Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2014

‘Xoossaa Maxaafay Yootiyoobaa’ Akeekay?

‘Xoossaa Maxaafay Yootiyoobaa’ Akeekay?

“Xoossaa maxaafati giyoogee etassi gelana mala, eta wozanaa dooyiis.”—LUQ. 24:45.

1, 2. Yesuusi hayquwaappe denddido gallassi ba erissiyo ashkkarata waati minttettidee?

WODEE Yesuusi hayquwaappe denddido gallassaa. I erissiyo ashkkaratuppe naaˈˈati Yerusalaameppe 11 kilo meetire gidiyaagaa haakkidi deˈiya qeeri katamaa biiddi deˈoosona. Eti Yesuusi denddidoogaa eribeenna gishshawu keehi azzanidosona. Eti akeekennan Yesuusi etawu qonccidi etaara issippe biyoogaa doommiis. I ba erissiyo ashkkarata minttettiis. Waatidi? “Muuse maxaafaappenne hananabaa yootiyaageetu maxaafaappe doommidi, Xoossaa maxaafatu ubban babai xaafettidaagaa etassi birshshiis.” (Luq. 24:13-15, 27) I etawu Xoossaa Qaalan deˈiyaabaa “birshshishin” eta wozanay mishettidi xuugettiyoogaa doommiis.—Luq. 24:32.

2 He galla qammi he naaˈˈu erissiyo ashkkarati Yerusalaame simmidosona. Eti hara erissiyo ashkkarata demmidi, he gallassi hanidabaa etawu yootidosona. Eti hegaa haasayishin Yesuusi eta ubbawu qoncciis. SHin erissiyo ashkkarati dagammidosona. Eti siriyoogaa doommidosona. Yesuusi eta waati minttettidee? Geeshsha Maxaafay, i “Xoossaa maxaafati giyoogee etassi gelana mala, eta wozanaa dooyiis” yaagees.—Luq. 24:45.

3. Nuuni Yihoowawu oottiiddi issi issitoo hidootaa qanxxanaadan oottiyaabay aybee, shin haggaazuwaa xeelliyaagan nuuni suure qoppanaadan aybi maaddii?

3 Nuunikka issi issitoo he erissiyo ashkkaratuugaadan keehi  azzanana danddayoos. Godaa oosuwaa azallennan oottiyaaba gidikkokka loˈˈo ayfiyaa demmenna gishshawu, hidootaa qanxxana danddayoos. (1 Qor. 15:58) Woy nuuni xannaˈissiyoogeeti ayyaanaaban diccennan aggana danddayoosona. Ubba etappe issoti issoti Yihoowa ixxana danddayoosona. Haggaazuwaa xeelliyaagan nuuni suure qoppanaadan maaddiyaabay aybee? Hegawu maaddana danddayiya issibay Geeshsha Maxaafan qonccida, Yesuusi yootido leemisotu birshshettaa loytti akeekiyoogaa. Ane hegeetuppe heezzu leemisota, qassi he heezzatuppe nuuni ay tamaarana danddayiyaakko beˈoos.

ZERETTAA ZERIDI XISKKIDA BITANIYAA

4. Zerettaa zeridi xiskkida bitaniyaabaa Yesuusi yootido leemisuwaa birshshettay aybee?

4 Marqqoosa 4:26-29 nabbaba. Zerettaa zeridi xiskkida bitaniyaabaa Yesuusi yootido leemisuwaa birshshettay aybee? Ha leemisuwan odettida bitanee Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyaageetu leemiso. Zerettay ashkke asawu odettiya Kawotettaa mishiraachuwaa. Hara asay oottiyoogaadan, zeriyaagee “qammi xiskkees; maallado denddees.” I zerido wodiyaappe doommidi wurssettan cakkiyo wodiyaa gakkanaassi kattay dicci dicci bees. He wodiyan, “he zerettai mokkeesinne diccees.” Hegee “barkka,” woykko wodiyaappe wodiyan loddan loddan diccees. Hegaadankka, issi uri ayyaanaaban wodiyaappe wodiyan qassi loddan loddan diccees. Issi uri ayyaanaaban diccidi Xoossawu haggaazanawu koyiyo wode, ayfiyaa ayfees woykko ba deˈuwaa Yihoowawu geppidi xammaqettees.

