Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2015

Yesuusadan Xalanne Akeekancha Gida

Yesuusadan Xalanne Akeekancha Gida

Intte a be7ana xayikkokka, siiqeeta; intte ha77i a be7ana xayikkokka, ammaneeta.”—1 PHE. 1:8.

1, 2. (a) Nuuni atotettaa waatidi demmana danddayiyoo? (b) Nuuni atotettawu efiya ogiyan ubbatoo hemettanaadan maaddana danddayiyaabi aybee?

NUUNI Kiristtoosi erissiyo ashkkarata gidiyoogee, oge biyoogaa doommidoogaa mala. He ogee nuna merinaa deˈuwawu efaana danddayees. Yesuusi, “Wurssettaa [haˈˈi deˈuwaa wurssettaa woy alamiyaa wurssettaa] gakkanaashin gencciya urai attana” yaagiis. (Maa. 24:13) Ee, nuuni ammanettidi deˈikko attana danddayoos. SHin, nuuni he ogiyaara biiddi wora simmennaadan woy ogiyaappe kiyennaadan naagettana bessees. (1 Yoh. 2:15-17) Nuuni waanidi ubbatoo he ogiyaara baana danddayiyoo?

2 Nuuni he ogiyaara baanaadan kaalettidaagee nuussi Leemiso gidida Yesuusa. I biido ogiyaabay Geeshsha Maxaafan xaafettiis. Hegaa xannaˈiyoogan nuuni Yesuusi oonakko eroos. Nuuni a siiqananne an ammanana danddayoos. (1 PHeexiroosa1:8, 9 nabbaba.) Nuuni Kiristtoosa loytti kaallana mala i nuussi leemiso gididoogaa Kiitettida PHeexiroosi yootidoogaa hassaya. (1 PHe. 2:21) Nuuni a loytti kaallikko, nu ammanuwawu “polo”  gidida atotettaa demmana. * Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan, nuuni nu huuphiyaa kawushshiyoogaaninne qarettiyoogan Yesuusa leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyaakko xannaˈida. Nuuni xalanne akeekancha gidiyoogan a leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyaakko ane haˈˈi beˈoos.

YESUUSI XALA

3. Xalatettay aybee, qassi nuuni waanidi xaliyoo?

3 Xalatettay nuuni minnanaadaaninne genccanaadan oottiyaaba. Xala gidiyoogee “metoy gakkishin gencciyoogaa,” “suure gididabawu exatiyoogaa,” qassi “tuggatiiddikka woppu giyoogaa woy ammaniyoogaa” geetettees. Xalatettay yashshaara, hidootaaranne siiquwaara gayttidaba. Waanidi? Xoossawu yayyiyoogee nuuni asawu yayyiyoogaa agganawu xalanaadan oottees. (1 Sam. 11:7; Lee. 29:25) Tumu hidootay nuuni ha wodiyaa metuwaa genccidi, sinttanaabaa ufayssan naaganaadan maaddees. (Maz. 27:14) Nu goˈˈaa aggibayanaadan oottiya siiqoy nu bolli yedetay gakkiyo wodekka xalanaadan oottees. (Yoh. 15:13) Nuuni Xoossan ammanettiyoogaaninne a Naˈaa leemisuwaa kaalliyoogan xaloos.—Maz. 28:7.

4. Yesuusi beeta maqidasiyan ‘tamaarissiyaageetu giddon’ uttidi xala gidiyoogaa waati bessidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

4 Yesuusi 12 laytta naˈa gididikka, suure gididabawu xalan exatiis. Yesuusi naatettan ‘beeta maqidasiyan tamaarissiyaageetu giddon uttido’ wode hanidabaa qoppa. (Luqaasa 2:41-47 nabbaba.) He asttamaareti Muuse Higgiyaa xalla gidennan, he higgiyaa bonchennaadan oottida asa wogaakka loytti eroosona. SHin Yesuusi yayyidi coˈˈu gibeenna; i ‘eta oychiis.’ I erana koyiya naatuugaa mala oyshaa oychibeennaagee qoncce. Yesuusi he erancha asttamaareti yuushshi qoppanaadan oottida oyshaa oychidoogaa akeekana danddayoos. Qassi he asttamaareti Yesuusa balettanawu giidi palamissiya oysha oychanawu malidaba gidikko, etawu hanibeenna. Aybissi giikko, asttamaareta gujjin, siyiya ubba asay “i immiyo era zaaruwan garamettiis”; he zaaroy Xoossaa Qaalaa tumaara maayiyaaba gidiyoogee qoncce!

