidaageetuppe ha saˈan attidaageeta. (Yoh. 10:16; Ajj. 12:17) Seexaanay Yihoowa asaa mittanawu keehi koyees. Koyro xeetu layttaappe doommidi hanno gakkanawu Yesuusa kaalliyaageetu bolli i ehiido wolqqaama yedetay ayyo meqetti baynnaagaa bessees.

9, 10. (a) Israaˈeela deriyawu Xoossay halchidobay polettennaadan oottanawu Seexaanay waati malidee? (Leemisuwaa yoota.) (b) Seexaanay beni Israaˈeelata qohanawu koyidoy aybissee? (c) Yihoowa ashkkaratuppe issoy ha wodiyan gita nagaraa oottiyo wode Dabloosawu aybi siyettii?

9 Seexaanay meqettaa iita gidiyoogaa hara ogiyankka bessiis. Namisettida gaammoy shankkatiyo aybissinne qarettenna. I woranaappe kase qarettenna; qassi wori simmidikka zilˈˈettenna. Hegaadan, Seexaanay mittanawu koyiyoobawu aynne qarettenna. Leemisuwawu, Israaˈeelati shori baynnaba oottido, yaaretidonne hegaa mala nagaraa oottido wode, Seexaanaa Dabloosi zuggidi eta aapputoo wochidaakko qoppa. Zimiri shori baynnabaa oottidoogeenne Gehaazi yaaretidoogee kaalettido azzanttiyaabaa neeni nabbabiyo wode, gudiya gaammoy xoonido gishshawu hombbocidoogaa akeekana danddayaasa.—Qoo. 25:6-8, 14, 15; 2 Kaw. 5:20-27.

Yihoowa ashkkaratuppe issoy nagaraa oottiyo wode Seexaanay keehi ufayttees (Mentto 10 xeella)

10 Seexaanay beni Israaˈeelata qohanawu koyido gaasoy deˈees. Seexaanaa huuphiyaa qoxxidi Yihoowa haaroy suure gidiyoogaa qonccissana Masee he zariyaappe yelettana. (Doo. 3:15) Seexaanay Israaˈeelatussi meqettaa iitidi etawu injjetanaadan koyibeenna gishshawu, i eti nagaraa oottanaadan denttettiis. Daawiti wodiraa laammido wode woy hananabaa yootiya Muusee Hidootaa Biittaa gelennan attido wode, Seexaanay azzanibeennaagee qoncce. Xoossaa ashkkaratuppe issoy gita nagaraa oottiyo wode,  Seexaanay keehi ufayttiyoogee erettidaba. Dabloosi Yihoowa boriyoobaappe issoy hegaa mala hanotaa gidennan waayi aggana.—Lee. 27:11.

11. Seexaanay Saaro mooranawu koyidoy aybissee?

11 Masee yelettana zariyaa Seexaanay keehi ixxees. Leemisuwawu, Abrahaami “gita kawotetta” gidanaagee ayyo odetti simmin takkennan hanidabaa qoppa. (Doo. 12:1-3) Abrahaaminne Saara Gibxxen deˈiyo wode, Paarooni Saaro machanawu koyidi ba soo efiis. SHin Saaro Paarooni moorenna mala Yihooway kelttiyaa gelidi ashshiis. (Doomettaabaa 12:14-20 nabbaba.) Yisaaqi yelettanaappe guuttaa kasetidi Garaara biittankka hegaadan haniis. (Doo. 20:1-7) Hegawu gaaso gididay Seexaanay? I dure katamaa Uura aggada dunkkaaniyan deˈanawu biida Saara Paaroonanne Abemeleka kawo keettaa ishalo deˈuwan cimettawusu giidi qoppidee? Seexaanay Saara ba azinaanne Yihoowa kaddada he kawotuppe issuwaa gelawusu giidi qoppidee? Geeshsha Maxaafay yootana xayikkonne, Masee i baggaara yelettiyooro gidiyo maatay Saarippe haliyaakko Dabloosi keehi ufayttennan aggenna. Loˈˈo maccaasee aqo deˈoy, i sunttaynne Yihoowaara i dabbotay moorettikko Seexaanay aynne zilˈˈettenna. Seexaanay keehi meqettaa iita!

