Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2015

Biraa Leemisuwaappe Tamaara

Biraa Leemisuwaappe Tamaara

“Issuwau ichchashu sha7u biraa, issuwau naa77u sha7u biraa, qassi issuwau issi sha7u biraa [immiis].”—MAA. 25:15.

1, 2. Yesuusi biraa leemisuwaa yootidoy aybissee?

YESUUSI biraa leemisuwan tiyettida ba ashkkarati oottana koshshiyoobaa geeshshi yootiis. Tumu Kiristtaaneta ubbaa, saluwaa biyo hidootay deˈiyoogeetakka saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeetakka ha leemisoy goˈˈiyo gishshawu, nuuni a birshshettaa akeekana koshshees.

2 Yesuusi ba “yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai” aybakko i erissiyo ashkkarati oychido oyshaa zaariiddi biraa leemisuwaa yootiis. (Maa. 24:3) Yaatiyo gishshawu, ha leemisoy nu wodiyan polettees; hegee qassi Yesuusa yuussaanne i Kawo gididi haariyoogaa bessiya malaataa shaaho.

3. Maatiyoosa shemppo 24ninne 25n deˈiya leemisotuppe nuuni tamaariyoobay aybee?

3 Maatiyoosa 24:45ppe 25:46 gakkanaassi odettida issi mala oyddu leemisotuppe biraa leemisoy issuwaa. Ammanettida wozannaama ashkkaraabaa, tammu geelaˈotubaanne dorssaanne deeshshaabaa yootiya hara heezzu leemisotikka Yesuusi ba yuussaabaa malaataa yootanaadan oychido oyshaa zaariiddi yootidoogeeta. Ha oyddu leemisotunkka, Yesuusi ha wurssetta gallassan tumuppe bana kaalliyaageeta shaakki  eranaadan maaddiya eeshshata qonccissiis. Ashkkaratubaa, geelaˈotubaanne biraabaa leemisoti a kaalliya tiyettidaageetubaa qonccissoosona. Yesuusi ba so asaa wurssetta gallassan miziyo maatay immettido tiyettida amaridaageeti ammanettananne wozannaama gidana koshshiyoogaa ammanettida ashkkaraabaa leemisuwan qonccissiis. Yesuusi geelaˈotubaa yootido leemisuwan, bana kaalliya tiyettida ubbay i yaana gallassaanne saatiyaa erana xayikkonne i yaanaagaa eridi, giigi uttananne beegotti uttana koshshiyoogaa qonccissiis. Tiyettidaageeti Kiristtaane gidiyoogaadan oottiyoobaa minni oottana koshshiyoogaa, Yesuusi biraa leemisuwan qonccissiis. Yesuusi dorssaabaanne deeshshaabaa yootido wurssetta leemisuwan, saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeetubaa odiis. I eti ammanettidi deˈananne saˈan deˈiya tiyettida ba ishata wozanappe maaddana koshshiyoogaa yootiis. * Ane haˈˈi biraa leemisuwaa beˈana.

GODAY BA ASHKKARATUSSI DARO MIISHSHAA IMMIIS

4, 5. Bitanee woy goday oossi leemisoo, qassi biray ay keena alˈˈoo?

4 Maatiyoosa 25:14-30 nabbaba. Leemisuwan odettida goday Yesuusa gidiyoogeenne i 33 M.Ln saluwaa biido wode oge biidoogee nu xuufetun daro layttawu odettiis. Yesuusi hegaappe kase yootido leemisuwan, “Baassi kawotettaa ekkidi yaanau” biis yaagidi, i oge biyoy aybissakko qonccissiis. (Luq. 19:12) Yesuusi saluwaa biidi sohuwaara Kawotettaa Kawo gidibeenna. * I “Xoossaappe ushachcha baggaara utti aggiis. Xoossai sinttappe Kiristtoosa morkketa Kiristtoosayyo tohuwan yedhdhiyoobaa oottana gakkanaassi, yaani naagees.”—Ibr. 10:12, 13.

5 Leemisuwan odettida bitaniyawu hosppun shaˈu biray deˈees; hegee he wode keehi daro miishsha. * I oge baanaappe kase, ba ashkkarati zalˈˈanaadan he miishshaa etawu shaakki immidi biis. He bitaniyaagaadan, saluwaa baanaappe kase Yesuusawu keehi alˈˈobay deˈees. He alˈˈobay aybee? Hegaa zaaroy i ba deˈuwan oottiyoobaara gayttidaba.