5. Yesuusi zerettaa zeridi xiskkida bitaniyaabaa leemisuwaa yootidoy aybissee?

5 Yesuusi ha leemisuwaa yootidoy aybissee? Yesuusi “merinaa de7uwaassi doorettida [“suure wozanaa koshshay deˈiyo,” NW]” asaa wozanan tumaa zerettay diccanaadan oottiyay Yihoowa gidiyoogaa nuuni akeekanaadan maaddees. (Oos. 13:48; 1 Qor. 3:7) Nuuni tokkoosinne haattaa ushshoos; shin dichiyay nuna gidokko. Qassi nuuni hegee eesuwan diccanaadan oottana woy wolqqanttana danddayokko. Leemisuwan qonccida bitaniyaadan nuunikka zerettay waani dicciyaakko erokko. Nuuni hegaa akeekennan aggana danddayoos. Wodeppe simmin, Kawotettaa zerettay ayfiyaa ayfana danddayees. He wode, mati erissiyo ashkkara gididaagee cakkiyo oosuwaa nunaara issippe oottana danddayees; hegee qassi nuna keehi ufayssees.—Yoh. 4:36-38.

6. Ayyaanaabaa dichaara gayttidaagan nuuni ay akeekana koshshii?

6 Ha leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? Koyruwan, nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo uraa ayyaanaabaa dichaa eesoyana danddayennaagaa erana koshshees. Nuuni he uraa maaddanawu danddayiyo ubbabaa oottiyaaba gidikkokka, i xammaqettanaadan wolqqanttokko. Ba huuphiyaa Yihoowawu geppanaakkonne kuuyiyay he uraa gidiyoogaa nu huuphiyaa kawushshidi ammanoos. Ba huuphiyaa geppiyoogee issi uri Xoossaa siiqiyo gishshawunne a ufayssanawu wozanappe koyiyo gishshawu kuuyana bessiyaaba. Yihooway nuuni a wozanappe siiqidi nu huuphiyaa ayyo geppanaadan koyees.—Maz. 51:12; 54:6; 110:3.

7, 8. (a) Yesuusi zerettaa zeridi xiskkida bitaniyaabaa yootido leemisuwaappe nuuni tamaariyo harabay aybee? Leemisuwaa yoota. (b) Hegee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

7 Naaˈˈanttuwan, nuuni sabbakiyo oosuwan koyro heeran loˈˈo ayfiyaa demmana xayikko hidootaa qanxxenna mala ha leemisuwaappe tamaariyoobay maaddees. Nuuni danddayancha gidana bessees. (Yaaq. 5:7, 8) Nuuni xannaˈissiyo uraa maaddanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottishinkka he zerettay ayfiyaa ayfennaba gidikko, hegee nuuni ammanettennaagaa bessiyaaba gidenna. Yihooway, ba deˈuwan issi issibaa  laammana koyiya ashkke asaa wozanaa xallan tumaa zerettay diccanaadan koyees. (Maa. 13:23) Hegaa gishshawu, nuuni haggaazuwan ay keena murutakko demmiyo ayfe xallan yiggana bessenna. Qassi Yihooway nuuni haggaazuwan muruta gidiyoogaa tumaa ekkanaadan nuuni maaddido asaa qoodan likkenna. Hegaappe dumma ogiyan, i nuuni demmiyo ayfiyaa gidennan ammanettidi oottiyoobaa xoqqu oottidi xeellees.—Luqaasa 10:17-20; 1 Qoronttoosa 3:8 nabbaba.

8 Heezzanttuwan, issi uri aybin laamettidaakko ubbatoo akeekana danddayokko. Leemisuwawu, issi misoonaawee xannaˈissiyo azinaynne machiyaa aassiyaageeta gidanawu koyiyoogaa ayyo yootidosona. Yootin, i eti aassiyaageeta gidanawu sijaaraa uyiyoogaa aggana koshshiyoogaa yootiis. Eti hegaa amarida aginaappe kase aggidoogaa ayyo yootin i keehi garamettiis. Eti hegaa aggidoy aybissee? Yihooway eti sijaaraa uyiyoogaa beˈiyoogaa, qassi loˈˈo milatiya iitata i ixxiyoogaa akeekidosona. Hegaa gishshawu, eti he ishaa sinttankka gidin sijaaraa uyiyoogaappe woy muleera aggiigiyoogaappe issuwaa doorana koshshiyoogaa akeekidosona. Eti Yihoowaara dabbotiiddi deˈiyoogee suurebaa kuuyanawu eta maaddiis. Misoonaawe ishay eti laamettidoogaa erennaba gidikkokka, eti ayyaanaaban diccidosona.

GITIYAA

9. Gitiyaa leemisuwaa birshshettay aybee?

9 Maatiyoosa 13:47-50 nabbaba. Yesuusi gitiyaabaa yootido leemisuwaa birshshettay aybee? Yesuusi asa ubbawu Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyoogaa wogga gitiyaa abban yeggiyoogan leemisiis. He gitee keehi cora gidida “ubba qommo moliyaa” oyqqiyoogaadan, nu sibikate oosoykka miilooniyan qoodettiya asay shiiqanaadan oottees. (Isi. 60:5) Layttan layttan gita shiiqotuuninne Godaa Kawuwaa baalan shiiqiya keehi daro asay hegawu naqaasha. He asatuppe amaridaageeti “lo77o” mole mala gidiyo gishshawu, Kiristtaane gubaaˈiyaa yara gididosona. Haraati qassi “iita” mole mala gidiyo gishshawu, Yihooway etan ufayttenna.