12, 13. (a) Seexaanay meqettaa iita gidiyoogaa Yesuusi yeletti simmin waati bessidee? (b) Yihoowa siiqiyaanne ayyo haggaazanawu baaxetiya ha wodiyan deˈiya naata Seexaanay waati xeellii?

12 Abrahaamee deˈido wodiyaappe daro xeetu layttay aadhin Yesuusi yelettiis. Seexaanay he naˈay meraa loˈˈiya qarettiya naˈa giidi qoppidee? CHii, qoppibeenna; ayssi giikko, yelettida naˈay diccidi yaana geetettida Mase gidanaagaa Seexaanay erees. Yesuusi Abrahaama zerettawu waannatiyaagaa; qassi i guyyeppe ‘Dabloosa oosuwaa xayssana.’ (1 Yoh. 3:8) Naˈa woriyoogee keehi meqettaa iita gidiyoobaa giidi Seexaanay qoppanee? CHii, Seexaanay aybi likkee woy aybi balee giidi qoppenna. I sohuwaara guutta naˈaa Yesuusa woranawu maliis. Waatidi?

13 Xoolinttiyaa paydiyaageeti “Aihuda kawo gidanau yelettida” naˈaabaa oychido wode, Kawuwaa Heeroodisi hanqquwaa suullidi he naˈaa woranawu murttiis. (Maa. 2:1-3, 13) I yaatanawu, Beetaliheemaaninne hegaa heeran deˈiya naaˈˈu laytta attuma naatanne hegaappe guuxxiya attuma naata ubbaa woranaadan azaziis. (Maatiyoosa 2:13-18 nabbaba.) Hegaadan busakkidi woriyoogaappe Yesuusi attiis; shin hegee nu morkkiyaa Seexaanaabaa ay qonccissii? Dabloosa asaa deˈoy qofissennaagee erettidaagaa. I naatussi qarettenna. Seexaanay tumukka ‘gudiya gaammo.’ I meqettaa iita gidiyoogaa mule xaasayada xeelloppa!

SEEXAANAY CIMMIYAAGAA

14, 15. Seexaanay “ammanenna asatu qofaa” waati jallissidee?

14 Seexaanay asay siiqo Xoossaa Yihoowa eqettanaadan oottana danddayiyoy cimmiyoogaa xallaana. (1 Yoh. 4:8) Seexaanay asaa cimmiyoogan, eti ayyaanaaban “hiyyeesa” gidiyoogaa erennaadan oottees. (Maa. 5:3) I hegaadan oottiyoogan “ammanenna asatu qofaa jallissiis; jallissidi Kiristtoosa bonchchuwaa, wonggeliyaa mishiraachchuwaa poo7uwaa banttau poo7iyaagaa, Xoossaa milatiyaagaa eti be7enna mala, eta diggiis.”—2 Qor. 4:4.

15 Seexaanay cimmanawu goˈettiyo waannabaappe issoy worddo haymaanootiyaa. Asay a xallawu goynnanaadan koyiya woykko “qanaatiya” Yihoowawu goynniyoogaa  aggidi, bantta mayzzatussi, woy merettidabawu woy mehiyawu doˈawu goynniyoogaa beˈidi Seexaanay ay keena ufayttanee! (Kes. 20:5) Haray atto, Xoossawu suure goynnoos giidi qoppiya daroti worddo ammanuwaanne pattenna meeziyaa kaalloosona. Yihooway, “Intte miishshaa quma gidennabau aibissi kesseetii? Kalissennaban intte wolqqaa aibissi wursseetii? Ane loittidi, taani odiyoogaa ezggite; lo77obaa miite; qassi modhdhuwan intte asatettaa ufaissite” yaagidoogeetuugaadan, eta hanotay keehi azzanttees.—Isi. 55:2.

