Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  April 2015

Harata Danddayissanawu Cimati Waati Loohissiyoonaa?

Harata Danddayissanawu Cimati Waati Loohissiyoonaa?

“Taappe neeni siyido yohota . . . , ammanettida asatuyyo hadaraa imma.”2 XIM. 2:2.

1. (a) Loohissiyoogaa xeelliyaagan Xoossaa ashkkarati awudekka eriyoobay aybee, qassi hegee ha wodiyawukka haniyoy aybiinee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

LOOHIYOOGEE oosuwan muruta gidanawu maaddiyoogaa Xoossaa ashkkarati awudekka eroosona. Looxee omoodettidaagaa wotti ekkanawu Abraami ‘olaa eriya ba asaa denttiis’; qassi eti wotti ekkidosona. (Doo. 14:14-16) Kawuwaa Daawita wodiyan, Xoossaa keettan yexxiyaageeti Yihoowayyo yexxanawu “loohidaageeta” gidiyo gishshawu, Xoossay sabettanaadan oottidosona. (1 Odi. 25:7) Ha wodiyan, nuuni Seexaanaaraanne a alamiyaara ayyaanaaban olettiiddi deˈoos. (Efi. 6:11-13) Nuuni Yihoowa sabissanawukka keehi baaxetoos. (Ibr. 13:15, 16) Hegaa gishshawu, beni wode Xoossawu haggaazidaageetuugaadan, nuuni oosuwan murutanawu loohana koshshees. Gubaaˈiyan harata loohissiyo oosuwaa Yihooway cimatussi immiis. (2 Xim. 2:2) Ishati wudiyaa heemmana danddayiyaageeta gidanaadan loohissanawu kayma cimati ayba hiillaa goˈettiyoonaa?

TAMAAREE AYYAANAABAN MINNANAADAN MAADDA

2. Tamaariyaa ooratta hiillaa tamaarissanaappe kase, issi cimay ay oottana danddayii, qassi aybissi?

2 Neeni cima gidada oottiyoobay ataakilttiyaa oottiya ura oosuwan leemisettana danddayees. Ataakilttiyaa oottiyaagee zerettaa  zeranaappe kase biittaa araddissiyaabaa gadiyan yeggana koshshiyoogaa akeekana danddayees. Hegaadan, kayma cimay tamaariyaa ooratta hiillaa tamaarissanaappe kase, tamaaree tamaariyoobaa oosuwan peeshshanaadan maaddanawu Geeshsha Maxaafaa maaraappe amaridaagaa yootanawu koyana danddayees.—1 Xim. 4:6.

3. (a) Yesuusi Marqqoosa 12:29, 30n yootidobay tamaariyaara haasayiyo wode waati goˈˈana danddayii? (b) Cimay woossiyo woosay tamaariyaa waati maaddana danddayii?

3 Tamaariyaa qofaa tumay ay keena laammiyaakko akeekana koshshees. Hegaa akeekanawu, i ba huuphiyaa Yihoowawu geppidoogee ba deˈuwan kuuyidoban waati maaddidaakko oychana danddayaasa. He oyshay nuuni Yihoowayyo kumetta wozanappe waatidi haggaazana danddayiyaakko intte haasayanaadan maaddana danddayees. (Marqqoosa 12:29, 30 nabbaba.) He ishaara issippe woossananne loohanawu awu koshshiya geeshsha ayyaanaa Yihooway immanaadan oychana danddayaasa. Neeni ayyo woossiyoogaa ishay siyiyoogee, i loyttidi oottanaadan denttettana danddayees!

4. (a) Tamaaree ayyaanaaban diccanaadan maaddana danddayiya Geeshsha Maxaafaa qofaa yoota. (b) Cimati harata loohissiyo wode ay halchana bessii?

