Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2015

Yihooway ‘Tamaarissiyoobawu’ Asay Giigettanaadan Maaddiyoogaa

Yihooway ‘Tamaarissiyoobawu’ Asay Giigettanaadan Maaddiyoogaa

“Deriyaa haariyaagee . . . Godai tamaarissiyoogan garamettidi ammaniis.”—OOS. 13:12.

1-3. Mishiraachuwaa “sa7a ubban” yootanawu, Yesuusi erissiyo ashkkaratussi xube gidiyaabi aybee?

YESUUS KIRISTTOOSI bana kaalliyaageetussi gita aawatettaa immiis. I eta, “Biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagidi azaziis. Eti he oosuwaa oottin, takkidi, “asa ubbau markka gidana mala, kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana.”—Maa. 24:14; 28:19.

2 Erissiyo ashkkarati Yesuusa siiqoosona, mishiraachuwaakka dosoosona. Gidikkokka, eti nuussi imettida oosuwaa waati polanddoniishsha giidi qoppennan aggokkona. Eta qooday guutta. Qassi i Xoossaa Naˈaa gidiyoogaa eti yootido Yesuusa asay woriis. A erissiyo ashkkaratakka asay “tamaaribeenna coo asa” oottidi xeellees. (Oos 4:13) SHin eti yootiyoobay daro wodiyaa gamˈˈida wogaa tamaarida, bonchettida haymaanootiyaa asttamaaretu timirttiyaa phalqqiyaaba. Erissiyo ashkkarati bantta biittan bonchettokkona. Qassi Rooma biittaa gita Kawotettaara geeddarssiyo wode Israaˈeela biittay keehi laafa.

3 Hegaa bollikka, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata asay ixxanaagaanne yedettanaagaa, ubbakka issota issota woranaagaa yootiis. (Luq. 21:16, 17) Kaddidaageeta, wordduwaa hananabaa yootiyaageetanne dari dari biya makkalaa eti eqettana koshshees. (Maa. 24:10-12) Asay eti yootiyoobaa ubbasan siyiyaakkokka, eti waatidi hegaa “sa7aa gaxaa” gattana danddayiyoonaa? (Oos. 1:8) He ubba metoy eti xooniyooba milatenna!

4. Koyro xeetu layttaa erissiyo ashkkarati waatidi loytti sabbakidonaa?

4 Erissiyo ashkkarata aybi qofisikkonne, eti Yerusalaamenne Samaariyaa biitta xallan gidennan, he wode ubbasan mishiraachuwaa yootidosona. Eta ayba metoy gakkikkonne, 30 layttan mishiraachoy “sa7an de7iya mereta ubbaa matan odettiis,” qassi ‘biitta ubban anjjuwaa ehiisinne ubbasan aakkiis.’ (Qol. 1:6, 23) Leemisuwawu: Kiitettida PHawuloosi Qophiroosa haruuruwan yootidobaappenne oottidobaappe denddidaagan, deriyaa haariya Sarggiyoosa PHawuloosi “Godai tamaarissiyoogan garamettidi ammaniis.”—Oosuwaa 13:6-12 nabbaba.

5. (a) Yesuusi ba erissiyo ashkkarata woygidi minttettidee? (b) Koyro xeetu layttaa hanotaa qoppidi issoti issoti woygidi kuuyidonaa?

5 Yesuusi erissiyo ashkkarati mishiraachuwaa yootiyo oosuwaa banttarkka polana danddayennaagaa eroosona. Yesuusi i etaara deˈanaagaanne geeshsha ayyaanay eta maaddanaagaa yootiis. (Maa. 28:20) He wode alamiyan deˈiya hanotay Kawotettaabaa sabbakanawu issi issi ogetun injjetennan waayi aggana. Taarikiyaa qonccissiya issi maxaafay hagaadan giis: “Gacino naˈa mala gidida Woosa Keettay tamaarissiyoobaa ekkanawu alamiyaa taarikiyan koyro xeetu layttaa ML mala injjetiya wodee waayi deˈana . . . Naaˈˈantto xeetu layttan Kiristtaaneti . . . Kiristtaane haymaanootiyaa doomettawu alamiyaa giigissiday Xoossaa gidiyoogaa haasayiyoogaa doommidosona.”

6. (a) Ha huuphe yohuwan ay pilgganee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan shin?