6, 7. Biray aybawu leemisoo?

6 Yesuusi sabbakiyoonne tamaarissiyo ba oosuwaa keehi xoqqu oottidi xeellees. I sabbakido gishshawu daroti a kaallidosona. (Luqaasa 4:43 nabbaba.) SHin oottana koshshiya darobay deˈiyoogaanne daro asay mishiraachuwaa siyanaagaa i eriis. Hegaappe kase, i ba ashkkaratussi, “Goshshaa loitti xeellite; kattai cahaa bessiis” yaagiis. (Yoh. 4:35-38) I ba erissiyo ashkkara gidana, wozanaa suure asata darota shiishshanaagaa qoppiis. Loˈˈo goshshanchaagaadan, Yesuusi cahaa bessida kattaa coo aggibayenna. Yaatiyo gishshawu, i hayquwaappe denddi simmidi takkennan, saluwaa baanaappe kase, “Biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagidi, ba erissiyo ashkkaratussi gita oosuwaa immiis. (Maa. 28:18-20) Yesuusi hegaadan oottiyoogan,  haggaaziyo gita oosuwaa etawu hadaraa immiis.—2 Qor. 4:7.

7 Yaatin, nuuni woygidi kuuyana danddayiyoo? Yesuusi ba ashkkarati asaa bana kaalliyaageeta oottanaadan azaziyoogan, “bau de7iyaabaa” woy ba biraa etawu immiis giyoogaa mala. (Maa. 25:14) Biray sabbakanaadaaninne asaa Kiristtoosa kaalliyaageeta oottanaadan immettida ooso.

8. Ashkkarati ubbay ekkido biray issi likke gidana xayikkonne, goday etappe koyidoy aybee?

8 Goday issuwawu ichashu shaˈu biraa, issuwawu naaˈˈu shaˈu biraa, qassi issuwawu issi shaˈu biraa immidoogaa biraa leemisoy qonccissees. (Maa. 25:15) Ashkkarati ubbay ekkido biray issi likke gidana xayikkonne, goday eti banttawu danddayettida ubban haggaaziyoogan biran loytti zalˈˈanaadan koyiis. (Maa. 22:37; Qol. 3:23) Koyro xeetu layttan, PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Lppe doommidi Kiristtoosa kaalliyaageeti biran zalˈˈiyoogaa doommidosona. Eti sabbakiyoogaaninne asaa erissiyo ashkkara oottiyoogan minnidi haggaazidoogaa yootiya taarikee Geeshsha Maxaafan Oosuwaa maxaafan xaafettiis. *Oos. 6:7; 12:24; 19:20.

 WURSSETTA GALLASSI BIRAN ZALˈˈIYOOGAA

9. (a) Ammanettida naaˈˈu ashkkarati biran ay oottidonaa, qassi hegee ay bessii? (b) ‘Hara dorssati’ oottiyoobay aybee?

9 Kiristtoosa kaalliya saˈan deˈiya tiyettida ammanettidaageeti wurssetta gallassan, ubba qassi 1919ppe haa simmin, Godaa biran zalˈˈiyoogaa doommidosona. Tiyettida ishatinne michoti koyro naaˈˈu ashkkaratuugaadan, banttawu imettidaban danddayettida ubbabaa oottidosona. Ichashu shaˈu biraa ooni ekkidaakkonne naaˈˈu shaˈu biraa ooni ekkidaakko qoppana koshshenna. He leemisuwan, naaˈˈu ashkkaratikka goday etawu immidoogaa keenaa worissidosona, hegaa gishshawu naaˈˈaykka minnidi oottidosona. Saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeeti shin oottiyoobay aybee? Gitabaa oottoosona! Saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeeti, sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwan Yesuusa ishata tiyettidaageeta ammanettidi maaddiyo boncho maataa demmanaagaa Yesuusi dorssaabaanne deeshshaabaa yootido leemisuwaappe tamaaroos. Ha wayssiya wodiyan, asaa erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan ha naaˈˈu citati ‘issi wude’ gididi issippe minnidi oottoosona.—Yoh. 10:16.