4 Loohissiyoogaa doommiyo wode, tamaaree eeno giyoogee, ammanettiyoogeenne ba huuphiyaa kawushshiyoogee koshshiyoogaa akeekanaadan maaddana danddayiya amarida Geeshsha Maxaafaa qofaa tobbite. (1 Kaw. 19:19-21; Nah. 7:2; 13:13; Oos. 18:24-26) Biittawu araddissiyaabay koshshiyoogaadan he eeshshati tamaariyawu keehi koshshoosona. He eeshshati i ayyaanaaban eesuwan diccanaadan maaddoosona. Paransaayen deˈiya ZHan Klod giyo issi cimay hagaadan giis: “Taani loohissiyo wode halchiyo waannabay tamaaree ubbatoo ayyaanaabaa qoppanaadan maaddiyoogaa. Tamaaree Xoossaa Qaalan deˈiya ‘maalaalissiya tumatettaa’ akeekana mala ‘a ayfee pogettanaadan’ maaddanawu, nuuni xiqisiyaa issippe nabbabana danddayiyo wodiyaa koyays.” (Maz. 119:18) Tamaariyaa minttettana danddayiyo hara ogeti awugeetee?

HALCHANABAANNE HEGAWU GAASUWAA YOOTA

5. (a) Ayyaanaabaa halchiyoobaa xeelliyaagan tamaariyaageetuura haasayiyoogee ay keena koshshiyaabee? (b) Cimati guutta naatakka loohissana koshshiyoy aybissee? (Tohossa qofaa xeella.)

5 Tamaariya ura, ‘Ayyaanaaban neeni halchidobay aybee?’ gaada oycha. I halchanawu qoppibeennaba gidikko, polana danddayiyoobaa halchanaadan maadda. Neeni issi wode ayyaanaaban halchidobaa yoota, qassi hegaa polido wode ay keena ufayttidaakko wozanappe oda. Hegaadan oottiyoogee wayssennaba gidikkokka, keehi maaddiyaaba. Afirkkaa biittan cimanne aqinye gidida Vikteri hagaadan giis: “Taani yelagatettan deˈiyo wode, issi cimay taani halchidobaa xeelliyaagan loytti qoppidi amaridabaa tana oychiis. He oyshati ta haggaazuwaabaa taani loytta qoppiyoogaa doommanaadan maaddidosona.” Ayyaanaaban kaymida cimati ishantti bantta layttawu haniya oosuwaa naatettaappe doommidi gubaaˈiyan oottanaadan immiyoogan eta loohissiyoogee keehi koshshiyoogaa yootoosona. Hegaadan naatettan loohissiyoogaa doommiyoogee naati panttatettaa layttan eta qofay shaahettanaadan oottiya darobay deˈishinkka, ubbatoo ayyaanaabaa halchanaadan maaddees.—Mazamure 71:5, 17 nabbaba. *

Issi ishay issibaa oottana koshshiyoy aybissakko qonccissa; qassi i hegaa oottanawu baaxetido gishshawu galata(Mentto 5-8 xeella)

6. Yesuusi harata loohissanawu goˈettido keehi maaddiya ogee aybee?

 6 Tamaariya uri haggaazanawu koyanaadan oottanabaa xallaa ayyo yootiyoogee gidenna; hegaadan oottiyoogee keehi koshshiyoy aybissakkokka yootana koshshees. Hegee koshshiyo gaasuwaa yootiyoogan, Gita Asttamaariyaa Yesuusa leemisuwaa kaallaasa. Leemisuwawu, Yesuusi i kiittidoogeeti asaa erissiyo ashkkara oottanaadan yootanaappe kase, eti ayssi azazettana koshshiyaakko odiis. I, “Maata ubbai saluwaaninne sa7an taayyo imettiis” yaagiis. Gujjidikka, “Hegaa gishshau, intte biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagiis. (Maa. 28:18, 19) Yesuusi loohissido ogiyaa waata kaallana danddayay?

7, 8. (a) Yesuusi tamaarissido ogiyaa ha wodiyan deˈiya cimati waati kaallana danddayiyoonaa? (b) Tamaariya ura galatiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? (c) Harata loohissanaadan cimata maaddana danddayiya qofay aybee? (“ Harata Waati Loohissanee?” giya saaxiniyaa xeella.)

