Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2015

 DEˈUWAN HANIDABAA

Keehi Ufayssiya Oosuwaa Demmida

Keehi Ufayssiya Oosuwaa Demmida

GUWEENANNE taani nuussi layttay ichasha gidiyo wode, durssaa tamaariyoogaa doommida. Nuuni he wode erettiichibookko. SHin nuuni diccidi, naaˈˈaykka baleet giyo durssaa ooso ootti deˈanawu qofaa qachida. Nuuni nu oosuwan keehi erettiyo wode, he ubbabaa aggibayida. Nuuni hegaadan kuuyanaadan oottidabay aybee?

Deevid: Taani 1945n Inggilizen SHoopisheere giyoosan yelettaas. Ta aawawu gaxariyan woppu giidi deˈiyo heeran gadee deˈees. Taani timirtte keettaappe yaada, kuttotussi, dorssaassinne xiikkiyo miizzaassi kattaa immiyoogaaninne kuttuwaa phuuphulliyaa shiishshiyoogan ufayttays. Timirtte keettay gorddettin, cahaa wode issi issitoo nu traktteriyaa laaggiyoogan maaddays.

SHin tana ufayssiya harabaa ta deˈuwan kaseyiyoogaa doommaas. Taani naatettan muuziqaa siyiyo wode ubbatoo durana koyiyoogaa ta aaway akeekiis. Hegaa gishshawu, tawu layttay ichasha gidiyo wode, taani taap giyo durssaa tamaaranaadan nu heeran deˈiya durssaa tamaarissiyo timirtte keettaa ta aayyiyaa tana efaana mala i yootiis. Ta asttamaaree taani baleet giyo durssaa durana danddayiyoogaa akeekidi, hegaakka tana loohissiis. Tawu layttay 15 gidin, Londdonen deˈiya Royal Baleet Iskkuul giyo keehi erettida timirtte keettan miishsha qanxxennan tamaaranaadan shoobettaas. Yan Guweeniira gayttada iira issippe duriyoogaa doommaas.

Guween: Taani keehi gita Londdone kataman 1944n yelettaas. Taani naatettan Xoossan wozanappe ammanays. Taani Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu malikkonne akeekanawu metootaas. Hegaappe kase, tawu layttay ichasha gidiyo wode durssaa timirtte keetti gelaas. Kumetta Birttaaniyaappe yiida duriyaageeti annacettin xooniya uri Royal Baleet Iskkuul giyoosan tamaarees; usuppun layttaappe simmin, taani he annaaciyan xoonaas. Jorjjiyaa biittaagaa mala gita keettan tamaariyo he timirtte keettay, Londdoneppe gaxan Richimond Park giyoosan Wayt Loojiyan deˈees. Tana yan keehi erettida asttamaareti tamaarissidosona, qassi baleete durssaa loohissidosona. Tawu layttay 16 gidido wode, Londdonen deˈiya Royal Baleet Iskkuul giyo timirtte keetti gelaas; qassi taani Deevidaara gayttidoy yaana. Amarida aginaappe guyyiyan, Londdonen Kobent Garden giyoosan Royal Opra Hawus giyo keettan baleete durssaa issippe duriyoogaa doommida.

Baleet giyo durssaa duranawu kumetta saˈaa biida

Deevid: Ee, Guweena yootidoogaadan, nuuni nu oosuwaa oottiyo wode Royal Opera Hawus giyo keehi erettida keettaaninne Londdon Festival Baleet giyoosan (hegee haˈˈi Inglish Naashinal Baleet geetettees) durida. Royal Baleet giyoosan  oottiyaageetuppe issoy dumma dumma biittan deˈiya dirijjitiyaa Jarmanen Wuppertal giyo kataman essidi, sooloyist giyo durssancha gidanaadan nuna naaˈˈaa dooridi efiis. Nu oosuwaa oottiyo wode, kumetta saˈan keehi erettida Demi Margo Fontayniraanne Rudolf Nureyevaara tiyaatiriyan durida. Hegaa mala annaacee issi uri otorettanaadan oottees; qassi nuuni nu oosuwawu aqidaageeta gidida.

