Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  May 2015

Merinaa Deˈuwaa Immana Giidaagaa Milata

Merinaa Deˈuwaa Immana Giidaagaa Milata

“Xoossai siiqiyo naatudan, a milatite.”—EFI. 5:1.

1. Nuussi Xoossaagaa mala eeshshay deˈanaadan maaddana danddayiyay aybee?

NU HANOTAY haratuugaa mala gidana xayikkonne, Yihooway nuuni eta qofaa akeekanaadan oottidi medhiis. (Efisoona 5:1, 2 nabbaba.) Xoossay immido he imotaa nuuni waati loyttidi goˈettana danddayiyoo? Hegee nuna qohennaadan ay oottana koshshii?

2. Nuuni waayettiyo wode Yihoowayyo aybi siyettii?

2 Tiyettida ammanettidaageeti saluwan hayqqennan deˈanaadaaninne Yesuusawu ammanettida ‘hara dorssati’ saˈan merinawu deˈanaadan Xoossay qaalaa gelido gishshawu, nuuni ufayttiyoogee qoncce. (Yoh. 10:16; 17:3; 1 Qor. 15:53) Saluwan hayqqennan deˈanaageetikka saˈan merinawu deˈanaageetikka ha wodiyaagaadan metootokkona. Yihooway Israaˈeelati Gibxxen aylletettan ay keena metootidaakko eridoogaadan, nuna gakkiya metuwaakka akeekees. “Eta waayee ubban i waayettiis.” (Isi. 63:9) Daro layttappe guyyiyan, Ayhudati beeta maqidasiyaa zaarettidi keexxiyoogaa morkketi eqettin yayyidosona; shin Xoossay, “Inttena bochchiyaagee ta aifiyaa buluwaa bochchees”  yaagiis. (Zak. 2:8) Aayyiyaa ba guutta naˈaa siiqiyoogaadan, Yihooway ba ashkkarata siiqeesinne eta maaddanawu koyees. (Isi. 49:15) Haratu hanotaa qoppidi etawu siyettiyaabaa akeekanawu maliyo wode, nuunikka Yihoowagaadan siiqoos.—Maz. 103:13, 14.

YESUUSI XOOSSAAGAADAN ASAA WAATI SIIQIDEE?

3. Yesuusi qarettiyoogaa bessiyay aybee?

3 Yesuusi waayettana xayikkonne, haratu waayiyaa akeekiis. Leemisuwawu, coo asay banttana cimmiyaanne asa wogaa darissidi banttana deexobaa toossiya haymaanootiyaa kaalettiyaageetussi yayyees. (Maa. 23:4; Mar. 7:1-5; Yoh. 7:13) Yesuusi aynne yayyibeenna woy cimettibeenna; shin i bana gakkibeenna hanotaakka akeekana danddayees. Yaatiyo gishshawu, i “daro asaa be7idi, heemmiya asi bainna dorssadan asai hirggiyo gishshaunne asaa maaddiyaabi bainna gishshau, asaayyo qarettiis.” (Maa. 9:36) Yesuusi ba Aawaagaadan, asaa siiqeesinne etawu qarettees.—Maz. 103:8.

4. Harati waayettiyoogaa beˈiyo wode Yesuusayyo aybi siyettii?

4 Waayettiya asaa beˈido wode, Yesuusi etawu qarettiis. Hegaa gishshawu, i wottiyoobi baynna hanotan asaa ba Aawaagaadan siiqiis. Yesuusinne i kiittidoogeeti haaho sohuwaa bi sabbaki simmidi, guuttaa shemppi ekkanawu asi baynnasaa baanawu koyidosona. I bana naagiya daro asawu qarettido gishshawu, eta “darobaa tamaarissuwaa doommiis.”—Mar. 6:30, 31, 34.

YIHOOWAGAADAN SIIQIYAAGAA GIDA

5, 6. Nuuni Yihoowagaadan siiqanawu ay oottana koshshii? Leemisuwaa yoota. (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

5 Nuuni Yihoowagaadan siiqiyaageeta gidanawu ay oottana koshshii? Alan giyo issi yelaga ishaa hanotaa qoppa. I maara hemettana danddayennanne ayfee loytti xeellenna cima ishaabaa qoppees. Yesuusi, “Asi intteyyo oottanau intte dosiyoogaadan; haraukka hegaadan oottite” giidoogaa Alani qoppees. (Luq. 6:31) Hegaa gishshawu Alani, ‘Asay taayyo ay oottanaadan koyiyaanaa?’ giidi bana oychees. ‘Eti tanaara issippe kuwaasiyaa kaaˈanaadan koyays!’ giidi bawu zaarees. SHin he cima ishay kuwaasiyaa kaaˈana danddayenna. Yesuusi yootidobay, ‘Ta hanotay aagaa mala gidiyaakko, ta shooroy taassi ay oottanaadan koyiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana koshshiyoogaa bessees.