7 Tamaaree oottanabay keehi koshshiyoy aybissakko Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa qonccissa. Hegaadan tamaarissiyoogan i Geeshsha Maxaafaa maaraa qoppanaadan maaddaasa. Leemisuwawu, Kawotettaa Addaraashaa geliyoosay geeshshanne hemettiya ura qohennaagaa gidanaadan issi ishay giigissanaadan neeni yootadasa giidi qoppoos. Tiitu 2:10n deˈiya qofaa yootada, i Kawotettaa Addaraashaa giigissanawu oottiyoobay ‘ashshiya Xoossaabaa tamaarissiyoogaa ubbaban’ waatidi galatissiyaakko qonccissana danddayaasa. Tamaariyaagee gubaaˈiyan deˈiya cima asatubaanne i oottiyoobay eta maaddiyo ogiyaabaa qoppanaadan oycha. Hegaadan tamaariyaara haasayiyoogee i higgiyaappe aaruwan asaabaa qoppanaadan maaddees. I oottiyoobay gubaaˈiyan deˈiya ishanttanne michontta waati maaddiyaakko beˈiyoogee a ufayssees.

8 Hegaa bollikka, tamaariyaagee neeni yootidobaa polanawu baaxetiyo gishshawu galata. Hegaadan oottiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? Haattay ataakilttee diccanaadan maaddiyoogaadan, galataykka tamaaree ayyaanaaban diccanaadan maaddees.—Maatiyoosa 3:17ra gatta xeella.

METIYA HARABAA

9. (a) Loohissiyoogaa xeelliyaagan diccida biittatun deˈiya issi issi cimata metiyaabay aybee? (b) Issi issi yelaga ishantti ayyaanaabaa kaseyennay aybissee?

9 Layttay 20 woy 30 heera gidido xammaqettida ishantti gubaaˈiyan maaddanaadan waati denttettanaakko diccida biittan deˈiya cimati metootoosona. Issi issi yelaga ishantti gubaaˈiyan aawatettaa ekkanawu koyokkona giidi, 20 biittan deˈiya, ayyaanaaban  kaymida cimati qoppiyoy aybissakko oychida. Eta zaaruwaappe issoy issi issi yelagati dicciyo wode ayyaanaabaa halchanaadan minttettiday baynnaagaa bessees. Ubba qassi, hegaa malabaa halchanawu koyida issi issi yelagati hegaa aggidi asatettaabawu halchanaadan eta yelidaageeti minttettidosona! Hegaa mala yelagati ayyaanaabaa mule kaseyokkona.—Maa. 10:24.

10, 11. (a) Gubaaˈiyan oottanawu koyennaba milatiya ishay ba qofaa laammanaadan issi cimay waatidi loddan loddan maaddana danddayii? (b) Issi cimay hegaa mala ishaara tobbana danddayiyo Geeshsha Maxaafaa qofay aybee, qassi aybissi? (Tohossa qofaa xeella.)

10 Issi ishay gubaaˈiyan oottanawu koyennaba milatikko, a qofaa laamanawu danddayan keehi maaddana koshshees; gidikkokka, hegee danddayettiyaaba. Ataakilttiyaa oottiya uri issi issi ataakilttiyaa loddan loddan zuuqqidi sitti oottiyoogaadan, issi issi ishantti aawatettaa ekkanawu bantta qofaa laammana koshshiyoogaa akeekanaadan loddan loddan maaddana danddayaasa. SHin waatada?

11 He ishay neessi lagge gidanaadan loddan loddan maadda. I gubaaˈiyawu koshshiya ura gidiyoogaa akeekanaadan maadda. Yaatada, guuttaa takkada aara issippe issi issi Geeshsha Maxaafaa xiqiseta tobba, qassi i bana Yihoowawu geppidoogaa xeelliyaagan wotti dentti qoppanaadan maadda. (Era. 5:4; Isi. 6:8; Maa. 6:24, 33; Luq. 9:57-62; 1 Qor. 15:58; 2 Qor. 5:15; 13:5) ‘Ne huuphiyaa Yihoowawu geppiyo wode ay oottanawu ayyo qaalaa geladii?’ yaagada a oychana danddayaasa. Hagaadan gaada a wozanaa denttettanawu mala: ‘Neeni xammaqettiyo wode Yihoowawu aybi siyettiis gaada qoppay?’ (Lee.  27:11) ‘Seexaanawu shin, aybi siyettidee?’ (1 PHe. 5:8) Akeekan doorido Geeshsha Maxaafaa xiqiseta nabbabiyoogee, issi ishaa keehi denttettana danddayiyoogaa akeeka.—Ibraawe 4:12 nabbaba. *

TAMAARIYAAGEETOO, AMMANETTIDAAGEETA GIDITE

12, 13. (a) Elssaaˈi tamaariyo wode ayba eeshshay baayyo deˈiyoogaa bessidee? (b) Elssaaˈi ammanettido gishshawu Yihooway waati anjjidee?