Maatiyoosa 13:47-50 nabbaba simmada, ha wodiyan hegee ay bessiyaakko qoppa

Tumaa siyidaageetuppe issoti issoti Yihoowayyo oottiyoogaa doommoosona (Mentto 9-12 xeella)

10. Yesuusi gitiyaabaa leemisuwaa yootidoy aybissee?

10 Yesuusi ha leemisuwaa yootidoy aybissee? Ha leemisuwan loˈˈo moliyaa iita moliyaappe qoriyoogee iita waayiyaa wode deˈiya wurssetta pirddaa bessiyaaba gidenna. SHin hegee ha iita alamiyaa wurssetta wodiyan hananabaa bessiyaaba. Yesuusi tumaa siyidi shiiqiya ubbay Yihoowayyo dabbo gidana danddayennaagaa yootiis. Daroti nunaara gubaaˈe shiiquwaa shiiqoosona. Harati nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyoosona; shin banttana Yihoowayyo geppana koyokkona. (1 Kaw. 18:21) Qassi harati gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogaa aggidosona. Yihoowa Markka gidida aaway woy aayyiyaa eta dichidaba gidikkokka, amarida yelagati Yihooway kessido maaraa dosokkona. Hanotay ayba gidikkokka, ubba asi ba huupheyyo kuuyana koshshiyoogaa Yesuusi qonccissiis. Nuuni suurebaa kuuyiyaaba gidikko, Yihooway nuna ‘kawotettatu ubban deˈiya aqodan’ woy alˈˈobadan xeellana.—Hag. 2:7.

11, 12. (a) Gitiyaa leemisuwan odettidabaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? (b) Hegee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

11 Gitiyaa leemisuwan odettidabaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? Ha leemisuwaa akeekiyoogee nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo uri woy nu naatuppe issoy Yihoowayyo haggaazana koyennaba gidikko, keehi azzanennaadan woy hidootaa qanxxennaadan maaddees. Nuuni eta maaddanawu keehi baaxetikkokka, eti hegaadan hanana danddayoosona. Issi uri nunaara Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu eeno giido gishshawu woy tumaa tamaariiddi diccido gishshawu, coo Yihoowa dabbo gidana danddayenna. Yihoowayyo haarettanawu koyennaageeti guyyeppe Xoossaa  asaa giddoppe shaahettiyoogee attenna.

12 Hegee tumaa aggidaageeti zaarettidi gubaaˈiyawu mule simmana danddayokkona giyoogee? Woy issi uri bana Yihoowayyo geppiichibeennaba gidikko, awu hidooti baawa giyoogee? CHiikka, iita waayee doommana gakkanaashin, issi uri Yihoowa dabbo gidana danddayees. Yihooway eta, “Taakko simmite; taanikka inttekko simmana” yaagees. (Mil. 3:7) Ha hanotay Yesuusi yootido hara leemisuwan, hegeekka miishshaa laalida naˈaabaa yootido leemisuwan loytti qoncciis.—Luqaasa 15:11-32 nabbaba.

MIISHSHAA LAALIDA NAˈAA

13. Miishshaa laalida naˈaabaa leemisuwaa birshshettay aybee?

13 Yesuusi miishshaa laalida naˈaabaa yootido leemisuwaa birshshettay aybee? Ha leemisuwan qonccida qarettiya aaway saluwan deˈiya nuna siiqiya Aawaa Yihoowa leemiso. Bana gakkiya shaahuwaa ekkanawu oychidi, hegaa laalida naˈay gubaaˈiyaappe haakkida asatu leemiso. Gubaaˈiyaappe haakkida asati “haaho dere,” woykko Yihoowappe shaahettida Seexaanaa alamiyaa biidosona gaana danddayettees. (Efi. 4:18; Qol. 1:21) Gidoppe attin, etappe issoti issoti bantta mooruwaa hassayidi zaarettidi Yihoowaara dabbotanawu qofaa qachoosona. Hegee keehi baaxeyiyaaba gidikkokka, eti bantta huuphiyaa kawushshiyaanne kase mooridoban wozanappe azzaniya asa gidiyo gishshawu, Yihooway etawu atto gees; qassi eta mokki ekkees.—Isi. 44:22; 1 PHe. 2:25.