5. Yesuusi haggaaziyo wode xala gidiyoogaa waati bessidee?

5 Yesuusi haggaaziyo wode, xala gidiyoogaa dumma dumma ogiyan bessiis. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti worddobaa tamaarissidi asaa balettido gishshawu, eta balaa qoncciyaa kessiis. (Maa. 23:13-36) Alamee ba hanotaa moorennaadan minnidi eqettiis. (Yoh. 16:33) Bana eqettiyaageeti yedetaa gattishinkka aggennan sabbakiis. (Yoh. 5:15-18; 7:14) I goynuwaa hambbalaashiyaageeta yedettiyoogan, yayyennan beeta maqidasiyaa naaˈˈutoo geeshshiis.—Maa. 21:12, 13; Yoh. 2:14-17.

6. Yesuusi saˈan deˈido wurssetta gallassi xala gidiyoogaa waati bessidee?

6 Tuggay gakkiyo wode Yesuusi xalan oottidobaa pilggiyoogee ammanuwaa minttiyaaba. I saˈan deˈido wurssetta gallassi xalan oottidobaa qoppa. Yesuusi bana aattidi immiyaagee oottanabaa erees. Gidikkokka, Paasikaa qumaa miyo wode Yesuusi Yihudaassi, “Neeni oottanaagaa eesuwan ootta” yaagiis. (Yoh. 13:21-27) Geetesemaane ataakiltte sohuwan bana oyqqanawu yiida wotaaddaratussi i ba oonatettaa yayyennan yootiis. Asay bana woranaagaa erikkonne, i ba erissiyo ashkkarata ashshanawu etawu exatiis. (Yoh.18:1-8) Ayhudatu pirdda keettan bana oychido wode, qeesetu halaqay  a worissanawu gaaso koyiyoogaa erikkokka, i Kiristtoosa, qassi Xoossaa Naˈaa gidiyoogaa xalan yootiis. (Mar. 14:60-65) Yesuusi mittaa bolli kaqettidi hayqqana gakkanaassi ammanettidi deˈiis. I wurssetta shemppuwaa shemppana haniiddi, “Polettiis” yaagidi, xoonidoogaa bessiis!—Yoh.19:28-30.

YESUUSADAN XALA GIDA

7. Yelagatoo, Yihoowa sunttan xeesettiyo gishshawu inttessi aybi siyettii, qassi xala gidiyoogaa waati bessana danddayeetii?

7 Nuuni waanidi Yesuusadan xala gidana danddayiyoo? Timirtte keettan. Yelagatoo, inttenaara tamaariyaageeti woy harati borikkonne, intte Yihoowa Markka gidiyoogaa qonccissiyoogan xala gidiyoogaa besseeta. Yaatiyo wode, Yihoowa sunttan xeesettiyoogan intte ceeqettiyoogaa besseeta. (Mazamure 86:12 nabbaba.) Lodda laamee tuma giidi ammananaadan inttena issoti issoti wolqqanttana danddayoosona. SHin intte Geeshsha Maxaafay meretaabaa yootiyooban ammanettiyo loˈˈo gaasoy deˈees. “Xoossai intteyyo immana giido inttenan de7iyaagau gaaso” eranawu koyiyaageetussi ammanttiya zaaro zaaranawu Deˈuwaa Doomettaa—Oychana Koshshiyo Ichashu Oyshata giyo broshuriyaa goˈettana danddayeeta. (1 PHe. 3:15) Yaatiyo wode, intte Xoossaa Qaalaa tumawu exatidoogaa eriyo gishshawu ufayttana.