6 Aahuwan sabbakanaadan oottanawu, koyro xeetu layttan deˈida hanotaa Xoossay ay keena giigissidaakko Geeshsha Maxaafay yootenna. SHin issibay qoncce: Yihooway mishiraachoy sabbakettanaadan koyiis; Seexaanay qassi koyibeenna. Asi deˈido hara wodiyaappe aaruwan koyro xeetu layttay mishiraachuwaa sabbakanawu injjetennan waayi aggana gaanaadan oottiya amaridabaa ha huuphe yohuwan beˈana. Kaalliya huuphe yohuwan, ha wodiyan hanida issi issibay nuuni mishiraachuwaa saˈaa gaxaa gakkanaashin yootanawu waati maaddidaakko beˈana.

ROOMA KAWOTETTAA SAROTETTAA

7. Rooma Kawotettaa Sarotettaa giyoobay aybee, qassi he wodee hara wodiyaappe dummatiyoy aybiinee?

7 Koyro xeetu layttan Rooma haaruwan deˈiya sarotettay Kiristtaaneti mishiraachuwaa yootanaadan maaddiis. Hegee Rooma Kawotettaa Sarotettaa geetettees. Rooma Kawotettay ba haaruwan asay woppu giidi deˈanaadan oottiis. Yesuusi kasetidi yootidoogaadan, issi issitoo ‘olaynne olaa odoy’ deˈiyoogee qoncce. (Maa. 24:6) Rooma olanchati 70 M.Ln Yerusalaame xayssidosona; qassi he kawotettan gaxattiya heeran kobay denddiis. SHin, Yesuusa wodeppe doommin 200 laytta gakkanaassi, Meediteraaniyaa heeran oli baawa. Issi xuufee hagaadan giis: “Asi deˈido wodiyan  hegaa keena adussa wodiyawu woppi deˈi erenna, qassi hegaa keena daro asay hegaappe simmin he wodeegaadan ubbatoo woppu giidi deˈenna.”

8. Koyro xeetu layttan deˈiya sarotettan Kiristtaaneti waanidi goˈettidonaa?

8 Heezzanatto xeetu layttan deˈida Oriijen giyo haymaanootiyaa eranchay hagaadan giidi ba qofaa yootiis: “Daro kawotettati deˈiyaaba gidiyaakko, hegee Yesuusa timirttee kumetta saˈaa gakkennaadan diggana . . . ayssi giikko, asay wotaaddara gididi ba biittawu olettanaadan kawotettati ubbasan wolqqanttana. . . . Yaatiyo gishshawu, Yesuusi yiyo wode alamiyan ubbasan hanotay laamettidi woppu geennaakko, sarotettaabaa sabbakiyoonne ubba qassi asay ba morkkiyaa bollikka halo kiyennaadan teqqiyo a timirttee waanidi aakkanee?” Rooma haaruwan Kawotettaabaa awaajjiyaageeta yedetay gakkees; shin eti saro asa, qassi he wode deˈiya sarotettan eti goˈettidoogee erettidaagaa.—Roome 12:18-21 nabbaba.

ISSISAAPPE HARASAA WAAYETTENNAN BIYOOGAA

9, 10. Rooma Kawotettan issisaappe harasaa biyoogee erissiyo ashkkaratussi injjetiyaaba gididoy aybissee?

9 Kiristtaaneti Rooma kawotettan deˈiya ogiyaa loytti goˈettidosona. Rooma kawotettay ba wolqqaama olanchatu baggaara ba haaruwan deˈiyaageeta ba koyidoogaadan haarees. Olanchati eesuwan baanaadan loˈˈo ogee deˈana koshshees; Roomati qassi ogiyaa kessiyoogan qara. Rooma biittaa manddiiseti ubba heeraa issuwaa issuwaara gattiya 80,000 kilo meetire ogiyaa kessidosona. He ogeti woraara, bazzuwaaranne deriyaara kanttissidi efoosona.

10 Roomati markkabiyankka issisaappe harasaa boosona. Eti markkabeta xeetan qoodettiya abbaa doona katamatuura gattiya 900 gidiya abbaa bolla ogiyan laaggoosona. Hegaa gishshawu, Kiristtaaneti Rooma kawotettan ubbasaa baana danddayoosona. Metiyaabay deˈikkokka, kiitettida PHawuloosinne harati kare biitti gelanawu paqqadanaadan oychana koshshennan, he biittan ubbasaa laˈatettan baana danddayoosona. Bonqqiyaageeti Rooma kawotettaa qixaatiyaa yayyiyo gishshawu, ogiyan yashshiyaabi baawa. Rooma olanchatu markkabeti naagiyo gishshawu, abban biyo wodekka bonqqiyaabi deˈenna. PHawuloosi biishin darotoo markkabee meˈˈidabanne abbay a yashshidaba gidikkokka, abbaa bolli a bonqqiday deˈiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootenna.—2 Qor. 11:25, 26.

