Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2015

Yesuusadan Ashkkenne Qarettiyaagaa Gida

Yesuusadan Ashkkenne Qarettiyaagaa Gida

“Kiristtoosi intteyyo waayettiis; intte a [“kottiyaa,” NW] kaallana mala, intteyyo leemiso gidiis.”—1 PHE. 2:21.

1. Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogee nuuni Yihoowakko shiiqanaadan maaddiyoy aybissee?

NUUNI eta eeshshaanne eta deˈuwaa nashshiyo asatu leemisuwaa kaallanawu koyoos. Saˈan deˈida asa ubban a leemisuwaa kaallana bessiyo Yesuus Kiristtoosa mali baawa. Hegaadan giyoy aybissee? Yesuusi issi wode, “Tana be7ida urai Aawaakka be7iis” yaagiis. (Yoh. 14:9) Yesuusi ba Aawaa eeshshaa bali baynnan qonccissiyo gishshawu, Naˈaa beˈiyoogee Aawaa beˈiyoogaa mala. Yaatiyo gishshawu, nuuni Yesuusa leemisuwaa kaalliyo wode, ubbaappe Gitaa, Yihoowakko shiiqoos. Hegee gita maata!

2, 3. (a) Yihooway ba Naˈaabaa qonccissiyaabaa nuussi xaafissidoy aybissee, qassi Yihooway nuuni ay oottanaadan koyii? (b) Ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan nuuni ay beˈanee?

2 SHin, nuuni Yesuusa waatidi loytti erana danddayiyoo? Ayyaanaa kaaletuwan xaafettidabay Yesuusabaa qonccissiyoogee keehi ufayssiyaaba. Yihooway Geeshsha Maxaafan hegaa xaafissidoy nuuni a Naˈaa kaallanawu a loytti eranaadaana. (1 PHeexiroosa 2:21 nabbaba.) Yesuusi nuussi leemiso gidido deˈoy Geeshsha Maxaafan ‘kottiyan’ leemisettiis. Hegee Yihooway  nuuni Yesuusa geeduwaa kaallidi, nu tangguwaa aagaa mala oottanaadan yootees giyoogaa mala. Yesuusi nuussi bali baynna leemiso gidikkokka, nuuni nagarancha asa. Hegaa gishshawu, nuuni Yesuusa kottiyaa bali baynnan kaallana koshshiyaabadan Yihooway qoppenna. SHin i nagarancha gidida asaa naati banttawu danddayettida ubban ba Naˈaa leemisuwaa kaallanaadan koyees.

3 Ane ufayssiya Yesuusa eeshshatuppe amaridaageeta beˈoos. Ha huuphe yohuwan Yesuusa ashkketettaabaa woy i ba huuphiyaa kawushshiyoogaabaanne a qaretaabaa xannaˈana; kaalliyaagan qassi a xalatettaabaanne a akeekaabaa pilggana. A eeshshatu ubbaara gayttidaagan, ha heezzu oyshata zaarana: Hegee woygiyoogee? Yesuusi he eeshshaa waati bessidee? Nuuni a leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

YESUUSI BA HUUPHIYAA KAWUSHSHEES

4. Ba huuphiyaa kawushshiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

4 Ba huuphiyaa kawushshiyoogaa giyoogee woygiyoogee? Otoroy kumido ha alamiyan ba huuphiyaa kawushshiyoogee laafa woy banan ammanettenna ura gidiyoogaa bessiyaaba giidi issoti issoti qoppana danddayoosona. SHin hegee tuma gidenna. Nu huuphiyaa kawushshanawu minonne xala gidana koshshees. Ba huuphiyaa kawushshiyoogee “otorettiyoogaanne axiraariyoogaa phalqqiya eeshsha” geetetti birshshettiis. Nu huuphiyaa kawushshiyoogee doommiyoy nubaa qoppiyoobaana. Geeshsha Maxaafaa qaalata birshshiya maxaafay, “Nu huuphiyaa kawushshiyoogee Xoossaa sinttan nuuni ay keena guuttakko eriyoogaa” yaagees. Nuuni Xoossaa sinttan nu huuphiyaa tumuppe kawushshikko, haratuppe leqqoos giidi qoppokko. (Roo. 12:3) Nagarancha asaa naati bantta huuphiyaa kawushshanawu metootoosona. SHin, Xoossaa sinttan nu hanotay ay malakko qoppiyaabanne a Naˈaa kottiyaa kaalliyaaba gidikko, nu huuphiyaa kawushshiyoogaa tamaarana danddayoos.