12 Gubaaˈiyaa maaddana koshshiya yelagawu, neeni shin? Neeni ay qoppiyoogee neessi injjetanaadan maaddii? Hegaa zaaranawu, beni wode tamaarida issi uraa deˈuwan hanida amaridabaa ane beˈoos.

13 Hananabaa yootiya Eelaasi 3,000 gidiya layttappe kase, yelaga Elssaaˈi bana maaddanaadan oychiis. Elssaaˈi sohuwaara eeno giidi, bana ziqqi oottiya oosuwaa oottiyoogan he cima bitaniyawu ammanettidi haggaaziis. (2 Kaw. 3:11) Hegaappe simmin, Elssaaˈi usuppun laytta gidiyaagaa loohiis; yaatidi Eelaasi Israaˈeela biittan oottiyo oosuwaa wurssana haniyoogaa eriis. He wode Eelaasi loytti loohida ba laggee ba geeduwaa kaallennaadan yootiis; shin Elssaˈi heezzutoo Eelaasawu, “Taani neeppe shaahettikke” yaagiis. I bawu danddayettida keenan bana loohissiyaagaara takkanawu murttiis. Eelaasi maalaalissiya hanotan appe shaahettiyoogaa Yihooway Elssaaˈa bessidi, i ammanettido gishshawu anjjiis.—2 Kaw. 2:1-12.

14. (a) Ha wodiyan tamaareti Elssaaˈa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa? (b) Tamaariyaagee ammanettana koshshiyoy aybissee?

14 Ha wodiyan Elssaaˈa leemisuwaa waatada kaallana danddayay? Nena ziqqi oottiya oosuwaa gujjin, oosoy imettiyo wode sohuwaara eeno ga. Nena loohissiyaagaa laggedan xeella; qassi i nena maaddiyoogaa neeni ay keena nashshiyaakko i akeekanaadan ootta. Neeni ayyo yootiyoobay, “Taani neeppe  shaahettikke” giyoogaa mala gidana danddayees. Ubbaappe aaruwan, neeyyo imettiya ay oosokka ammanettada ootta. Hegee keehi koshshiyoy aybissee? Yihooway neessi gubaaˈiyan aawatettaa immanawu koyiyoogaa cimati akeekiyoy neeni ammanettiyaagaa gidiyooga bessa simmiina gidiyo gishshataassa.—Maz. 101:6; 2 Ximootiyoosa 2:2 nabbaba.

KAYMA CIMATA BONCHA

15, 16. (a) Elssaaˈi ba asttamaariyaa bonchiyoogaa ayba ogetun bessidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Elssaaˈa hanotaappe hananabaa yootiya a laggeta minttettiday aybee?

15 Eelaasa kaallida Elssaaˈabaa yootiya taarikee, ha wodiyan ishantti ayyaanaaban kaymida cimata waati bonchana danddayiyaakkokka bessees. Eelaasinne Elssaaˈi Yarkkon deˈiya hananabaa yootiyaageetuura gaytti simmidi, eti naaˈˈay Yorddaanoosa SHaafaa biidosona. Yan, “Eelaasi ba kaabbaa ekkidi xaaxidi, an haattaa shociis. SHocin haattai yaanne haanne shaahettiis.” Eti mela biittaara shaafaa pinnidi, ‘haasayiiddi hemettidosona.’ Elssaaˈi ubbabaa erays giidi qoppibeennaagee qoncce. Eelaasi appe shaahettana gakkanaashin, Elssaaˈi ba asttamaaree yootiyo ubbabaa wozanappe ezggiis. Hegaappe simmin, gotee Eelaasa ekkidi biis. Guyyeppe, Elssaaˈi Yorddaanoosa SHaafaa simmidi Eelaasa kaabban haatta shocidi, “GODAI Eelaasa Xoossai awan de7ii?” yaagiis. He wodekka haattay yaanne haanne shaahettiis.—2 Kaw. 2:8-14.