GIRIIKETTOY MAADDIIS

Kodekisiyaa goˈettiyoogee xiqisiyaa kessanawu metootennaadan maaddiis (Mentto 12 xeella)

11. Erissiyo ashkkarati Giriikettuwaa goˈettidoy aybissee?

11 Koyne giyo ubba asay haasayiyo Giriikettoy Kiristtaane gubaaˈiyaa issippetettawunne Kiristtaaneti issoy issuwaara gayttanawu maaddiis. Gita Iskkinddiri daro biittaa xoonido gishshawu, daro biittan asay Giriike qaalaa haasayees. Hegaa gishshawu, Xoossaa ashkkarati ubba asaara haasayana danddayoosona, hegee qassi mishiraachoy daro biittaa gakkanaadan maaddiis. Hegaa bollikka, Gibxxen deˈiya Ayhudati Ibraawetto Geeshsha Maxaafaa Giriikettuwan birshshidosona. Asay Septujent giyo he birshshettaa eriyo gishshawu, beni wode Kiristtoosa kaalliyaageeti he birshshettaappe yootoosona. Kiristtaanetikka Giriikettuwan xaafiyoogee daro loˈˈo gidiyoogaa  akeekidosona. Giriikettoy daro qaalati deˈiyoonne ayyaanaabaa asawu qonccissanawu keehi maaddiya doona.

12. (a) Kodekisee aybee, qassi i xaatta maxaafaappe aybin kehee? (b) Kiristtaaneti kodekisiyaa ubbasan goˈettidoy awudee?

12 Kiristtaaneti haggaazuwan Geeshsha Maxaafaa waatidi goˈettana danddayiyoonaa? Xaatta maxaafay xaaxananne birshshana koshiyaabanne darotoo issi bagga xallan xaafettidaba gidiyo gishshawu, keehi wayssees. Maatiyoosa Wonggelee issi xaatta maxaafan xaafettiis. Hegaappe simmin, ha wodiyaa maxaafawu koyro qommo gidida kodekisee giigiis. Hegee daro sinttaa issippe gattidoogaa. Nabbabiya uri kodekisiyaa dooyidi xiqisiyaa kessanawu metootenna. Kiristtaaneti kodekisiyaa goˈettiyoogaa awude doommidaakko erettennaba gidikkokka, issi xuufee hagaadan gees: “Kiristtaaneti naaˈˈantto xeetu layttan ubbasan kodekisiyaa goˈettiyo gishshawu, hegee 100 M.Lppe daro wodiyaa kaseti doommidaba gidana.”

ROOMA HIGGEE MAADDIIS

13, 14. (a) PHawuloosi Roome asa gidiyo maatan waani goˈettidee? (b) Rooma higgee Kiristtaaneta waatidi maaddidee?

13 Rooma higgee he biittan ubbasan bonchettees; qassi issi uri Rooma asa gidiyoogan demmiyo maataynne goˈˈay alˈˈoba. Darotoo, PHawuloosi Rooma biittaa asa gidiyo maatan goˈettiis. Yerusalaamen wotaaddarati wadhana hanido wode, PHawuloosi Rooma olanchatu halaqaa, “Roome katamaa asa pirddi bainnan wadhdhiyoogee inttessi higgee?” yaagidi oychiis. Hegee higge gidenna. PHawuloosi yelettoosappe doommidi Rooma asa gidiyoogaa yootido gishshawu, “PHauloosa qoranau qoppidaageeti sohuwaara appe shaahetti aggidosona. SHaalaqaikka PHauloosi Roome asa gididoogaa erido wode yayyiis; aissi giikko, sanssalatan a qashissi wottiis.”—Oos. 22:25-29.

14 PHawuloosi Rooma biittaa asa gidiyoogaappe denddidaagan Piliphisiyuusan qashuwaappe birshshettiis. (Oos. 16:35-40) Efisoona katamaa xaafee hanqqettida asaa coˈˈu oottidi, etawu Rooma higgiyaa yootiis. (Oos. 19:35-41) PHawuloosi Qiisaariyaa kataman yigibaa oychidoogee i Qeesaara sinttan ba ammanuwawu exatanaadan maaddiis. (Oos. 25:8-12) Yaatiyo gishshawu, Rooma higgee ‘wonggeliyawu mootettanaadaaninne  wonggeliyaa mintti essanaadan maaddiis.’—Pili. 1:7.