5, 6. (a) Kiitanchatu halaqay Mikaaˈeeli oonee? (b) Mikaaˈeeli ba huuphiyaa kawushshiyoogaa waati bessidee?

5 Yesuusi ba huuphiyaa waatidi kawushshidee? Xoossaa Naˈay saluwan wolqqaama ayyaana mereta gididi deˈiyo wodekka saˈan bali baynna asa gididi deˈiyo wodekka, ba huuphiyaa kawushshiis. Amarida leemisota ane beˈoos.

6 A qofaa. Geeshsha Maxaafaa xaafee Yihuday Yesuusi asa gidanaappe kase leemiso gididobaa xaafiis. (Yihudaa 9 nabbaba.) Yesuusi kiitanchatu halaqaa Mikaaˈeela gididi oottiyo wode, Dabloosaara ‘palamettiis.’ He yohoy ‘Muuse ahaara’ gayttidaba. Muusee hayqqin Yihooway a ahaa erettenna sohuwan moogidoogaa hassaya. (Zaa. 34:5, 6) Dabloosi Muuse ahaa eeqa goynuwawu goˈettanawu koyennan aggenna. Dabloosi qoppido iitabay ayba gidikkonne, Mikaaˈeeli xalan a eqettiis. ‘Palamettiis’ geetettida Giriiketto qaalay ‘pirdda keetta mootuwaara gayttidaagankka goˈettiyooba’ gidiyoogaanne “Muuse ahaa ekkanawu Dabloosawu maati baynnaagaa Mikaaˈeeli mootettidoogaa” bessiyaaba gidana danddayiyoogaa issi xuufee qonccissiis. SHin pirddanawu baayyo maati baynnaagaa Kiitanchatu Halaqay akeekiis. I Ubbaappe Bolla Daannay Yihooway he yohuwaa pirddanaadan aatti immiis. Hegaa gishshawu, Mikaaˈeeli hanqqetissiyaabankka baayyo maati baynnabaa oottibeenna. Hegee i ba huuphiyaa keehi kawushshiyoogaa bessiyaaba!

7. Yesuusi haasayiyoobaaninne oottiyooban ba huuphiyaa kawushshiyoogaa waati bessidee?

7 Yesuusi saˈan haggaaziyo wode, haasayidobaaninne oottidoban, i tumuppe ba huuphiyaa kawushshiyaagaa gidiyoogaa bessiis. I haasayidobaa. I baassi bessenna bonchuwaa ekkanawu mule koyibeenna. Ubbakka, boncho ubbay ba Aawawu imettanaadan oottiis. (Mar. 10:17, 18; Yoh. 7:16) I ba erissiyo ashkkarata mule bori erenna woy eti banttana ziqqi ootti xeellanaadan oottibeenna. SHin, etan beˈido loˈˈobawu eta galatiyoogaaninne etan ammanettiyoogaa yootiyoogan eta bonchiis. (Luq. 22:31, 32; Yoh. 1:47) I oottidobaa. Yesuusi daro aquwaa shiishshennan guuttabay gidana giidi deˈanawu dooriis. (Maa. 8:20) Asay keehi laafabadan xeelliyo oosuwaa ba dosan oottiis. (Yoh. 13:3-15) I azazettiyoogan bana keehi kawushshiyoogaa bessiis. (Piliphphisiyuusa 2:5-8 nabbaba.) Yesuusi azazettiyoogaa dosenna otoranchatuugaappe dumma hanotan, ‘hayqqanaassikka azazettiyoogan’ ba huuphiyaa kawushshidi Xoossay baappe koyiyoobaa poliis. Asa Naˈay Yesuusi “wozanappe kauyyiyaagaa” gidiyoogee qoncce.—Maa. 11:29.