Guween: Taani muletoo durssaabaa xallaa qoppays. Deevidikka taanikka hayttatanawu amottida. Taani tana nashshiyaageetuyyo paramiyoogan, etappe ciishshaa ekkiyoogaaninne beˈiya asay kushiyaa baqqiyoogaa siyiyoogan ufayttaas. Tiyaatiriyaa tanaara oottiya ubbay shori baynnabaa oottoosona; qassi sijaaraanne ushshaa uyoosona; qassi tiyaatiriyaa oosuwaa oottiya haratuugaadan, loˈˈobay qaadatanaadan oottees giyooban ammanettaas.

NU DEˈOY MULEERA LAAMETTIIS

Nu bullachaa gallassi

Deevid: Duriyoogan daro laytta takkoogaappe guyyiyan, ubbatoo manddariyoogee tana salettiis. Taani goshshaa oosuwaa oottaydda diccido gishshawu, gaxariyan deˈanawu amottiyoogaa doommaas. Hegaa gishshawu, 1967n ta oosuwaa aggada, nu soo asaa keettaa matan aaho goshshan oottiyoogaa doommaas. Goshshanchay guutta keettaa tawu keraa immiis. He wode tiyaatire keettan deˈiya Guweenissi silkkiyaa shocada, tana gelanaadan oychaas. A he wode soolo giyo durssancha gidada keehi erettido gishshawu, qofaa qachanawu metootaasu. Gidikkokka, tana gelanawu eeno gaasu; yaatada kase mule erenna gaxariyan tanaara deˈanawu yaasu.

Guween: Ee, goshshancha gididi deˈiyoogaa meezetiyoogee deexxiyaaba. Miizzaa yeessiyoogee, gudunttaanne kuttuwaa ubba wode miziyoogee taani kase eriyo duussaappe keehi dumma. Deevidi zammaana hiillaa uddufun aginawu goshshaa kolloojjiyan tamaariyoogaa doommido gishshawu, i qammi soo yaana gakkanaashin taani boorasays. He wode Gile giyo bayra naˈiyo yelida. Deevidi minttettin taani kaamiyaa laaggiyoogaa tamaaraas; issi gallassi matan deˈiya katamaa biido wode yan taani Geelo beˈaas; a heeraa suuqetuppe issuwan oottishin taani kase iira gayttaas.

Nuuni aqo oyqqido koyro heeran goshshancha gididi deˈiyo wode

Geela tana ba son shayiyaa shoobbaasu. Nuuni bullachaa pootuwaa beˈida; qassi i pootoy Kawotettaa Addaraashaa giyo keettaappe kare baggan deˈiya asaa bessees. Hegee ayba woosa keettakko o oychaas. Anne i azinay Yihoowa Markkaa gidiyoogaa a yootin, taani keehi ufayttaas. Ta aawaa  michonttuppe issinniyaa Yihoowa Markkaa gidiyoogaa hassayaas. SHin ta aaway iban keehi yiillotiyoogaa, o ixxiyoogaanne i xuufiyaa moorettidabaa yeggiyo sohuwan oliyoogaakka hassayays. Haroode keha gidida ta aaway he ashkke maccaasee bolli keehi hanqqettiyoy aybissee gaada qoppaas.

Ta aawaa michee ammanoy woosa keettay tamaarissiyoobaappe waani dummatiyaakko wurssettan taani akeekaas. Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobay aybakko Geela tana bessaasu. Sillaasiyaa timirtteenne shemppoy hayqqenna giidi ammaniyoogaa mala daro timirtteti Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobaara maayettennaagaa erada garamettaas. (Era. 9:5, 10; Yoh. 14:28; 17:3) Qassi taani Yihoowa giyo Xoossaa sunttaa Geeshsha Maxaafaappe koyro beˈidoy he wode.—Kes. 6:3.

