Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  May 2015

 NU TAARIKIYAAPPE

Quma Keettaa Oosoy Siiquwan Oosettiyoogaa Akeekiis

Quma Keettaa Oosoy Siiquwan Oosettiyoogaa Akeekiis

YIHOOWA masoofiyaappe gibiraa issippe miyoogee awudekka ufayssiyaabaa. Xoossaa asay ayyaanaabaa gibirawu shiiqiyo wode, asatettawu koshshiya qumaa eti issippe miyoogeekka ufayttanaadan oottees.

Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Masqqala 1919n, Amarkkan, Ohayon, Seedar Poynt giyoosan gita shiiquwaa hosppun gallassi shiiqidosona. Hooteeleti qumaanne aqiyoosaa imattatussi giigissanaadan qofettikkonne, naagidoogaappe keehi daro imattati yiidosona. Guyte imattaa beˈidi, hooteeliyan qumaa aattiyaageeti issippe aggidi biidosona. Haniyoobi ixxido quma keettaa halaafee imattatuppe yelagiyaageeti maaddana danddayiyaakkonne oychin, daroti eeno gidoosona. Sedi Girin giyoora hegeetuppe issinno. A, “Taani hegaappe kase qumaa asawu aatta erikke, shin he wode ufayttida” yaagaasu.

Seera Liyonen, 1982

Hegaappe simmin daro layttawu gita shiiquwaa wode, qumaa maanawu giigissido sohuwan daroti bantta ishanttanne michontta maaddanawu bantta dosan ufayttidi oottidosona. Bantta mala Kiristtaanetuura issippe oottiyoogee daro yelagati ayyaanaabaa halchanaadankka maaddiis. Glades Boltena 1937n, gita shiiquwaa wode quma keettan oottaasu. A, “Taani hara biittaa asaara gayttada, eti metuwan waani gencciyaakko siyaas. Taani aqinye gidanawu koyro halchidoy he wode” yaagaasu.

SHiiquwaa shiiqida Biyula Kovi giyoora, “Oosanchati wozanappe oottiyoogee ubbabay wayssiyaabi baynnan oosettanaadan maaddiis” yaagaasu. Gidikkokka, he oosoy metiyaaba. Anjelu Maneri 1969n, Kaliforniyan, Los Anjeles giyoosan deˈiya Dojer Isttaademiyaa gakkidi, quma keettan oottanawu doorettidoogaa eriis. I, “Taani keehi dagammaas!” yaagiis. Gita shiiquwawu giigissiyoobaappe issoy qumaa kattiyoosaa nadaajjiyaa efaanawu 400 meetire gidiya diˈo oge mala ollaa bookkiyoogaa!

Jarmanen, Frankferten, 1951

Seera Liyonen, 1982n, bantta dosan oottiya mino oosanchati sohuwaa baasidi, matan deˈiyaabaa goˈettidi quma keettaa keexxidosona. Jarmanen, Frankfert giyo kataman, 1951n, hiillaa eriya ishati qumaa kattiyo 40 disttetussi penttoy gakkanaadan oottiya kaamiyaa keraa ekkidosona. Qumaa  aattiyaageeti issi saatiyan 30,000 asawu qumaa immidosona. Sayniyaa meecciya 576 asatussi oosoy darenna mala, shiiquwaa shiiqiyaageeti bantta billamaanne shuukkaa ekkidi boosona. Mayanmaaren, Yangona kataman qumaa kattiya wozannaamati hara biittaappe yiidaageeta poogennaadan haroodeegaappe guutta bambbariyaa yeggidosona.

“EQQIDI MOOSONA”

Amarkkan, 1950n, gita shiiquwaa wode qumaa maanawu suulliya awan salppido adussa salppiyan eqqidoogee Ani Pogensi giyo michiyo goˈˈiis. A, “Awurooppaappe wolwoluwan yiida naaˈˈu michoti haasayiyo ufayssiya haasayan ta wozanaa wottaas” yaagaasu. Eti naaˈˈaykka he shiiquwaa shiiqanaadan Yihooway eta waati maaddidaakko yootoosona. Ana, “He michotuugaa keena ufayttida uri he sohuwan baawa. Salppiyan daro wodiyaa naagiyoogaaninne hombbiyan etawu aybinne siyettibeenna” yaagaasu.

Kooriyan, Sewulen, 1963

Gita shiiqotuppe darotun qumaa miyo dunkkaaniyan eqqidi miyo xarapheezata maaran wottidoogee eesuwan miidi haratussi sohuwaa yeddanaadan maaddees. Daro shaˈan qoodettiya asaa laaxaa mizanawu hegaappe loˈˈo ogee baawa. Yihoowa Markka gidenna issoy, “Hegee dumma haymaanoote. Eti eqqidi moosona” yaagiis.

Ubbabay maaran mankkan oosettiyoogaa wotaaddara sunttatinne hara sunttati beˈidi maalaalettidosona. Amarkkaa Olaa Kifiliyan oottiya bitanee Niwu York Sitii giyo kataman Yanki Isttaademiyan nuuni giigissido quma keettaa beˈi simmidi, Inggilize Olaa Kifiliyan oottiya SHaalaqaa Fokiner giyo bitaneekka baagaadan beˈanaadan yootiis. Hegaa gishshawu, inne a machiyaa Inggilizen, Twikenham giyo kataman, 1955n shiiqido “Xooniya Kawotettaa” giyo gita shiiquwaa biidosona. I quma keettaa oosoy siiquwan oosettiyoogaa akeekidoogaa yootiis.

Daro layttawu, bantta dosan oottiyaageeti loˈˈo qumaa hirayso waagan, gita shiiquwaa shiiqiyaageetussi siiquwan giigissidosona. SHin he deexxiya oosuwaa bantta dosan oottiya daroti daro saatiyaa oottidosona; ubba qassi shiiquwaa guutta wodiyawu woy muleera shiiqennan oottidosona. Daro biittan, 1977 heeran, gita shiiquwaa sohuwan kaseegaadan waayettennan qumaa giigissiyoogaa doommida. Hegaappe simmin, 1995ppe doommidi, imattati gita shiiquwaa biyo wode qumaa banttawu ekki baanaadan odettiis. Hegee, ayyaanaaban kase qumaa kattiyaageetinne aattiyaageeti goˈettanaadaaninne bantta mala Kiristtaanetuura issippe haasayanaadan maaddiis. *

Bantta mala Kiristtaaneta maaddanawu bantta dosan minnidi oottidaageeta Yihooway keehi nashshees! Quma keettan oottiyoogan he wode ufayttiyoogee attiichiis giidi issoti issoti qoppana danddayoosona. SHin gita shiiquwan hanno gakkanawu waannatiyaabay siiquwaa gidiyoogee erettidaagaa.—Yoh. 13:34, 35.

^ MENT. 12 Bantta dosan oottiyaageeti gita shiiquwaara gayttida hara ooso kifiletun daro oosuwaa oottana danddayoosona.