AYHUDATI LAALETTIDOOGEE MAADDIIS

15. Koyro xeetu layttan Ayhudati ay keena sohuwan deˈiyoonaa?

15 Ayhudati Rooma biittan ubbasan laalettidoogee Kiristtaaneti metootennan sabbakanaadan amarida hanotan maaddennan aggenna. Daro xeetu layttappe kase Asooreti, guyyeppe qassi Baabilooneti Ayhudata eta biittaappe omooddidi efiidosona. Ayhudati ichashantto xeetu layttan K.K. Parsse haaruwaa garssan deˈiya 127 biittan deˈoosona. (Ast. 9: 30) Yesuusi saˈan deˈiyo wode, Ayhudati Qeeri Isiyan, Gibxxen, Giriiken, Masphexoomiyaaninne Huuphessa Afirkkan deˈoosona. Rooma Kawotettan deˈiya 60,000,000 gidiya asaa giddon, 14 asaappe issoy Ayhuda. Ayhudati awu biikkonne, bantta haymaanootiyaa kaalloosona.—Maa. 23:15.

16, 17. (a) Ayhudati laalettidoogee Ayhuda gidenna darota ayba ogiyan maaddidee? (b) Erissiyo ashkkarati Ayhudatu leemisuwaa kaallidi ay oottidonaa?

16 Ayhudati daro biittan laalettido gishshawu, Ayhuda gidenna daro asay Ibraawetto Geeshsha Maxaafaa tamaariis. Eti issi tumu Xoossay deˈiyoogaanne ayyo goynniyaageeti xoqqa kandduwaa maaraa kaalliyoogaa eridosona. Hegaa bollikka, Ibraawetto Geeshsha Maxaafay Masiyaara gayttidaagan daro hiraagaa yootees. (Luq. 24:44) Ibraawetto Geeshsha Maxaafay ayyaanaa kaaletuwan xaafettida Xoossaa Qaala gidiyoogaa Ayhudatikka Kiristtaanetikka eroosona; hegee bantta wozanan geeshshatettaa dosiyaageeti PHawuloosi yootiyoobaa ufayttidi siyanaadan maaddiis. Yaatiyo gishshawu, PHawuloosi darotoo Ayhuda woosa keettaa biidi etawu Geeshsha Maxaafaappe yootees.—Oosuwaa 17:1, 2 nabbaba.

17 Ayhudati goynuwaa wogaa essidosona. Eti Ayhuda woosa keettan woy dembban ubbatoo shiiqoosona. Eti mazamuriyaa yexxoosona, woossoosonanne Geeshsha Maxaafaappe tobboosona. Ha wodiyan gubaaˈe shiiquwankka hegaadan oottoos.

ETI SABBAKANAADAN YIHOOWAY MAADDIIS

18, 19. (a) Koyro xeetu layttan hanidabay aybiyyo maaddidee? (b) Hanno gakkanawu beˈidobay Yihoowa xeelliyaagan neessi aybi siyettanaadan oottii?

18 Issi issi hanotati mishiraachuwaa loytti yootanaadan maaddidosona. Rooma Kawotettaa Sarotettay, waayettennan issisaappe harasaa biyoogee, ubbasan issi qaalaa haasayiyoogee, Rooma higgeenne Ayhudati laalettidoogee Yesuusi erissiyo ashkkarati Xoossay banttassi immido, mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaa polanaadan maaddiis.

19 Yesuusi saˈaa yaanaappe 400 layttaa kasetidi, Plato giyo Giriike biittaa eranchay medhi ekkidi issi bitanee hagaadan giidobadan xaafiis: “Saluwaanne saˈaa medhida aawaa eranaagee keehi wayssiyaaba; qassi nu a eriyaakkonne, abaa ubba asawu yootana danddayokko.” SHin Yesuusi, “Asau danddayettennabai Xoossau danddayettees” yaagiis. (Luq. 18:27) Ubbabaa Medhidaagee asay bana koyanaadaaninne eranaadan koyees. Qassi Yesuusi bana kaalliyaageetussi, “Asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagiis. (Maa. 28:19) Xoossaa Yihooway maaddin, he oosuwaa polana danddayoos. Kaalliya huuphe yohoy ha wodiyan he oosoy waani oosettiyaakko qonccissees.