10. Yesuusi Kawo gididi haariiddi deˈiyoogaa bessiya malaataa shaahoy aybee?

10 Goday eti worissanaadan koyiyoogee bessiyaaba. Qommoora qonccidaagaadan, koyro xeetu layttan deˈida ammanettida a ashkkarati abay daranaadan oottidosona. Biraa leemisoy polettiyo ha wurssetta wodiyan shin? Ammanettidanne minni oottiya Yesuusa ashkkarati, awudeegaappenne aaruwan sabbakidosonanne asaa erissiyo ashkkara oottidosona. Eti issippe oottidobay layttan layttan xeetu shaˈan qoodettiyaageeti Kawotettaabaa sabbakiya erissiyo ashkkara gidanaadan oottiis; sabbakiyoogeenne tamaarissiyoogee Yesuusi Kawo gididi haariiddi deˈiyoogaa bessiya malaataa shaaho gidiyoogaa hegee qonccissees. Eta Goday ufayttiyoogee qoncce!

Kiristtoosi ba ashkkaratussi sabbakiyo gita maataa immiis (Mentto 10 xeella)

GODAY MIISHSHAA BA ASHKKARATUURA QOODETTANAWU AWUDE YAANEE?

11. Nuuni Yesuusi iita waayiyaa wode ba ashkkaratuura miishshaa qoodettana gaanaadan oottiyay aybee?

11 Yesuusi matan iita waayiyaa wurssettaa heeran, ba ashkkaratuura miishshaa qoodettanawu yaana. Nuuni hegaadan giyoy  aybissee? Maatiyoosa shemppo 24ninne 25n odettida hiraagan Yesuusi ba yuussaabaa darotoo yootiis. I iita waayiyaa wodiyaa pirddaabaa odiiddi, “Asa Na7ai, wolqqaaranne gita bonchchuwaara saluwaa shaara giddoora yiishin” asay beˈanaagaa yootiis. I, “Intte Godai ai gallassi yaanaakkonne intte [erekketa],” qassi “Asa Na7ai, intte qoppenna saatiyan yaana” yaagidi, wurssetta gallassan deˈiya bana kaalliyaageeti beegotti uttanaadan zoriis. (Maa. 24:30, 42, 44) Yaatiyo gishshawu, Yesuusi “he ashkkaratu godai yiidi, ba miishshaa etaara” qoodettiyoogaa yootidoy, i alamiyaa bolli wurssettan pirddanawu yaana wodiyaa odanaassa gidiyoogee qoncce. *Maa. 25:19.

12, 13. (a) Goday koyro naaˈˈu ashkkarata woygidee, qassi aybissi? (b) Tiyettidaageetu bolli wurssetta maatafay wodhiyoy awudee? (“ Hayqqiyo Wode Oyshettiyoogaa” giya saaxiniyaa xeella.) (c) Dorssa giidi pirddiyoogeeti demmana woytoy aybee?

12 He leemisuwan odettidaagaadan, ichashu shaˈu biraanne naaˈˈu shaˈu biraa ekkida koyro naaˈˈu ashkkarati banttawu imettida biraa keenaa worissiyoogan ammanettidaageeta gididoogaa goday yiyo wode beˈiis. Goday naaˈˈu ashkkaratussikka, “Hayyanaashsho! Neeni lo77onne ammanettiya ashkkara; neeni guuttaban ammanettadasa. Taani nena darobaayyo alaafe oottana” yaagiis. (Maa. 25:21, 23) Yaatin, bonchettida Goday Yesuusi sinttappe pirddanawu yiyo wode waatana giidi qoppana danddayiyoo?

13 Iita waayee doommanaappe kase, naaˈˈu ashkkaratun leemisettida minnidi oottiya tiyettida a kaalliyaageetu bolli wurssetta maatafay wodhana. (Ajj. 7:1-3) Armmageedoonappe kase, Yesuusi qaalaa gelido saluwaa woytuwaa etawu immana. Kiristtoosa ishata sabbakiyo oosuwan maaddida saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeeti dorssa giidi pirddin, he Kawotettan saˈan deˈiyo maataa demmana.—Maa. 25:34.

IITA AZALLA ASHKKARAA

14, 15. Yesuusi tiyettida ba ishatuppe daroti iita azalla gidanaagaa yootidee? Qonccissa.

14 He leemisuwan, wurssetta ashkkaray zalˈˈiyoogaa woy bankkiyan wottiyoogaa aggidi miishshaa moogiis. He ashkkaray godaa sheniyaa eriiddi polennan aggido gishshawu, iitabaa qoppiyoogee qoncciis. Goday a ‘iita azallaa’ yaagidoogee bessiyaaba. Goday he miishshaa appe wotti ekkidi, tammu shaˈu biray deˈiyoogaayyo immiis. He iita ashkkaraa ‘kare xumaa kessi olidosona.’ “Hegan i yeekkananne ba achchaa garccana.”—Maa. 25:24-30; Luq. 19:22, 23.