Deevid: Guweena tamaariyoobaa tawu yootawusu. Geeshsha Maxaafaa nabbabana koshshiyoogaa ta aaway tawu naatettan yootidoogaa hassayays. Yaatiyo gishshawu, Guweenanne taani Geeliiranne i azinaa Deerikaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu maayida. Usuppun aginappe guyyiyan, nu guutta goshshaa kerawu immanawu nuussi injjetido gishshawu, SHoopisheeren deˈiya Aziwastri giyo kataman deˈanawu biida. Yan Dirdri giyo Yihoowa Markkiyaa Geeshsha Maxaafaa nuna danddayan xannaˈissaasu. Nuuni ayyaanaaban koyro eesuwan diccibookko. Nuuni mehiyaa heemmiiddi daro wodiyaa wurssoos. SHin, loddan loddan tumay nu wozanan xaphuwaa yeddiis.

Guween: Tana keehi metidabay bala ammanuwaa aggiyoogaa. Isiyaasa 65:11 Yihooway, ‘qaada giyo eeqaayyo maaddaa giigissiyaageetaa’ waati xeelliyaakko taani akeekanaadan maaddiis. Qaaday loˈˈo gidanaadan maaddees giidi goˈettiyoobaanne iitabaappe naagees giidi goˈettiyoobaa agganawu taani daro wodiyawu woossaas. ‘Bana gitayiya oonikka kawuyanaagaanne bana kawushshiya oonikka gitatanaagaa’ eriyoogee Yihooway koyiyo uri ay mala asakko taani akeekanaadan maaddiis. (Maa. 23:12) Ba alˈˈo Naˈay nuussi wozo gidanaadan aattidi immida, nuussi keehi qarettiya Xoossawu taani haggaazanawu koyaas. Nuuni haˈˈi hara naˈiyo yelida, qassi nu soo asay saˈay gannate gidiyo wode merinawu deˈanaagaa eriyoogee keehi ufayssees.

Deevid: Maatiyoosa shemppo 24ninne Daaneela maxaafan deˈiya Geeshsha Maxaafaa hiraagati maalaalissiya hanotan polettiyoogaa akeekada hegee tuma gidiyoogaa ammanaas. Yihoowaara dabbotaa medhiyoogaara laggetiyaabi aybinne ha alamiyan baynnaagaa eraas. Hegaa gishshawu, amarida wodiyaappe guyyiyan taani hayttatanawu koyiyoogaa aggaas. Ta keettaayeebaanne ta maccaa naatubaakka qoppana koshshiyoogaa akeekaas. Piliphphisiyuusa 2:4y taani tabaa xallaanne kaseegaappe aaho gadiyaa haariyoogaa xallaa qoppana bessennaagaa ammanaadan oottiis. Taani ta deˈuwan Yihoowawu haggaaziyoogaa kaseyana koshshees. Sijaaraa uyiyoogaa aggaas. Gidoppe attin, miizzaa he saatiyan yeessana koshshiyo gishshawu, Qeeraa omarssi shiiquwawu 10 kilo meetire ogiyaa baanawu issi issibaa giigissiyoogee metiyaaba. Gidikkonne, Guweena maaddin nuuni mule shiiquwaa beennan atti erokko; qassi miizzaa yeessi simmidi Woggaa  galla maallado muletoo nu macca naata ekkidi haggaazuwaa boos.

Nuuni laamettidoogee nu soo asaa ufayssibeenna. Usuppun layttawu Guweeno i aaway haasayissibeenna. Nu soo asaykka nuuni Yihoowa Markkatuura gayttennaadan digganawu baaxetiis.

Guween: Yihooway nuuni he paaciyan genccanaadan maaddiis. Amarida wodiyaappe guyyiyan, Aziwastri Gubaaˈiyan deˈiya ishatinne michoti nuna paacee gakkido wodiyan siiquwan maaddiyoogan, nuussi ooratta so asa mala gididosona. (Luq. 18:29, 30) Nuuni nu huuphiyaa Yihoowayyo geppidi 1972n xammaqettida. Taani daro asay tumaa eranaadan maaddanawu minnada oottanawu koyiyo gishshawu, aqinye gidaas.