8. Nuuni xalan sabbakanaadan oottiyaabi aybee?

8 Nu haggaazuwan. Nuuni tumu Kiristtaane gidiyo gishshawu, ubbatoo Yihoowabaa ‘yayyennan yootana’ koshshees. (Oos. 14:3) Nuuni xalan markkattana koshshiyoy aybissee? Nuuni sabbakiyoy Geeshsha Maxaafaappe gidiyo gishshawu, hegee tuma gidiyoogaa eroos. (Yoh. 17:17) Xoossaara “issippe oottiya a oosanchchata” gidiyoogaanne geeshsha ayyaanay nuna maaddiyoogaakka eroos. (1 Qor. 3:9; Oos. 4:31) Nuuni mishettidi markkattiyoogan Yihoowawu aqidoogaanne nu shoorota siiqiyoogaa bessiyoogaa eroos. (Maa. 22:37-39) Qassi wozanappe xaliyo gishshawu, aybikka nuna sirphi oottenna. Ubbakka, asaappe tumaa genttida haymaanootiyaa worddo timirttiyaa qoncciyaa kessanawu murttida. (2 Qor. 4:4) Qassi asay siyanawu koyennaba, boriyaabanne ixxiyaaba gidikkonne, mishiraachuwaa minnidi sabbakana.—1 Tas. 2:1, 2

9. Waayee gakkiyo wode nuuni xala gidiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

9 Waayettiiddi. Xoossan ammanettiyoogee waayee gakkishinkka nuuni xalanaadaaninne ammanuwan genccanaadan maaddees. Siiqiyo uri hayqqikko nuuni azzanoos, shin hidootaa qanxxokko. ‘Minttetto ubbaa Xoossay’ nuna minttanaagaa ammanettidi akko woossoos. (2 Qor. 1:3, 4; 1 Tas. 4:13) Nuuni iita harggiyan woy daafaban qohettikko, sahettana danddayoos; shin ammanuwan shuggokko. Geeshsha Maxaafaa maaraa phalqqiya akkamuwaa akkamettokko. (Oos. 15:28, 29) Nuuni unˈˈettiyo wode, ‘nu wozanay nu bolli pirddana’ danddayees, shin ‘wozanay meˈˈidoogeetussi matan’ deˈiya Xoossan ammanettiyo gishshawu, hidootaa qanxxokko. *1 Yoh. 3:19, 20; Maz.34:18.

YESUUSI AKEEKANCHA

10. Akeekay aybee, qassi Yihoowawu goynniya akeekancha asati waatidi haasayiyoonaanne oottiyoonaa?

10 Akeekaa giyoogee suure qoppiyoogaa, hegeekka iitaa kehaa shaakkidi, loˈˈo ogiyaa dooriyoogaa giyoogaa. (Ibr. 5:14) Hegee “ayyaanaaban suurebaa kuuyana  danddayiyoogaa” geetettees. Xoossawu goynniya akeekancha uri a ufayssiyaabaa haasayeesinne oottees. Hegaa mala asi harata qohiyaabaa gidennan, maaddiyaabaa haasayees. (Lee. 11:12, 13) I “danddayanchcha.” (Lee. 14:29) I ba deˈuwan suure ogiyaa baqqi oyqqidi, “likkebaa oottees.” (Lee. 15:21) SHin waanidi akeekancha gidana danddayiyoo? Nuuni Xoossaa Qaalaa xannaˈidi, tamaaridobaa oosuwan peeshshana koshshees. (Lee. 2:1-5, 10, 11) Hanno gakkanawu deˈida asa ubbaappe aaruwan akeekancha gidida Yesuusa leemisuwaa qoppiyoogee hegawu keehi maaddees.

