Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  May 2015

Xoossay Immana Giidobaa Eti “Beˈidosona”

Xoossay Immana Giidobaa Eti “Beˈidosona”

“Xoossai immana giidoogaakka ekkibookkona; shin haahuwan hegaa [beˈidosona].”—IBR. 11:13.

1. Nuuni beˈibeennabaa qoppana danddayiyoogee nuna waati maaddana danddayii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

NUUNI beˈibeennabaa qoppana danddayiyoogee Xoossaa imota. Hegee nuuni loˈˈobaa halchanaadaaninne loˈˈobaa hidootan naaganaadan maaddees. Yihooway sinttanaabaa kasetidi beˈana danddayees; qassi Geeshsha Maxaafan darotoo i sinttappe hananabaa kasetidi nuussi yootees. Nuuni sinttappe hananabaa qoppana danddayoos. Nuuni beettennabaa akeekana danddayiyoogee ammanuwan minnanaadan maaddees.—2 Qor. 4:18.

2, 3. (a) Sinttanaabaa qoppiyoogee nuna waati maaddana danddayii? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni beˈana oyshati awugeetee?

2 Nuuni kase beˈibeennabaa qoppiyoobay issi issitoo deˈiyaaba gidennan aggana danddayees. Leemisuwawu, issi guutta naˈiyaa muquwaa toggada biyaabadan qoppikko, hegee aymo. SHin Haanna ba naˈay Sameeli gayttiyo dunkkaaniyan haggaazanaadan a efaana gallassabaa wotta denttada qoppiyo wode, coo mela aymottabeykku. Hegee a oottanawu murttidoba; a murttidoogee ba halchuwaa ubbatoo qoppanaadan maaddiis. (1 Sam. 1:22) Nuuni Xoossay oottanawu qaalaa gelidobaa qoppikko, polettennan attennabaa qoppoos.—2 PHe. 1:19-21.

 3 Beni deˈida ammanettida daro asati Xoossay immana giidobaa qoppidoogee erettidaagaa. Sinttappe demmana anjjuwaabaa qoppidoogee eta waati maaddidee? Xoossay azazettiya asaassi immana giido loˈˈobaa qoppiyoogee nuna waati maaddana danddayii?

BANTTA HIDOOTAA “BEˈIYOOGAN” MINETTIDOSONA

4. Aabeeli sinttanaabaa qoppanaadan maaddidabay aybee?

4 Ammanettida koyro bitanee Aabeeli Yihooway qaalaa gelidobaa “beˈidee”? Xoossay shooshshawu, “Taani nenanne maccaasiyo, ne zerettaanne i zerettaa morkke kessana; i ne huuphiyaa qoxxana; neenikka a qirbbiyaa dukkana” yaagido wode gelido qaalay waanidi polettanaakko, Aabeeli kasetidi erees gaana danddayettenna. (Doo. 3:14, 15) Gidoppe attin, Aabeeli he hidootaabaa loytti qoppennan aggenna; qassi Addaameenne Hewaana nagaraa oottanaappe kase deˈidoogaa mala wotoy baynna deˈuwaa asay deˈanaadan, issi ura ‘qirbbee dukettanaagaa’ i akeekennan aggenna. Aabeeli sinttanaabaa ay qoppikkokka, i Xoossay gelido qaalaa ammaniis; hegaa gishshawu, Yihooway a yarshshuwaa ekkiis.—Doomettaabaa 4:3-5; Ibraawe 11:4 nabbaba.

5. Sinttanaabaa qoppiyoogee Heenooka minttettiyaabaa gididoy aybissee?

5 Iita asati Xoossaa bolli iitabaa haasayishinkka, ammanettida Heenooki Xoossan ammaniis. Yihooway “Xoossaa erenna nagaranchcha asati oottido iita ooso ubbaunne qassi Xoossaa erenna he iita asati Xoossaa bolli haasayido iita haasaya ubbau . . . eta ubbaa bolli pirddanau, ba daro sha7u geeshshatuura issippe” yaanaagaa Xoossaa ayyaanay kaalettin Heenooki kasetidi yootiis. (Yih. 14, 15) Heenooki Yihoowan ammaniyo gishshawu, Xoossaa erenna asi baynna wodiyaabaa qoppennan waayi aggana.—Ibraawe 11:5, 6 nabbaba.