6 Alani cima gidenna, shin bana gakkibeennabaa akeekana danddayees. I cima ishaabaa akeekees; qassi i yootiyo wode qarettidi siyees. Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogee woy haggaazanawu sooppe soo biyoogee cima asaa ay keena wayssiyaakko Alani guyyeppe akeekees. Alani he cima ishaa waayiyaa akeekiyo wode, maaddana koshshiyaabaa eridi maaddanawu koyees. Nuunikka hegaadan oottana koshshees. Nuuni haratussi siyettiyaabaa akeekidi etawu qarettiyo wode, Yihoowa milatiyaageeta gidana.—1 Qor. 12:26.

Siiqiyoogan Yihoowa mala gida (Mentto 7 xeella)

7. Nu ishantta qofissiyaabaa waati akeekana danddayiyoo?

7 Haratu waayiyaa akeekiyoogee issi issitoo metees. Nuuni mule erenna metoy daro asaa gakkees. Issoti issoti daafaban qohettido gishshawu, sahettiyo gishshawu woy cimido gishshawu metootoosona. Harati unˈˈettiyo gishshawu, yashshaa maashiyo gishshawu woy kase naaqettido gishshawu waayettoosona. Harati qassi so asay dumma dumma ammanuwaa kaalliyo keettan woykko aawaa woy  aayee xallay naata dichiyo keettan deˈoosona. Ubba asaa metoy gakkees; qassi he metuwaappe dariya baggay nuna gakkiyaagaappe dumma. Hegaa mala hanotan, nuuni waatidi Xoossaagaadan siiqana danddayiyoo? Yaatanawu, hara urawu siyettiyaabaa guuttaakkonne akeekana gakkanaashin loytti ezggana koshshees. Hegee maaddana koshshiyaaban maaddiyoogan Yihoowagaadan siiqana mala nuna denttettees. Ubba asawu koshshiyaabay dumma dumma, shin nuuni ayyaanaaban minttettananne hara maaddiyaabaa oottana danddayoos.—Roome 12:15; 1 PHeexiroosa 3:8 nabbaba.

YIHOOWAAGAADAN KEHA GIDA

8. Yesuusi keha gidanaadan aybi maaddidee?

8 Ubbaappe Bolla Xoossay “galatennaageetussikka iitatussikka keha” gidiyoogaa Xoossaa Naˈay yootiis. (Luq. 6:35) Yesuusi Xoossaadan keha. Yesuusi keha gidanaadan maaddidabay aybee? I haasayiyooban woy oottiyooban haratussi aybi siyettana danddayiyaakko qoppiis. Leemisuwawu, nagarancha gidiyoogan erettida issi maccaasiyaa akko shiiqada yeekkaydda a tohuwaa afuttan laagottaasu. A nagaraappe simmidoogaa Yesuusi akeekiis; i iyyo qarettennabaa gidiyaakko, a ay keena azzananaakko eriis. I o galatiisinne iyyo atto giis. I oottidobaa issi Parisaawee dosana xayikkonne, Yesuusi assikka kehatettan yootiis.—Luq. 7:36-48.

9. Xoossaadan keha gidanaadan nuna aybi maaddana danddayii? Leemisuwaa yoota.

9 Nuuni Xoossaadan waani keha gidana danddayiyoo? Kiitettida PHawuloosi, “Godaa ashkkarai ubbaayyo kehiyaagaa . . . gidanau besseesippe attin, ooyettanau bessenna” yaagiis. (2 Xim. 2:24) Leemisuwawu, kaallidi deˈiya hanotan nuuni waanidi keha gidana danddayiyaakko qoppa. Nuuni oottiyoosan nu halaqay ba oosuwaa maara oottenna. Yaatin nuuni waananee? Issi ishay daro aginaa takkidi shiiquwaa yiis. He wode nuuni ayyo woyganee? Haggaazuwan keettaaway, “Haasayissanawu tawu wodee baawa” giyaakko, nuuni ayyo waani kehana danddayiyoo? Nu aqo laggiyaa, “Neeni Qeera gallassawu halchidobaa tawu ayssi yootabeykkii?” gaada oychikko, keha qaalan nu waati zaaranee? Nuuni haasayiyooban harati waananaakko, qassi etawu aybi siyettana danddayiyaakko qoppana koshshees. Yaatikko, Yihoowagaadan keha gidanawu haasayananne oottana koshshiyaabaa akeekoos.—Leemiso 15:28 nabbaba.