11. Yesuusi ba haasayan akeekancha gidiyoogaa waatidi bessidee?

11 Yesuusi haasayidonne oottido ubbaban akeekancha gidiyoogaa bessiis. Ba haasayan. I yootiyoobaa siyiyaageeta garamissida “aaro kehatettaa qaalaa” dooriyoogan, sabbakiyo wode suurebaa qoppiyoogaa bessiis. (Luq. 4:22; Maa. 7:28) I ba qofaa qonccissiya xiqiseta nabbabiyoogaaninne yootiyoogan, darotoo Xoossaa Qaalay ba gishshaa haasayanaadan oottees. (Maa. 4:4, 7, 10; 12:1-5; Luq. 4:16-21) Hegaa bollikka, Yesuusi i yootiyoobaa siyiyaageetu wozanaa ufayssiya ogiyan Geeshsha Maxaafaa qofaa qonccissiis. Emaahuusa biya naaˈˈu erissiyo ashkkarata hayquwaappe denddi simmidi haasayissiiddi, “Xoossaa maxaafatu ubban babai xaafettidaagaa etassi birshshiis.” He erissiyo ashkkarati guyyeppe, “I . . . Xoossaa maxaafata birshshishin, nu wozanai mishettidi xuugettibeennee?” yaagidosona.—Luq. 24:27, 32

12, 13. Yesuusi eesuwan hanqqettennaagaanne haniyaabaa qoppiyoogaa bessiya leemisoti awugeetee?

12 Ba ayyaanaaninne ba qofan. Akeekancha gidiyoogee Yesuusi ba ayyaanaa naagidi, ‘hanqqettanawu eesotennaadan’ maaddiis. (Lee. 16:32) I ‘ashkke.’ (Maa. 11:29) I ba erissiyo ashkkarati moorikkokka, ubbatoo eta danddayiis. (Mar.14:34-38; Luq.22:24-27) I bana asay naaqqiyo wodekka, yiillotibeenna.—1 PHe. 2:23.

13 Akeekancha gidiyoogee Yesuusi haniyaabaa qoppanaadankka maaddiis. I Muuse Higgiyawu waanna qofaa akeekiis; qassi he akeekidoogaadan oottiis. Leemisuwawu, Marqqoosa 5:25-34n deˈiya taarikiyaa qoppa. (Nabbaba.) Suuttay goggiyo issi maccaasiyaa cora asaa giddoora kanttada Yesuusa maayuwaa bochada paxaasu. Higgee yootiyoogaadan a tuna; hegaa gishshawu, a oonanne bochana koshshenna. (Wog. 15:25-27) SHin Yesuusi ‘higgiyan keehi koshshiyaabay’ “maarotettaanne xillotettaa” gidiyoogaa eriyo gishshawu, maccaasiyaa ba maayuwaa bochido gishshawu o seeribeenna. (Maa. 23:23) Ubbakka i o, “Ta na7ee, nena ne ammanoi pattiis; saruwan ba, ne waayiyaappenne paxa” yaagiis. Yesuusi akeekancha gidiyoogee hegaadan kehanaadan a denttettidoogee ayba ufayssiyaabee!

14. Yesuusi ay oottanawu dooridee, qassi waatidi ba ogiyaa baqqi oyqqidee?

14 Ba deˈuwan. Yesuusi ba deˈuwawu suure ogiyaa dooriyoogaaninne hegaa baqqi oyqqiyoogan akeekancha gidiyoogaa bessiis. I he oosuwawu muleera aqidi, ba kumetta deˈuwan mishiraachuwaa sabbakiis. (Luq. 4:43) Yesuusi ubbatoo he oosuwaabaa qoppanawunne hegee polettin beˈanawu maaddiyaabaa kuuyiyoogan, ba ogiyaa baqqi oyqqiis. I ba kumetta wodiyaaninne wolqqan haggaazana mala, ishalidi deˈanawu koyibeenna. (Luq. 9:58) I hayqqi simminkka harati he oosuwaa oottana mala eta loohissana koshshiyoogaa akeekiis. (Luq. 10:1-12; Yoh.14:12) “Wodiyaa wurssettai gakkanaassikka” he oosuwan bana kaalliyaageeta maaddanawu qaalaa geliis.—Maa. 28:19, 20.