14. Yesuusi miishshaa laalida naˈaa leemisuwaa yootidoy aybissee?

14 Yesuusi ha leemisuwaa yootidoy aybissee? Yihooway tumaa ogiyaappe wora simmidaageeti baakko simmanaadan koyiyoogaa Yesuusi ufayssiya ogiyan leemisuwan yootiis. Ha leemisuwan qonccida aaway ba naˈay simmanaagaa hidootiyoogaa mule aggibeenna. Aaway ba naˈay simmiyoogaa beˈidi “i biron haahuwan de7ishin” a mokkanawu woxxiiddi biis. Hegee tumaa ogiyaappe haakkidaageeti sohuwaara Yihoowakko simmanaadan denttettiyaaba! Eti ayyaanaaban keehi qohettana danddayoosona; qassi eti gubaaˈiyawu simmanawu yeellatananne metootana danddayoosona. SHin eti simmiyo wode saluwan deˈiyaageetikka ufayttiyo gishshawu, eti simmanawu baaxetana koshshees.—Luq. 15:7.

15, 16. (a) Yesuusi miishshaa laalida naˈaa leemisuwan yootidobaappe nuuni ay tamaariyoo? Leemisuwaa yoota. (b) Hegee Yihoowabaanne Yesuusabaa nuna ay akeekissii?

15 Miishshaa laalida naˈaa leemisuwan odettidabaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo? Nuuni Yihoowa leemisuwaa kaallana koshshees. Nuuni “keehi daro  xillo” gididi, bantta nagaraappe simmiyaageeta atto geennaageeta gidana koshshenna. Hegee ayyaanaaban ‘xayanaadan’ ootteesippe attin aynne maaddenna. (Era. 7:16) Nuuni ha leemisuwaappe harabaakka tamaarana danddayoos. Gubaaˈiyaappe haakkidaageeta simmana danddayiya, “bayida dorssadan” xeellana koshshiyoogaakka tamaaroos. (Maz. 119:176) Nuuni gubaaˈiyaappe haakkida issi uraa demmikko, i gubaaˈiyawu simmanaadan oottiyaabaa siiquwan maaddanee? Cimati he uraa koshshiyaaban maaddanaadan etayyo sohuwaara yootanee? Yesuusi miishshaa laalida naˈaabaa yootido leemisuwan qonccidabaa oosuwan peeshshiyaaba gidikko, nuuni hegaadan oottana.

16 Ha wodiyan miishshaa laalida naˈaa mala gidida issoti issoti Yihooway banttana atto giidoogaa, qassi gubaaˈee eta siiqidoogaanne maaddidoogaa xeelliyaagan banttawu siyettiyaabaa yootidobaa akeeka. Gubaaˈiyaappe bohettidi 25 laytta takkida issi ishay hagaadan giis: “Taani gubaaˈiyawu simmido wodiyaappe haa simmin Yihooway tawu ‘ayyaanaa minotettaa’ immido gishshawu keehi ufayttays. (Oos. 3:19) Gubaaˈiyan deˈiya ubba asay tana siiqeesinne maaddees! Haˈˈi taani keehi ufayssiya ayyaana so asaa giddon deˈays.” Yihoowappe haakkada ichashu laytta takkida yelaga michiyaa hagaadan gaasu: “Yesuusi yootido leemisuwan qonccida siiquwaa taani ta deˈuwan loytta akeekaas. Yihoowa dirijjitiyaa yara gidiyoogaa malabi baawa!”

17, 18. (a) Ha huuphe yohuwan tobbido heezzu leemisotuppe goˈˈiyaabaa ay tamaariyoo? (b) Nuuni ay oottanawu murttanee?

17 He heezzu leemisuwaappe keehi maaddiyaaba ay tamaaridoo? Koyruwan, nuuni issi uraa ayyaanaabaa dichaa eesoyana danddayennaagaa erida. Hegaadan oottana danddayiyay Yihoowa xalla. Naaˈˈanttuwan, nunaara shiiquwaa shiiqiyaageeti, qassi Geeshsha Maxaafaa nunaara xannaˈiyaageeti ubbay banttana Yihoowayyo geppana giidi qoppokko. Wurssettan, issoti issoti tumaa ogiyaappe wora simmananne Yihoowa ixxana danddayikkokka, eti mule simmokkona giidi qoppokko. Eti simmiyo wode, nuuni eta mokki ekkiyoogan Yihoowa leemisuwaa kaalloos.

18 Nuuni ubbaykka eraa, akeekaanne aadhida eratetta ubbatoo demmanawu baaxetiyaageeta gidoos. Yesuusi yootido leemisota nabbabiyo wode, hegee woygiyoogaakko, he taarikee Geeshsha Maxaafan xaafettidoy aybissakko, hegaappe tamaariyooba waanidi oosuwan peeshshanaakko, qassi hegaappe Yihoowabaanne Yesuusabaa ay tamaarana danddayiyaakko nuna oychoos. Yaatiyoogan, Yesuusi giidobay nuussi gelidoogaa bessoos.