WOYTUWAA DEMISSIDA OORATTA OOSUWAA

Deevid: Nuuni goshshan oottido layttan asatettan daafurida; ayyaanaaban nu macca naatussi loˈˈo leemiso gidanawu baaxetida. Guyyeppe, kawotettay kaseegaa keena maaddenna gishshawu, goshshaa oosuwaa aggida. Nuuyyo keetti woy oosoy baynna gishshawunne heezzantto naˈeessi biron issi laytta gidiyo gishshawu, Yihooway nuna maaddanaadaaninne kaalettanaadan woossida. Nuuni nu eraa goˈettanawu kuuyida, yaatidi nu soo asaa maaddanawu durssaa loohissiyo oosuwaa doommida. Nuuni ayyaanaabaa kaseyanawu murttidoogee loˈˈo ayfiyaa demissiis. Nu heezzu macca naati timirttiyaa wurssi simmidi aqinye gididoogee nuna keehi ufayssiis. Guweenakka aqinye gidiyo gishshawu, nu maccaa naata a galla galla maaddaasu.

Nu bayra macca naati Gilanne Deenisa azinaa gelin, durssaa loohissiyo oosuwaa aggida. Nuuni awu biidi maaddana danddayiyaakko eranawu macara biiruwawu xaafida. Macara biiroy nuuni Inggilizen tohossa arshsho baggan deˈiya katamata baanaadan azaziis. Deebii giyo issi macca naˈee xallay son deˈiyo gishshawu, taanikka aqinye gidaas. Ichashu layttappe guyyiyan, huuphessa baggan haahuwan deˈiya hara gubaaˈiyaa maaddanaadan nuuni shoobettida. Deeba gela simmin, kumetta saˈan keexxiyo oosuwan Zimbabuwen, Moldovan, Hanggaariyaaninne Kot divuwaren tammu layttawu haggaaziyo maataa demmida. Hegaappe guyyiyan, Londdene Beeteelen keexxiyoogaa maaddanawu Inggilize simmida. Goshshaa oosuwaa eriyo gishshawu, he wode deˈiya Beeteele goshshan taani oottada maaddanaadan shoobettaas. Nuuni haˈˈi Inggilizen huuphessa arggo baggan aqinye gididi haggaazoos.

Kumetta saˈan keexxiyo oosuwaa oottiyoogan keehi ufayttida

Guween: Nuuni koyro baleet giyo durssawu aqidoogee ufayssiyaaba gidikkonne, nu ufayssay gamiˈˈbeenna. SHin hegaappe simmidi Yihoowayyo aqidaageeta gidiyoogee aybippenne aadhiyaaba; hegee nuuni keehi ufayttanaadan oottiis; qassi he ufayssay merinawu xayenna. Nuuni naaˈˈay haˈˈikka issippe oottoos; shin issippe duriyoogaa aggidi issippe sabbakoos. SHemppo ashshiya tumaa daro asay eranaadan maaddiyoogee nuuni ufayssan hombbocanaadan oottiis. Ha ‘saba dabddaabbee’ alamiyan hayttatiyo aybippenne aadhees. (2 Qor. 3:1, 2) Nuuni tumaa erennabaa gidiyaakko, hassayiyoobaappe, beni pootuwaappenne kase nu oottiyo oosuwaara gayttida tiyaatiriyaa prograametuppe harabi nuuyyo deˈenna.

Deevid: Yihoowayyo haggaaziyoogee nu deˈuwaa keehi laammiis. Hegee taani kaseegaappe loˈˈo azinanne loˈˈo aawa gidanaadan maaddiis. Miiriyaama, Kawuwaa Daawitinne harati ufayttidoogaa bessanawu duridoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Qassi nuuni Yihooway ehiyo ooratta alamiyan hara darotuura issippe ufayttidi duranawu amottoos.—Kes. 15:20; 2 Sam. 6:14.