Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2014

Ayyaanaaban Laattidobaa Nashshay?

Ayyaanaaban Laattidobaa Nashshay?

“Nuuni Xoossai nuussi immidobaa ubbaa eranau i nuussi yeddido Ayyaanaa [ekkida].”—1 QOR. 2:12.

1. Daro asay bawu deˈiyaabaa xeelliyaagan qoppiyoobay aybee?

ASAY bawu deˈiyaabay kushiyaappe halanaashin darotoo nashshenna. Neeni he qofaa maayikkii? Issi uri bawu naatettaappe doommidi deˈiyaabaa darin nashshennan aggana danddayees. Leemisuwawu, dure keettan diccida uri bawu deˈiya darobaa xaasayi xeellana danddayees. Bantta deˈuwan darobaa beˈibeennaagaappe denddidaagan, deˈuwan keehi koshshiyaabay aybakko akeekibeenna yelagatu hanotaykka hegaa mala.

2, 3. (a) Yihoowa Markka gidida yelagati ay mala qofaa qoppennaadan naagettana bessii? (b) Nuuyyo deˈiyaabaa xoqqu oottidi xeellanaadan aybi maaddana danddayii?

2 Neeni yelaga gidikko, xoqqu oottada xeelliyoobay aybee? Alamiyan deˈiya daroti bantta deˈuwan asatettaabaa xallaa, hegeekka daro damoozaabaa, gita keettaabaa woy qassi tekinoloojiyaara gayttida oorattabaa qoppoosona. SHin issi uri ubbatoo hegaabaa xalla qoppiyaaba gidikko, keehi koshshiya issibay, hegeekka ayyaanaabaa duretettay appe halees. SHin ha wodiyan deˈiya miilooniyan qoodettiya asay hegaa qoppennaagee azzanttiyaaba. Yihoowa Markka gidida aaway woy aayyiyaa dichido yelagatoo, intte aaway woy aayyiyaa inttena ayyaanaaban  laatissidobay keehi gitabaa gidiyoogaa xaasayi xeellennaadan naagettite. (Maa. 5:3) Hegaa nashshennaagee deˈo laytta ubban qohiyaabay gakkanaadan oottana danddayees.

3 SHin, intte hegaa malabi gakkennaadan oottana danddayeeta. Intte ayyaanaaban laattidobaa xoqqu oottidi xeellanaadan aybi maaddana danddayii? Nuuni ayyaanaaban laattidobaa xoqqu oottidi xeelliyoogee eratetta gidiyoogaa bessiya amarida leemisota Geeshsha Maxaafaappe ane beˈoos. Nuuni beˈana leemisoti yelagatu xallay gidennan, ubba Kiristtaanetikka ayyaanaaban banttawu deˈiyaabaa xoqqu oottidi xeellanaadan maaddana danddayoosona.

LAATTIDOBAA NASHSHIBOOKKONA

4. Sameela naatubaa 1 Sameela 8:1-5y woygii?

4 Geeshsha Maxaafan etabay odettido issoti issoti ayyaanaaban gitabaa laattidosona; shin hegaa nashshibookkona. Hananabaa yootiya Sameela soo asaa hanotay hegaa mala; Sameeli naatettaappe doommidi Xoossawu ammanettidi oottida asa. (1 Sam. 12:1-5) Sameeli loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis; shin a naati Yuuˈeelinne Abiiyu a leemisuwaa kaallibookkona. Eti hegaa nashshibeenna gishshawu, loˈˈo ogiyaappe wora simmidosona. Eti bantta aawaagaadan oottiyoogaa aggidi, “xillo pirddaa mirqqidosona.”—1 Sameela 8:1-5 nabbaba.

5, 6. Yoosiyaasa naatinne a naatu naati ay oottidonaa?

5 Kawuwaa Yoosiyaasa naatu hanotaykka hegaa mala. Yihoowawu goynniyoogan Yoosiyaasi keehi loˈˈo leemiso. Xoossaa Higgiyaa Maxaafay beetti simmin Saafaani Yoosiyaasayyo nabbabido wode, i Yihooway azazidobaa oosuwan peeshshanawu wozanappe koyiis. I eeqa goynuwaanne iita ayyaanaa oosuwaa he biittaappe xayssanawu keehi darobaa oottiis; qassi asaykka Yihoowayyo azazettanaadan minttettiis. (2 Kaw. 22:8; 23:2, 3, 12-15, 24, 25) A naati appe ayyaanaaban keehi gitaba laattidosona! A naatuppe heezzaynne a naatu naatuppe issoy guyyeppe kawotidosona; shin eti ubbaykka bantta aawaappe laattidobaa nashshibookkona.