16, 17. (a) Yesuusi PHeexiroosa, “Ha Seexaanau, neeni ta matappe kichcha” giidoy aybissee? (b) Nuuni naagettennan agganaadan Seexaanay waati cimmana danddayii?

16 Seexaanay Yihoowayyo mishettidi haggaaziyaageetakka cimmana danddayees. Leemisuwawu, Yesuusi bana asay woranaagaa ba erissiyo ashkkaratussi yootiyo wode aybi hanidaakko qoppa. Yesuusa siiqiya kiitettida PHeexiroosi a issi baggi zaaridi, “Ta Godau, Xoossai nena hegaappe ashsho; hagee ne bolli mulekka yeenna” yaagiis. Yesuusi ayyo zaaridi, “Ha Seexaanau, neeni ta matappe kichcha” yaagidi mintti yootiis. (Maa. 16:22, 23) Yesuusi PHeexiroosa “Seexaanau” giidoy aybisee? Aybi hananaakko Yesuusi eriyo gishshataassa. Yesuusi wozo yarshsho gidanawu hayqqidi, Dabloosi worddancha gidiyoogaa bessiyo wodee matiis. Asaa naatu taarikee keehi laamettiyo he wodee Yesuusi baassi qarettiyo wode gidenna. Yesuusi naagettennan aggiyaakko, Seexaanay ufayttana.

17 Ha alamee xayanawu matido gishshawu, nuunikka naagettana koshshiyo wodiyan deˈoos. Seexaanay nuuni ha alamiyan gitatiyoogaa xallaa qoppidi, nuussi qarettanaadan oottanawu koyees. I nuuni wurssetta gallassan deˈiyoogaa dogidi naagettennan agganaadan koyees. Hagee ne bolli yeenna mala ubbatoo ‘naaga utta.’ (Maa. 24:42) Seexaanay asaa cimmanawu ha alamiyaa wurssettay eesuwan yeennabadan woy mule yeennabadan odiyo worddobaa aynne ammanoppa.

18, 19. (a) Nuuni nubaa qoppiyoogaara gayttidaagan Seexaanay nuna waati cimmanawu malana danddayii? (b) Nuuni naagettidinne beegottidi deˈanawu Yihooway nuna waati maaddii?

18 Seexaanay nuna hara ogiyankka cimmanawu malees. Xoossay nuna siiqennabadaaninne nu nagaraa atto geennabadan nuuni qoppana mala koyees. He ubbabay Seexaanay asaa cimmanawu odiyo worddo odo. Yihooway tumu siiqennay oonee? Seexaanaa. Yihooway tumu atto geennay oonee? Ini Seexaanaakka. SHin Geeshsha Maxaafay, “Intte oottido oosuwaanne . . . Xoossaa siiqido siiquwaa Xoossai doganau worddanchcha gidenna” yaagidi nuna minttettees. (Ibr. 6:10) Yihooway nuuni a ufayssanawu oottiyoobaa nashshees; qassi nuuni awu haggaaziyo haggaazoy mela gidenna. (1 Qoronttoosa 15:58 nabbaba.) Hegaa gishshawu, Seexaanay odiyo worddo oduwan cimettoppa.

19 Seexaanay wolqqaama, meqettaa iitanne cimmiyaagaa gidiyoogaa beˈida. Ha wolqqaama morkkiyaara olettidi waatidi xoonana danddayiyoo? Yihooway nuna coo aggenna. A Qaalay Seexaanaa hiillaabaa yootees; qassi “nuuni a qofaa ereettees.” (2 Qor. 2:11) Nuuni Seexaanaa hiillaa akeekiyo wode, loyttidi naagettoosinne beegotti uttoos. SHin Seexaanaa qofaa eriyoogaa xallay gidenna. Geeshsha Maxaafay, “Xalahe halaqaa teqqite; i intteppe baqatana” yaagees. (Yaaq. 4:7) Kaalliya huuphe yohuwan Seexaanaara olettananne a xoonana danddayiyo heezzubaa beˈana.