16 Elssaaˈi koyro oottido maalaalissiyaabay Eelaasi wurssettan oottido maalaalissiyaabaara issi mala gidiyoogaa akeekadii? Hegaappe ay tamaariyoo? Elssaaˈi aawatettay aagaa gidiyo gishshawu, issi issibaa oottiyo ogiyaa sohuwaara laammanawu qoppibeennaagee qoncce. Elssaaˈi Eelaasi oottidoogaadan oottiyoogan, ba asttamaariyaa bonchiyoogaa bessiis; hegee hananabaa yootiya Elssaaˈa laggeta minttettiis. (2 Kaw. 2:15) SHin Elssaaˈi hegaappe simmin hananabaa yootido 60 layttan, Eelaasaagaappe aaruwan maalaalissiya darobaa oottanaadan Yihooway a denttettiis. Neeni loohiyaagaa gidiyoogaadan hegaappe ay tamaaray?

17. (a) Ha wodiyan tamaareti waatidi Elssaaˈaagaadan qoppana danddayiyoonaa? (b) Yihooway guyyeppe ammanettida tamaaretu baggaara ay oottana danddayii?

17 Gubaaˈiyan neessi aawatettay imettosaara issi issibaa kaseegaappe mule dummatiya ogiyan oottana koshshees gaada qoppoppa. Laammanawu kuuyiyoy neeni koyiyoogaadaana gidennan, gubaaˈiyawu koshshiyaagaadaananne Yihoowa dirijjitee immiyo kaaletuwaadaana. Elssaaˈi oottidobay hananabaa yootiya a laggeta minttettiis, qassi i Eelaasaagaadan oottiyoogan ba asttamaariyaa bonchiis; hegaadan neenikka ayyaanaaban kaymida cimati Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan oottiyoobaa kaalliyoogan eta bonchaasa; qassi ne mala Kiristtaaneta minttettaasa. (1 Qoronttoosa 4:17 nabbaba.) SHin, neeni oosuwan loohiyo wode, sinttawu biya Yihoowa dirijjitiyaara gubaaˈee issippe baanaadan maaddanawu laamettiyaabaa oosuwan peeshshanaagee qoncce. Ammanettida tamaariyawu, Yihooway guyyeppe Elssaaˈaagaadan ne asttamaariyaagaappe aaddhiyaabaa oottanaadan nena denttettana danddayees.—Yoh. 14:12.

18. Gubaaˈiyan deˈiya ishantta loohissiyoogee ha wodiyan keehi koshshiyoy aybissee?

18 Ha huuphe yohuwaaninne hagaappe kasetiyaagan deˈiya qofay daro cimati harata loohissanawu wodiyaa bazzanaadan denttettana giidi qoppoos. Aawatettaa ekkana danddayiya ishati ha loohissuwan eeno gi loohidi, Yihoowa dorssaa heemmanawu maaddiyo wode loytti goˈettanaadan amottoos. Hegaadan oottiyoogee, kumetta saˈan deˈiya gubaaˈeti minnanaadaaninne sinttappe yaana wayssiya wodiyan nuuni ubbay ammanettidi deˈanaadan maaddees.

^ MENT. 5 Issi yelagay ayyaanaaban kaymidaagaa, ashkkenne Geeshsha Maxaafan koyettiya harabaa oottiyaagaa gidikko, awu layttay 20 gidana xayikkonne gubaaˈiyawu oottiyaagaa gididi sunttettanaadan cimati oychana danddayoosona.—1 Xim. 3:8-10, 12; Isiine 1, 1989, Wochiyo Keelaa, (Inggilizettuwaa) sinttaa 29 xeella.

^ MENT. 11 Tobbiyo wode, Hosppune 15, 2012 Wochiyo Keelan, sinttaa 14-16, mentto 8-13, qassi “Xoossaa Siiquwan Deˈa” giyo maxaafan shemppo 16, mentto 1-3n deˈiya qofaa goˈettana danddayaasa.