6 Yoosiyaasa naˈay Yoˈakaazi ba aawaa sohuwan kawotiis; shin i Yihoowa “sinttan iitabaa oottiis.” I Gibxxe kawoy a qachanaappe kase heezzu agina xallaa kawotiis; yaatidi qasho keettan deˈiiddi hayqqiis. (2 Kaw. 23:31-34) Hegaappe simmin, a ishay Yoˈaqeemi 11 layttaa haariis. Ikka ba aawaappe laattidobaa nashshibeenna. Yoˈaqeemi iitabaa oottido gishshawu, Ermmaasi ‘a moogoy hariyaa mooguwaa mala gidanaagaa’ kasetidi yootiis. (Erm. 22:17-19) Hegaappe simmin kawotida Yoosiyaasa naˈay Sedeqiyaasinne a naˈaa naˈay Yoˈaakiinikka a leemisuwaa kaallidi loˈˈobaa oottibookkona.—2 Kaw. 24:8, 9, 18, 19.

7, 8. (a) Solomoni ayyaanaaban laattidobaa suure goˈettennan aggidoy ayba ogiyaanee? (b) Geeshsha Maxaafay ayyaanaaban laattido loˈˈobaa suure goˈettibeenna asatubaa yootiyoobaappe ay tamaariyoo?

7 Solomoni ba aawaa Daawitappe darobaa laattida kawo. Daawiti Solomona ayyaanaaban suure dichiis; qassi koyro heeran Solomonikka hegaa nashshiis; shin guyyeppe i hegaa nashshiyoogaa aggibayiis. “Solomoni cimi cimidi biishin, a maccaasati a wozanaa hara xoossatukko zaaridosona; yaatin, a aawaa Daawiti kumetta wozanaappe siiqidoogaadan, GODAA ba Xoossaa i siiqibeenna.” (1 Kaw. 11:4) Hegaappe denddidaagan, Yihoowa dabbo gidana danddayibeenna.

8 Ha asati ubbay Yihoowa erananne suure gididabaa oottana danddayoosona; shin eti he injjiyaa goˈettibookkona. SHin ayyaanaaban laattidobaa nashshida yelagatikka deˈoosona. Hagaappe kaallidi, Yihoowa Markka gidida yelagatuyyo loˈˈo leemiso gidiya yelagatubaa beˈana.

 LAATTIDOBAA NASHSHIDOSONA

9. Nohe naati aybin leemiso gidiyoonaa? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

9 Nohe naati leemiso gidiyaabaa oottidosona. Yihooway Nohee markkabiyaa keexxanaadaaninne ba soo asa ubbaara yaa gelanaadan azaziis. Nohe naati Yihoowa sheniyaa polana bessiyoogaa akeekidosona. Eti bantta aawaara hashetidosona. Eti bantta aawaara markkabiyaa keexxidi, bashshaa haattaappe kase a giddo gelidosona. (Doo. 7:1, 7) Eti hegaadan oottidoy aybissee? Doomettaabaa 7:3y, “sa7aa ubbaa bollan dumma dumma zerettai paxa attana mala” eti mehiyaanne doˈaa markkabe giddo gelissidoogaa yootees. Asaykka he bashshaappe attiis. Nohe naati bantta aawaappe siyidobaa xoqqu oottidi xeellido gishshawu, asaa naata bashshaappe ashshiyo, qassi saˈan tumu goynuwaa zaarettidi essiyo oosuwan hashetiyo maataa demmidosona.—Doo. 8:20; 9:18, 19.

10. Ibraawe yelagati oyddati tamaarido tumaa nashshiyoogaa waati bessidonaa?

10 Hegaappe daro wodee aadhi simmin, Ibraawe biittaa asa gidida oyddu yelagati bantta deˈuwan keehi koshshiyaabay aybakko akeekidoogaa bessidosona. Hanaanee, Mishaaˈeeli, Azaareenne Daaneeli 617n K.K. omoodettidi Baabiloone biidosona. Eti malanchanne ay tamaarissikkokka eranawu danddayiyaageeta, qassi yelaga gidiyo gishshawu, Baabiloonetu meeziyaa sohuwaara kaallana danddayoosona. SHin eti hegaadan oottibookkona. Eti oottidobay bantta laataa, hegeekka banttana yelidaageeti eta tamaarissidobaa hassayidoogaa bessees. He oyddatikka ayyaanaaban tamaaridobaa mintti kaallido gishshawu, keehi anjjettidosona.—Daaneela 1:8, 11-15, 20 nabbaba.

11. Yesuusi ayyaanaabaa laattidoban harati waani goˈettidonaa?

11 Ayyaanaaban laattidobaa nashshiyoogan ooppenne aadhiya leemisoy Yesuusa. I ba Aawaappe darobaa tamaariis; qassi hegaa keehi xoqqu oottidi xeelliis. I, “Taani ta Aawai tana tamaarissidoogaadan [haasayays]” giidoogee, i tamaaridobaa keehi nashshiyoogaa bessiyaaba. (Yoh. 8:28) Qassi i ba Aawaappe tamaaridoban haratikka goˈettanaadan koyees. I “Taani hara kataman de7iya asaukka Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanau bessees. Aissi giikko, Xoossai tana kiittidoogee hegaassa” yaagiis. (Luq. 4:18, 43) Ha alamee ayyaanaabaa nashshenna; Yesuusi a kaalliyaageeti “sa7aabaa” gidennaadan mintti yootidoy hegaassa.—Yoh. 15:19.