6. Bashshaa Haattaappe simmin Nohee ay qoppana danddayii?

6 Nohee ammaniyo gishshawu, Bashshaa Haattaappe attiis. (Ibr. 11:7) Bashshaa Haattaappe simmin, i ammanuwan mehiyaa yarshshiis. (Doo. 8:20) Aabeelaagaadan, i asay wurssettan nagaraanne hayquwaa aylletettaappe kiyanaagaa ammanidoogee qoncce. Bashshaa Haattaappe simmin, kumetta saˈay zaarettidi iita gidiis. Naamiruudi haariyoogaa doommidi, asay Yihoowa bolli makkalanaadan oottanawu koyiis. (Doo. 10:8-12) SHin Nohe ammanoy he wodekka mino. Asay huqqunniya haaruwaappe, nagaraappenne hayquwaappe laˈa kiyiyo wodiyaa qoppiyoogee a minttettidoogee erettidaagaa. Nuunikka hegaa mala keehi loˈˈo wodiyaa “beˈana” danddayoos; qassi he wodee matiis!—Roo. 6:23.

HIDOOTAY POLETTISHIN “BEˈIYOOGAA”

7. Abrahaami, Yisaaqinne Yaaqoobi sinttanaabaa ay qoppana danddayiyoonaa?

7 Abrahaami, Yisaaqinne Yaaqoobi Xoossay eta zerettaa baggaara saˈan deˈiya asa ubbaa anjjanaagaa yootido gishshawu, sinttappe yaana keha wodiyaabaa qoppennan aggokkona. (Doo. 22:18; 26:4; 28:14) Eta naati yelettidi corattana; qassi Xoossay immido Hidootaa Biittan deˈana. (Doo. 15:5-7) Xoossaa yayyiya he asati eta zerettay he biittaa laattanaagaa ammanuwan qoppana danddayoosona. Hegaa gishshawu, asi nagaraa oottoosappe doommidi Addaameppe halida anjjoy merinawu atti bayennaagaa Yihooway ammanettida ba ashkkaratussi yootiis.

8. Abrahaami ammanuwan minnanaadaaninne azazettanaadan maaddidabay aybee?

 8 Abrahaama ammanoy mino gidiyo gishshawu, i wayssiya wodiyankka Yihoowayyo azazettiis. Abrahaaminne Xoossawu ammanettida hara ashkkarati bantta deˈo layttan ‘Xoossay immana giidoogaa ekkana’ xayikkonne, “haahuwan hegaa be7idi” sarotidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Ibraawe 11:8-13 nabbaba.) Abrahaami hidootan naagidoogaa ammananaadan oottiya darobay deˈiyo gishshawu, hegee i beˈibeennabaa beˈidoogaa mala!

9. Xoossay qaalaa gelidoban ammaniyoogee Abrahaama waati maaddidee?

9 Xoossay qaalaa gelidobaa Abrahaami ammanidoogee i Xoossaa sheniyaa oottanawu keehi murttanaadan oottiis. I ammanuwan Uura katamaa aggidi biis, qassi hegaappe simmin deˈido wodiyan Kanaane katamatuppe issuwaaninne deˈiigibeenna. Ayssiyaageeti Yihoowayyo haggaazenna gishshawu, he katamati minnidi deˈennaagaa i erees. (Yaas. 24:2) Abrahaami hegaappe simmin deˈido adussa wodiyan “Xoossai lo77o baasuwan hayyottidi keexxido katamaa” naagiis. (Ibr. 11:10) Abrahaami Yihooway merinawu haariyo sohuwan deˈana deˈuwaabaa qoppiis. Aabeeli, Heenooki, Nohee, Abrahaaminne eta mala harati hayqqidaageeti denddanaagaa ammanidi, ‘loˈˈo baasuwan keexxido katama’ gidida Xoossaa Kawotettaa haaruwan deˈanawu hidootan naagidosona. Eti he anjjuwaa wotti dentti qoppidoogee Yihoowa mintti ammananaadan maaddiis.—Ibraawe 11:15, 16 nabbaba.

10. Saara sinttanaabaa qoppidoogee o waati goˈˈidee?

10 Abrahaama machee Saaribaa qoppa. A naˈa yelana xayikkonne, layttay 90 gidido wode sinttanaabaa loˈˈobaa qoppiyoogee ammanuwan minnanaadan o maaddiis. Yihooway qaalaa gelido anjjuwaa i zerettay ekkiyoogaa “beˈaasu.” (Ibr. 11:11, 12) A hegaadan ayssi qoppadee? Yihooway i azinaayyo, “Taani o anjjana; taani ippe neeyyo attuma na7a tumu immana. O taani anjjana; a kawotettatuyyo aayo gidana; asaa kawoti ippe yaana” yaagiis. (Doo. 17:16) Saara Yisaaqa yelidoogee Xoossay Abrahaamayyo qaalaa gelido harabaykka polettanaagaa ammananaadan oottiis. Nuunikka Xoossay qaalaa gelido polettennan attennabaa qoppana danddayiyoogee alˈˈo imota!