XOOSSAAGAADAN AADHIDA ERANCHA GIDA

10, 11. Nuuni Xoossaadan aadhida erancha gidanaadan aybi maaddana danddayii? Leemisuwaa yoota.

10 Nuna kase gakkibeennabaa akeekana danddayiyoogee nuuni Yihoowagaadan aadhida erancha gididi nuuni oottiyoobay kaalettana danddayiyoobaa kaseti eranaadankka maaddees. Aadhida eray Yihoowa waanna eeshshatuppe issuwaa; qassi i koyikko, issi issibaa oottiyoogee kaalettiyo ubbabaa kasetidi erana danddayees. Nuuni hegaa keena kasetidi erana xayikkonne, nuuni oottanawu qoppidobay ay kaalettanaakko qoppana koshshees. Israaˈeelati Xoossaayyo azazettennan ixxidoogee kaalettanabaa qoppibookkona. Xoossay etawu oottido ubbabay deˈishinkka, eti Yihoowa sinttan iitabaa oottanaagaa Muusee eriis. Israaˈeela deree ubbay siyishin Muusee, “Israa7eela asai zoreti bainna dere; akeeki  etau baawa. Eti xoonettidoi aibiinakko be7anau etau ixettiis; bantta wurssettaikka aibakko erokkona” yaagiis.—Zaa. 31:29, 30; 32:28, 29.

11 Xoossaadan aadhida erancha gidanawu, nuuni oottiyoobay ay kaalettanaakko loytti qoppana koshshees. Leemisuwawu, nuuni ekkanaappe woy gelanaappe kase issippe wodiyaa aattikko, asho gaytotettaa qaaqqay wolqqaama gidiyoogaa erana koshshees. Yihoowaara nu dabbotay moorettanaadan oottiya aybanne halchana woy oottana koshshenna! “Cincca asi iitaa be7idi, qosetti aattees; shin akeeki paccido asi metuwan gelidi qohettees” giya, geeshsha ayyaanay kaalettin xaafettida qofaara maayettiyaabaa oottoos.—Lee. 22:3.

IITABAA QOPPOPPA

12. Qoppiyoobay nuna waati qohana danddayii?

12 Cincca asi issibaa qoppiyoogee tamaa mala gidana danddayiyoogaa akeekees. Tamay maara goˈettikko, qumaa kattiyo wodiyaagaadan nuna maaddana danddayees. SHin tamaa teqqana xayikko, keettaa xuuggananne son deˈiyaageeta worana danddayees. Hegaadan, nuuni Yihoowappe tamaariyoobaa qoppiyoogee maaddees. SHin, shori baynnabaa qoppiyoogee nuna qohana danddayees. Leemisuwawu, nuuni ubbatoo iitabaa qoppikko, hegaa amottidi nagaraa oottana danddayoos. SHori baynnabaa qoppiyoogee ayyaanaaban hayqqanaadan oottana danddayees!—Yaaqooba 1:14, 15 nabbaba.

13. Hewaana ay mala deˈuwaa demmanawu qoppadee?

13 Koyro maccaasiyaa Hewaana meennaadan Xoossay azazido “lo77uwaanne iitaa erissiya mittaa teeraappe” maanawu a waanada amottidaakko qoppa. (Doo. 2:16, 17) SHooshshay iyyo, “Intte ainnekka haiqqekketa; Xoossai hegaa giidoogee, he mittaa teeraa intte miikko, intte aifee dooyettin, lo77uwaanne iitaa Xoossaadan intte eranaagaa i eriyo gishshaassa” yaagiis. Hewaana “he mittaa teerai maanau mal77iyaagaa, xeellanau lo77iyaagaa . . . gidiyoogaa be7aasu.” Hanidabay aybee? “He mittaa teeraappe ekkada maasu; qassi banaara de7iya ba azinaayyookka hegaappe immin, ikka miis.” (Doo. 3:1-6) Hewaanissi Seexaanay yootidobaappe o amoyidabay deˈennan aggenna. Loˈˈobay woy iitabay aybakko odiyaabi baynnan, a hegaa baayyo kuuyanawu koyaasu. Hegee keehi iitabaa kaalettiis! Hewaani azinaa, nagaraa oottida Addaame baggaara “nagarai ha sa7aa . . . geliis; he nagarai banaara haiquwaa ehiis.”—Roo. 5:12.