YESUUSADAN NE HUUPHIYAA KAWUSHSHA

8, 9. Nuuni nu huuphiyaa kawushshiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

8 Nu huuphiyaa kawushshiyoogan Yesuusa leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo? Nuuni qoppiyoobaa. Nu huuphiyaa kawushshiyoogee nuuni nuussi maati baynnabaa oottennaadan teqqees. Nuuni pirddana bessennaagaa akeekikko, harata eta balaa gishshawu boranawu woy eta qofaa siranawu dirbbokko. (Luq. 6:37; Yaaq. 4:12) Nuna “keehi daro aadhdhida eranchcha” gi qoppidi, nuuyyo deˈiya eray woy maatay baynna asata karennaadan nu huuphiyaa kawushshiyoogee maaddees. (Era. 7:16) Bantta huuphiyaa kawushshiya cimati hara Kiristtaanetuppe banttana xoqqu oottidi xeellokkona. Ubbakka, he henttanchati harati banttappe aadhiyaabadan qoppoosonanne banttana guuxxiyaabadan xeelloosona.—Pili. 2:3; Luq. 9:48.

9 Piligrime woy yuuyidi xomoosiyaagaa gididi 1894ppe doommidi haggaazida Wolter Tornabaa qoppa. I he oosuwaa daro laytti ootti simmidi, Niwu Yorken huuphessa baggan Kawotettaa Goshshaa giyoosan oottanaadan shoobettidi, yan kuttuwaa keettan oottiis. I hagaadan giis: “Taani tabaa daro qoppana haniyo wode, xirphan uttidabadan qoppada, ‘Nenoo, baanaa suullawu. Nena otorssiyaabi aybi deˈii?’ yaagays.” (Isiyaasa 40:12-15 nabbaba.) Hegee tumuppe bana kawushshiyoogaa bessiya qofa!

10. Nuuni haasayiyoobaaninne oottiyooban waanidi nu huuphiyaa kawushshana danddayiyoo?

10 Nuuni haasayiyoobaa. Nuuni wozanappe kawuyyiyaageeta gidikko, nuuni haasayiyoobay nu huuphiyaa kawushshiyoogaa bessees. (Luq. 6:45) Haratuura haasayiyo wode, nuuni oottidobaanne nu maataabaa gayrennaadan naagettoos. (Lee. 27:2) Yaatiyoogaappe, nu ishanttinne nu michontti loˈˈo gididobaa koyidi, eta loˈˈo eeshshaa, loˈˈo hiillaanne loˈˈo oosuwaa gishshawu eta galatoos. (Lee. 15:23) Nuuni oottiyoobaa. Bantta huuphiyaa kawushshiya Kiristtaaneti ha alamiyan hayttatanawu koyokkona. Eti banttawu danddayettida ubban Yihoowawu oottanawu, haray atto alamiyaa asay laafa oosodan xeelliyoobaakka oottiyoogan daro ishalennan deˈoosona. (1 Xim. 6:6, 8) Ubbabaappe aaruwan, nuuni azazettiyoogan nu huuphiyaa kawushshana danddayoos. Gubaaˈiyan nuna ‘kaalettiyaageetuyyo azazettanawunne’  Yihoowa dirijjitiyaa kaaletuwaa kaallanawu nu huuphiyaa kawushshana bessees.—Ibr. 13:17.

YESUUSI QARETTEES

11. Qareta giyoogee woygiyoogaakko qonccissa.

11 Qaretay siiquwaa macara. Yihoowaynne Yesuusi keehi siiqiyoogaanne qarettiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Luq. 1:78; 2 Qor. 1:3; Pili. 1:8) Geeshsha Maxaafay nuuni qarettanaadan yootiyoogaa xeelliyaagan issi xuufee hagaadan gees: “Hegee nuuni maaddana koshshiyo asatubay nuussi siyettanaadaaninne nuuni etassi qoppanaadan zoriyo zore xalla gidenna. Hegee nuuni harata maaddiyaabaa oottanawu qoppanaadan zoriyo zore.” Qaretay nuuni issibaa oottanaadan denttettees. Qarettiya uri harata eta deˈuwan goˈˈiyaabaa oottanawu koyees.