WOYTUWAA TISHSHI OOTTIDI XEELLIYOOGAA

11, 12. Muusee Yihoowa keehi siiqanaadan maaddidabay aybee?

11 Yihoowa wozanappe siiqiyoogan an ammaniyoogaa bessida haray Muusa. Muusee yelagatettan Gibxxe kawo keettan deˈiyo wode, sunttettanawunne duretanawu koyana danddayees shin. Gidoppe attin, Muusa yelida aawaynne aayyiyaa Yihoowabaanne I Ibraaweta aylletettaappe kessidi Hidootaa Biittaa etawu immanawu halchidoogaa a tamaarissidosona. (Doo. 13:14, 15; Kes. 2:5-10) Muusee Yihooway qaalaa gelidobaa keehi qoppiyo wode, a kaseegaappe loytti siiqees.

12 Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Muusee diccidoogaappe guyyiyan, Gibxxe kawuwaa na7ee na7aa geetettanaagaa ixxidoogee ammanuwaana. Nagaran Muusee guutta wodiyaa ufaittanaagaappe, Xoossaa asaara waayettanaagaa dooriis. Wodeppe demmana woituwaa i tishshi oottidi xeellido gishshau, Gibxxe biittaa miishsha ubbaappe Kiristtoosa gishshau borettiyoogee daro aadhdhiya duretetta gididoogaa qoppiis.”—Ibr. 11:24-26.

13. Xoossay qaalaa gelidobaa Muusee loytti qoppidoogee a waati maaddidee?

13 Muusee Yihooway Israaˈeelatussi  oottana giidobaa loytti qoppidoogee, i ammanuwan minnanaadaaninne Xoossaa wozanappe siiqanaadan maaddiis. Xoossaa yayyiya hara asatuugaadan, Yihooway asa ubbaa hayquwaappe laˈa kessiyo wodiyaabaa i erees. (Iyy. 14:14, 15; Ibr. 11:17-19) Muusee Ibraawetussikka hara asa ubbawukka qarettiya Xoossaa siiqidoogee garamissenna. Ammanoynne siiqoy Muusee ba deˈo laytta ubban Yihoowayyo haggaazanaadan maaddiis. (Zaa. 6:4, 5) Paarooni a woranawu koyido wodekka Muuse ammanoy, i Xoossaa siiqiyoogeenne sinttanaabaa loˈˈobaa qoppiyoogee xalanaadan a minttettiis.—Kes. 10:28, 29.

XOOSSAA KAWOTETTAY OOTTANAABAA QOPPA

14. Issi issi asay sinttanaabaa ay qoppii?

14 Ha wodiyan deˈiya daro asay sinttanaabaa xeelliyaagan hanennabaa qoppees. Leemisuwawu, etawu daro aqoy deˈennaba gidikkokka, asaa deˈuwan ‘metoynne tuggay’ kumidaashin, keehi duretanawunne aybanne hirggennan deˈanawu aymottoosona. (Maz. 90:10) Eti asaa haaruwan hirggennan deˈanawu amottoosona; shin asaassi hegaa oottana danddayiyay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Dane. 2:44) Daro asay Xoossay ha iita alamiyaa xayssenna giidi qoppees; shin Geeshsha Maxaafay hegaappe keehi dummatiyaabaa qonccissees. (Sof. 1:18; 1 Yoh. 2:15-17) Yihooway sinttanawu halchidobaa xaasayidi xeelliyaageeti hidootan naagiyo hegaa malabay aymo.

Neeni ooratta alamiyan deˈiyaabadan qoppana danddayay? (Mentto 15 xeella)

15. (a) Kiristtaaneti bantta hidootaabaa qoppiyoogan waani goˈettiyoonaa? (b) Xoossay qaalaa gelidobaa poliyo wode neeni beˈanawu amottiyoobaa yoota.