YESUUSADAN AKEEKANCHA GIDA

Neeni haasayissiyoogeeta ufayssiyaabaa akeekada, etawu koshshiyaabaa haasaya (Mentto 15 xeella)

15. Akeekancha gidiyoogaa nu haasayan waatidi bessana danddayiyoo?

15 Nuuni Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayiyo hara ogiyaa ane beˈoos. Nu haasayan. Nu mala Kiristtaanetuura minttettiya loˈˈo qaalan haasayoosippe attin, iita qaalan haasayokko. (Efi. 4:29) Harati ‘siyanawu ufayssiya’ qaalan Xoossaa Kawotettaabaa yootoos. (Qol. 4:6) Nuuni haasayissiyoogeetussi koshshiyaabaanne eta ufayssiyaabaa akeekanawu malidi, hegawu haniya qaalan haasayoos. Siyanawu kehiya qaalaa nuuni haasayikko, asay ufayttidi siyana danddayees; qassi hegee eta wozanaakka denttettees. Hegaa bollikka, nu ammanuwaabaa yootiyo wode, Geeshsha Maxaafay nu gishshaa haasayanaadan oottanawu maloos. Yaatiyo gishshawu, Xoossaa Qaalaappe yootiyoogaaninne danddayettikko nabbabiyoogan, waannatiyay a gidiyoogaa bessoos. Geeshsha Maxaafawu deˈiya wolqqay nuuni haasayana danddayiyo aybippenne aadhiyoogaa akeekoos.—Ibr. 4:12.

16, 17. (a) Nuuni eesuwan hanqqettennaagaanne haniyaabaa qoppiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo? (b) Ubbatoo nu haggaazuwaabaa waatidi qoppana danddayiyoo?

16 Nu ayyaanaaninne qofan. Akeekancha gidiyoogee nuuni nu ayyaanaa naaganaadan maaddiyo gishshawu, ‘hanqqettanawu eesotennaadan’ oottees. (Yaaq. 1:19) Harati nuna hanqqetissiyo wode, eti ayssi hegaadan giidaakko woy hanidaakko akeekanawu maloos. Hegaa mala akeekay nuuni hanqquwaa mittidi, ‘moorida urawu atto gaanaadan’ oottees. (Lee. 19:11) Akeekay nuuni haniyaabaa qoppanaadankka oottees. Yaatiyo wode, nu mala Kiristtaaneti geella nuuni erenna metuwan genccana danddayiyoogaa hassayidi, etappe naagana bessiyaabaa naagoos. Eta qofaa eranawu koyoos; qassi hegaa maayana koshshikko maayoos.—Pili. 4:5.

17 Nu deˈuwan. Nuuni Yesuusa kaalliyo gishshawu, mishiraachuwaa sabbakiyoogaappe aadhiya maati baynnaagaa eroos. Ubbatoo nu haggaazuwaabaa qoppanaadan maaddiyaabaa kuuyiyoogan, nu ogiyaa baqqi oyqqoos. Keehi gitaba gidida sabbakiyo oosuwan nuussi danddayettida ubbabaa wurssettay gakkanaappe kase oottanawu, ayyaanaabaa kaseyidi, ishalennan deˈanawu dooroos.—Maa. 6:33; 24:14.

18. Atotettawu efiya ogiyaa waatidi baqqi oyqqana danddayiyoo; qassi ay oottanawu murttadii?

18 Ufayssiya Yesuusa eeshshatuppe amaridaageetubaa wotti dentti qoppidoogee keehi loˈˈoba. A eeshshatuppe harata xannaˈidi waati a loytti milatana danddayiyaakko eriyoogan demmana gita anjjuwaabaa qoppa. Ane yaatikko, a leemisuwaa loyttidi kaallanawu murttoos. Yaatiyoogan, atotettawu efiya ogiyaa baqqi oyqqoos; qassi Yesuusi a bali baynnan milatido Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqoos.

^ MENT. 2 Koyro PHeexiroosa 1:8, 9y saluwaa deˈuwaa hidootan naagiya Kiristtaanetussi xaafettiis. SHin he qaalay saˈan deˈanawu hidootiyaageetussikka hanees.

^ MENT. 9 Waayee gakkishin xala gididaageetu leemisuwaa, Wochiyo Keelaa (Amaarattuwaa), Tisaase 1, 2000, sinttaa 24-28; Beegottite! (Inggilizettuwaa) Hosppune 22, 2003, sinttaa 18-21; qassi Ichashe 22, 1995, sinttaa 11-15 xeella.