12. Yesuusi haratussi qarettidoogaa bessiyaabi aybee, qassi i qarettidoogee ay oottanaadan a denttettidee?

12 Yesuusi qarettiyoogaa waatidi bessidee? A qaretaanne hegaa bessiyaabaa i oottidobaa. Yesuusi haratussi qarettiis. Yesuusi i ishay Alˈˈaazari hayqqin Mayraamanne iira deˈiyaageeti yeekkiyaageeta beˈidi “afuxxiis.” (Yohaannisa 11:32-35 nabbaba.) Hegaappe simmin, i issi amˈˈee naˈaa hayquwaappe denttido wodiyaagaadan qarettidi, Alˈˈaazara hayquwaappe denttiis. (Luq. 7:11-15; Yoh. 11:38-44) Yesuusi qarettidi hegaadan oottidoogee Alˈˈaazarawu saluwaa biyo hidootay deˈanaadan maaddiis. Yesuusi hegaappe kase issitoo baakko yiida cora asawu “qarettidi,” eta “darobaa tamaarissuwaa doommiis.” (Mar. 6:34) I tamaarissiyoobaa ekkidaageetussi hegee eta deˈoy keehi laamettanaadan oottiis! Yesuusi coo qarettidi aggiigibeenna; i ba dosan harata maaddiis.—Maa.15:32-38; 20:29-34; Mar. 1:40-42.

13. Yesuusi haratussi qarettidi haasayidoy ayba ogiyaanee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

13 I qarettiyoogaa bessiya haasayaa. Yesuusi wozanappe qarettiyo gishshawu, haratussi, ubba qassi naaqettidaageetussi qarettidi haasayiis. Isiyaasi, “Dinccettida shombboquwaa i menttenna; qassi lii7attidi eexxiya muqaaddaakka i toissenna” yaagidoy Yesuusabaa gidiyoogaa kiitettida Maatiyoosi yootiis. (Isi.42:3; Maa. 12:20) Yesuusi dinccettida shombboquwaa woy toˈana haniya, liiˈattidi eexxiya muqaaddaa mala gididaageeta minttettiyaabaa haasayiis. I ‘wozanay meqqidoogeeti’ koolettanawu hidootanaadan oottiyaabaa yootiis. (Isi. 61:1) Yesuusi ‘deexuwaa tookkiyaageeti’ banttawu ‘shemppo demmanaagaa’ ammanettidi, baakko yaanaadan shoobbiis. (Maa. 11:28-30) I alamiyaa asay pattennabadan xeellana danddayiyo, bana kaalliyaanne Xoossawu goynniya ‘guuttatu’ ubbatussi Xoossay qarettiyoogaa yootiis.—Maa.18:12-14; Luq.12:6, 7.

YESUUSADAN QARETTA

14. Nuuni haratussi waani qarettana danddayiyoo?

14 Nuuni waatidi Yesuusadan qarettana danddayiyoo? Qarettidi qoppiyoogaa. Qarettiyo meezee nuussi deˈennan aggana danddayees; shin Geeshsha Maxaafay nuuni qarettiyaageeta gidanaadan minttettees. ‘Qaretay’ Kiristtaaneti ubbay maayana bessiyo ooratta asatettaa eeshshatuppe issuwaa. (Qolasiyaasa 3:9, 10, 12 nabbaba.) Haratuyyo qarettiyaagaa waana gidana danddayay? Ne uluwaa aassa dooya. (2 Qor. 6:11-13) Issi uri baassi siyettidabaanne bana qofissidabaa yootiyo wode loytta ezgga. (Yaaq. 1:19) Nena hagaadan gaada oycha: ‘Ta hanotay aagaa mala gidiyaakko taassi aybi siyettanee? Hegaa mala wodiyan tawu koshshanabay aybee?’—1 PHe. 3:8.