14. Nuuni iitabaa oottennaadan Geeshsha Maxaafay waati maaddii?

 14 Edene ataakiltte sohuwan Hewaana oottido nagaray asho gaytotettaara gayttidaba gidenna. Gidikkokka, nuuni shori baynnabaa qoppennaadan Yesuusi zoriis. I, “Maccaaro xeellidi amottiya ubbai, ba wozana giddon he wode iira shaaramuxiis” yaagiis. (Maa. 5:28) Qassi PHawuloosi, “Intte nagaranchcha asatettai ba wozanaa amuwaa polanaadan, au qoppoppite” yaagiis.—Roo. 13:14.

15. Nuuni dagayana koshshiyo miishshay aybee, qassi aybissi?

15 Hara qohiya amoy Xoossaabaa aynne qoppennan keehi duretanawu qoppiyoogaa. Duretu “qofan eta duretettai mino dirssaadan eta naagiyaabaa milatees.” (Lee. 18:11) Issi uri ba deˈuwan Yihoowa ubbatoo kaseyennan aggidi bawu daro miishshaa shiishshikko, he uri eeyya gidiyoogaa Yesuusi yootiis. He uri ‘Xoossaa matan dure gidenna.’ (Luq. 12:16-21) Nuuni a ufayssiyaabaa oottiyo wode Yihooway ufayttees. (Lee. 27:11) Nuuni “saluwan miishsha” dagayido gishshawu Yihooway nuna nashshiyoogan keehi ufayttoos! (Maa. 6:20) Nuuni Yihoowaara dabbotiyoogee aybippenne aadhiya alˈˈo aqo.

UBBATOO HIRGGOPPA

16. Hirggiyo wode nuna maaddana danddayiyaabay aybee?

16 ‘Saˈan miishsha dagayanawu’ nuuni keehi baaxetikko ay keena hirggiyaakko qoppa. (Maa. 6:19) “Ha sa7aa de7uwau hirggiyoogeenne duretetta siiqiyoogee” issi uri Xoossaa Kawotettaabaa siyido qaalaa cuullana danddayiyoogaa Yesuusi leemisuwan yootiis. (Maa. 13:18, 19, 22) Miishshaabawu hirggin hirggana xayin, issi issi asay muletoo, gakkana danddayiya iitaba ubbaa qoppees. SHin keehi hirggiyoogee asatettaaninne ayyaanaaban nuna qohana danddayees. Nuuni Yihoowan ammanettana koshshees; qassi ‘hirggiyoogee asa ufayssaa diggikkonne, shonggaara deˈiya haasayay a ufayssiyoogaa’ hassayana koshshees. (Lee. 12:25) Nu hanotaa akeekiya uray haasayiyo minttettiya qaalay nu wozanaa ufayssana danddayees. Nuuni Yihoowawu haggaaziya aawawu woy aayeessi woy aqo laggiyawu woykko ammanettiya laggiyawu nuna hirggissiyaabaa yootiyoogee woppissana danddayees.

17. Hirggiyoogaa agganaadan Yihooway nuna waatidi maaddii?

17 Nuna hirggissiyaabaa Yihoowagaa keena akeekiya asi baawa. PHawuloosi hagaadan giis: “Xoossaa intte woossiyo woosa ubban a keehi galatiiddi, inttena koshshiyaabaa ubbau woossiteppe attin, issibaukka hirggoppite. Qassi asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai intte wozanaanne intte qofaa Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara naagana.” (Pili. 4:6, 7) Ayyaanaaban qohettennaadan nuna naagiya nu mala Kiristtaanetubaa, cimatubaa, ammanettida ashkkaraabaa, kiitanchatubaa, Yesuusabaanne Yihoowabaa qoppa.

18. Loytti qoppiyoogee nuna waatidi maaddii?

18 Nuuni beˈidoogaadan, loytti qoppiyoogee Xoossaagaa mala eeshshay deˈiyoogeeta gidanaadan nuna maaddana danddayees. (1 Xim. 1:11; 1 Yoh. 4:8) Nuuni harata siiqiyoonne etawu kehiyo wode, nuuni oottiyoobay kaalettiyoobaa qoppiyo wodenne ubbatoo hirggiyoogaa aggiyo wode, ufayttana. Yaatiyo gishshawu, nu hidootaabaa qoppanaadan Xoossay immido imotaa loytti goˈettoos; qassi Yihoowadan siiqiyaageeta, kehiyaageeta, aadhida eranchatanne ufayttiyaageeta gidoos.—Roo. 12:12.