15 Heezzu ashkkaratuppe issoy ba godaa biraa moogido gishshawu, Yesuusi bana kaalliya tiyettidaageeta heezzawu shaakkin issi kushee iita azalla gidanaagaa yootidee? CHii. Yuushuwan deˈiya qofaa qoppa.  Ammanettida wozannaama ashkkaraa leemisuwan, ba mala ashkkarata wadhiya iita ashkkaraabaa Yesuusi yootiis. Yesuusi he leemisuwan iita ashkkaratu citay denddanaagaa yootibeenna. SHin, i ammanettida ashkkaray he iita ashkkaraagaa mala eeshshay deˈiyoogaa gidennaadan zoriis. Hegaadan, Yesuusi yootido tammu geelaˈotu leemisuwan, bana kaalliya tiyettidaageetuppe baggay ichashu eeyya geelaˈotu mala gidana gibeenna. SHin, i ayyaanaaban ba ishati beegottidi giigi uttana xayikko aybi hananaakko naagettanaadan eta zoriis. * Qommoora qonccida qofaadan, biraa leemisuwan Yesuusi tiyettida ba ishatuppe daroti wurssetta gallassan iita azalla gidana gibeenna giidi qoppiyoogee bessiyaaba. Yesuusi bana kaalliya tiyettidaageeti ubbatoo minnidi oottanaadan, woykko banttawu imettida biran ‘zalˈˈanaadan,’ qassi iita ashkkaraagaadan qoppennaadaaninne oottennaadan zoriis.—Maa. 25:16.

16. (a) Biraa leemisuwaappe nuuni ay tamaariyoo? (b) Ha huuphe yohoy nuuni biraa leemisuwaa kaseegaappe loytti akeekanaadan waati maaddidee? (“Biraa Leemisuwaa Akeekiyoogaa” giya saaxiniyaa xeella.)

16 Biraa leemisuwaappe nuuni tamaariyo naaˈˈubay aybee? Koyruwan, Godaa Kiristtoosi, tiyettida ba ashkkaratussi i alˈˈobadan xeelliyo sabbakiyoonne erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa immiis. Naaˈˈanttuwan, Kiristtoosi nuuni ubbay minnidi sabbakanaadan koyees. Yaatikko, nuuni ammaniyo gishshawu, beegotti uttiyo gishshawunne ammanettiyo gishshawu, Goday woytanaagaa ammanettana danddayoos.—Maa. 25:21, 23, 34.

^ MENT. 3 Wochiyo Keelaa, Isiine 15, 2013, sinttaa 21-22, mentto 8-10n ammanettida wozannaama ashkkaray oonakko qoncciis. Geelaˈoti oonakko ha maxeetiyan hagaappe kasetiya huuphe yohuwan qoncciis. Wochiyo Keelaa, Xiqimita 15, 1995, sinttaa 23-28ninne ha maxeetiyan hagaappe kaalliya huuphe yohuwan dorssaabaanne deeshshaabaa leemisoy odettiis.

^ MENT. 4 “Biraa Leemisoy Pawunddiyaa Leemisuwaara Issi Mala Gididoy Aybiinee?” giya saaxiniyaa xeella.

^ MENT. 5 Giriikettuwan 5 taalantte, 2 taalanttenne 1 taalanttee geetettidaagaa Wolayttatto Geeshsha Maxaafay 5,000 bira, 2,000 biranne 1,000 bira gees. Yesuusa wode, issi taalanttee 6,000 gidiya dinaariyaara lagge. Issi oosanchay issi gallassi issi dinaariyaa demmees; issi taalanttiyaa demmanawu 20 layttaa oottana koshshees.

^ MENT. 8 Kiitettidaageeti hayqqi simmin, Seexaanay kaddiyoogee daranaadan oottiis; hegee daro layttawu aakkiis. He wode, asaa Kiristtoosa tumuppe kaalliyaageeta oottanaadan azazido azazoy ubbatoo polettibeenna. SHin ‘cakkiyo wode’ geetettida wurssetta gallassan he ubbabay laamettana. (Maa. 13:24-30, 36-43) Wochiyo Keelaa, Isiine 15, 2013, sinttaa 9-12 xeella.

^ MENT. 11 Wochiyo Keelaa, Isiine 15, 2013, sinttaa 7-8, mentto 14-18 xeella.

^ MENT. 15 Ha maxeetiyan, “‘Naaga Uttuutee’?” giya huuphe yohuwan mentto 13 xeella.