15. Dinccettida shombboqo woy liiˈattidi eexxiya muqaadda mala gididaageeta maaddanawu ay oottana danddayiyoo?

 15 Nuuni qarettidi oottiyoobaa. Qaretay nuuni harata, ubba qassi dinccettida shombboqo woy liiˈattidi eexxiya muqaadda mala gididaageeta goˈˈiyaabaa oottanawu koyanaadan denttettees. Nuuni eta waatidi maaddana danddayiyoo? Roome 12:15y, ‘Yeekkiyaageetuura yeekkite’ yaagees. Azzanidaageeti oychiyoobaa zaariyoogaappe aaruwan koshshiyay etawu qarettiyoogaa gidana danddayees. Ba naˈiyaa hayqqin i mala Kiristtaaneti minttettido issi michiyaa, “Ta laggeti yiidi tanaara yeekkidoogaa nashshays” yaagaasu. Nuuni kehatettan oottiyoobankka qarettiyoogaa bessana danddayoos. I son giigissana koshshiyo moorettidabi deˈiyo amˈˈe eray? SHiiquwaa, haggaazuwaa woy aakime keettaa baanaadan maaddana koshshiyo cima Kiristtaanee deˈii? Nuuni kehatettan oottiyo guuttabay maadoy koshshiyo nu mala Kiristtaaneta eta deˈuwan keehi maaddana danddayees. (1 Yoh. 3:17, 18) Ubbabaappe aaruwan, loytti haggaaziyoogan haratussi qarettiyoogaa bessana danddayoos. Wozana suure gididaageeta eta deˈuwan goˈˈiyaabaa oottana danddayiyo hegaappe aadhiyaabi baawa!

Ne mala Kiristtaanetussi wozanappe qoppay?(Mentto 15 xeella)

16. Unˈˈettidaageeta minttettanawu woygana danddayiyoo?

16 Qarettiyoogaa bessiya haasayaa. Nuuni haratussi qarettiyoogee ‘yayyiyaageeta [“unˈˈettidaageeta,” NW] minttettanaadan’ denttettees. (1 Tas. 5:14) Hegaa mala asata minttettanawu woygana danddayiyoo? Etawu wozanappe qoppiyoogaa yootana danddayoos. Eti bantta loˈˈo eeshshaanne gooba gidido issi issibaa akeekanaadan maaddanawu wozanappe galatana danddayoos. Yihooway eta ba Naˈaakko ehiidoogaa eta hassayissana danddayoos; hegaa gishshawu, eti a sinttan alˈˈo. (Yoh. 6:44) “Wozanai me77idoogeetussi” woy ‘bantta ayyaanan liiqida’ ba ashkkaratussi Yihooway keehi qoppiyoogaa etassi yootana danddayoos. (Maz. 34:18) Nuuni qarettidi haasayiyoobay minttettoy koshshiyoogeeta pattana danddayees.—Lee. 16:24.

17, 18. (a) Yihooway ba dorssata cimati waati oyqqanaadan koyii? (b) Kaalliya huuphe yohuwan ay xannaˈanee?

17 Cimatoo, Yihooway ba dorssatussi intte qarettanaadan koyees. (Oos. 20:28, 29) A dorssata miziyoogee, minttettiyoogeenne woppissiyoogee intte aawatetta gidiyoogaa hassayite. (Isi. 32:1, 2; 1 PHe. 5:2-4) Hegaa gishshawu, qarettiya cimay higgiyaa kessiyoogan woy Yihoowa dorssati mooridabadan qoppidi, eti danddayiyoogaappe aaruwaa oottanaadan giddiyoogan eta haaranawu koyenna. Ubbakka i, eti Yihoowa siiqiyo gishshawu banttawu danddayettida ubban ayyo haggaazanaagaa ammanettidi, eta wozanaa ufayssanawu baaxetees.—Maa. 22:37.

18 Nuuni Yesuusi ba huuphiyaa kawushshiyoogaanne qarettiyoogaa wotti denttidi qoppiyoogee, ubba wode a kottiyaa kaallanaadan denttettees. Kaalliya huuphe yohuwan, ufayssiya Yesuusa eeshshatuppe hara naaˈˈatubaa, hegeetikka xalatettaabaanne akeekaabaa xannaˈana.