15 SHin nuuni Kiristtaane gidiyoogaadan, nu hidootay saluwan deˈiyoogaa gidin saˈan deˈiyoogaa gidin, he hidootaa qoppiyoogee nuna minttettees. Xoossay qaalaa gelidobay polettishin beˈiyaabadan qoppana danddayay? Xoossay qaalaa gelidobaa poliyo wode neeni oottana danddayiyoobaa qoppiyoogan ufayttiyoogee erettidaba. Neeni saˈan merinawu deˈana wodiyaabaa qoppana danddayaasa. Biittaa gannate oottanawu haratuura hashetiyoogaa qoppa. Neegaadan, ne shoorotikka Yihoowa siiqoosona. Neeni he wode payyanne kumetta wolqqaara deˈaasa; qassi nena hirggissiyaabi baawa. Gannatiyaa giigissiyo oosuwaa kaalliyaageeti neessi wozanappe qoppiyo gishshawu, ne deˈuwan ufayttaasa. Neeni oottiyo ubbabay harata goˈˈiyo gishshawunne Xoossaa bonchissiyo gishshawu, ne eran ufayttada oottaasa. Leemisuwawu, mati hayquwaappe denddidaageeti Yihoowa eranaadan maaddaasa. (Yoh. 17:3; Oos. 24:15) Hegee aymo gidenna. He ufayssiyaabaa qoppiyoogee Geeshsha Maxaafay sinttanaabaa yootiyoobaara gayttidaba.—Isi. 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22.

NU HIDOOTAABAA HARATUSSI YOOTANA KOSHSHIYOY AYBISSEE?

16, 17. Nu hidootaabaa yootiyoogan nuuni waani goˈettiyoo?

16 Ooratta alamiyan nuuni ay oottana koyiyaakko nu ishatussinne michotussi yootiyo wode, sinttappe hanana he ufayssiyaabay qoncci beettana mala qoppanaadan issoy issuwaa maaddoos. Ooratta alamiyan nu hanotay ay mala gidanaakko nu giddoppe ooninne erana xayikkonne, hanana danddayiyaabaa haasayiyo wode, issoy issuwaa minttettoos, qassi Xoossay qaalaa gelidobay polettanaagaa ammaniyoogaa bessoos. Kiitettida PHawuloosi Roomen deˈiya ba ishantta oychido wode, eti issoy issuwaa ‘minettidoogaa’ nashshidoogee erettidaagaa; ha wayssiya wodiyan  nuuni issoy issuwaa hegaadan minttetoos.—Roo. 1:11, 12.

17 Nuuni sinttanaabaa qoppiyoogee ha wodiyan deˈiya metuwaara gayttidaagan iitabaa qoppennaadankka maaddana danddayees. Kiitettida PHeexiroosi, “Be7a, nuuni nuuyyo de7iya ubbabaa aggi bayidi, nena kaallida; yaatidi nuuni ai demmaneeshsha?” yaagidi Yesuusa oychido wode hegaadan qoppennan aggenna. PHeexiroosinne he sohuwan deˈiya harati sinttanaabaa qoppanaadan maaddanawu Yesuusi hagaadan giidi zaariis: “Taani intteyyo tumaa gais; taani, Asa Na7ai, ooratta biittan ta kawotaa araatan uttiyo wode, tana kaallida inttekka tammanne naa77u Israa7eela zaretu bolli pirddanau, tammanne naa77u kawotaa araatan uttana. Ta sunttaa gishshau, keettata woi ishantta woi michchentta, woi aawaa woi aayyiyo woi machchiyo, woi naata woi gadiyaa aggida ooninne, xeetu kushiyaappe dichchaa ekkana; qassi merinaa de7uwaakka laattana.” (Maa. 19:27-29) Hegaa gishshawu, kumetta saˈaa ayssidi azazettiya asaassi gita anjjuwaa ehaana kawotettan oottanabaa PHeexiroosinne hara erissiyo ashkkarati qoppana danddayoosona.

18. Xoossay qaalaa gelidobay polettana wodiyaabaa qoppiyoogee ha wodiyan nuna waati maaddii?

18 Yihoowassi haggaaziya saˈan deˈiyaageeti Xoossay qaalaa gelidobay polettiyo wodiyaabaa qoppiyoogan ubbatoo goˈettidosona. Aabeeli sinttanaabaa loˈˈobaa qoppiis; qassi he hidootaa ammanido gishshawu, Yihoowa ufayssiis. Abrahaami ammanuwan minnidoy yaana geetettida “zerettaa” xeelliyaagan Xoossay kasetidi yootidobay polettanaagaa “beˈido” gishshataassa. (Doo. 3:15) Muusee “wodeppe demmana woituwaa i tishshi oottidi xeellido gishshau,” Yihoowa ammaniis, qassi A kaseegaappe loytti siiqiis. (Ibr. 11:26) Nuuni Yihooway qaalaa gelidobay polettana wodiyaabaa qoppiyo wode, a mintti ammanoosinne siiqoos. Sinttanaabaa qoppanaadan Xoossay immido imotaa nuuni waati loytti goˈettana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.