LAATTIDOBAA NASHSHA

12. (a) Naaˈˈantto Ximootiyoosa 3:14-17n deˈiya qofay ha wodiyan deˈiya daro yelagatu hanotaa waati qonccissii? (b) Yihoowa Markka gidida yelagati qoppana bessiya oyshati awugeetee?

12 Ha huuphe yohuwan etabay qonccido yelagatuugaadan, nenakka Xoossawu yayyiya aaway woy aayyiyaa dichennan aggokkona. Yaanikko, Geeshsha Maxaafay Ximootiyoosaa xeelliyaagan giyoobay ne hanotaara issi mala gidennan aggenna. (2 Ximootiyoosa 3:14-17 nabbaba.) Tumu Xoossaabaanne a ufayssana danddayiyo ogiyaabaa nena yelidaageetuppe ‘tamaaradasa.’ Guutta naatettaasappe doommidi ne aaway woy aayyiyaa nena tamaarissennan aggokkona. Hegee neeni “Yesuusa ammanada, atotettai beettiyo aadhdhida eratettaa” demmana mala, qassi Xoossaa oosuwawu “giigidaagaa gidana mala” keehi maaddidoogee qoncce. Yaatiyo gishshawu, “Taani laattidobaa nashshiyaanaa?” gaada nena oychana bessees. He oyshaa zaaranawu issi issiban ne huuphiyaa qorana danddayaasa. Nena hagaadan gaada oycha: ‘Ammanettida Yihoowa asatuppe issuwaa gidiyoogan tawu aybi siyettii? Xoossay ba dabbodan xeelliyo, ha wodiyan  saˈan deˈiya amarida asatuppe issuwaa gidiyoogan tawu aybi siyettii? Taani demmido maatay ay keena gitabakko akeekiyaanaa?’

Yihoowayyo ammanettida ashkkaratuppe issuwaa gidiyoogan neeyyo aybi siyettii? (Mentto 9, 10, 12 xeella)

13, 14. Issi issi yelagati waatanawu amottiyoonaa, shin hegaadan oottiyoogee eeyyatetta gidiyoy aybissee? Leemisuwaa yoota.

13 Yihoowa Markka gidida aaway woy aayyiyaa dichido issi issi yelagati nuuni deˈiyo ayyaana gannatee alamiyaa xumaappe keehi dummatiyoogaa akeekennan aggana danddayoosona. Ubba issoti issoti alamiyan deˈoy ay malakko beˈanawu amottoosona. SHin neeni qohettanaakkonne woy ubba hayqqanaakkonne beˈanawu gaada, jaamidi yiya kaamiyaa sinttaara kanttanee? Neeni hegaadan oottennaagee erettidaagaa! Hegaadankka, “shori bainna oosuwaa” oottiyoogee ay keena qohiyaabakko beˈanawu giidi, nuuni hegaa mala deˈuwaa mali beˈana koshshenna.—1 PHe. 4:4.

14 Isiyan deˈiya Jenera Yihoowa Markka gidida aawaynne aayyiyaa dichidosona. I 12 layttan xammaqettiis. SHin i yelagatettan alamiyan deˈiya issi issibaa amottiyoogaa doommiis. I alamiyan deˈiya asay laˈatettan deˈees gi qoppidi, etaagaadan deˈanawu koyiis. Jeneri naaˈˈu qommo duussaa deˈiyoogaa doommiis. Ayyo 15 laytta gidiyo wode ba laggetudan haniyoogaa doommiis. I ba laggetudan ushshaa uyiyoogaanne asa cayiyoogaa doommiis. Jeneri ba laggetuura puuliyaanne makkalabay kumido komppiyutere kaassaa kaaˈiiddi keehi qamissidi soo yees. Gidoppe attin, i ha alamee ufayssees giyoobay tumuppe ufayssiyaaba gidennaagaa takkidi akeekiis. Alamee immiyo ubbabay hada. I gubaaˈiyawu simmidi hagaadan giis: “Haˈˈikka issi issibay tana keehi paaccees; shin Yihoowa anjjoy hara aybiirakka geeddarssiyooba gidenna.”

15. Banttana yelidaageeti Yihoowa Markka gidenna yelagatikka qoppana bessiyaabay aybee?

15 SHin gubaaˈiyan deˈiya issi issi yelagati Yihoowa Markka gidida aaway woy aayyiyaa dichidoogeeta gidokkona. Ne hanotaykka hegaa mala gidikko, neeni Medhidaagaa eriyoogaaninne ayyo oottiyoogan demmido gita maataa qoppa! Ha alamiyan biilooniyan qoodettiya asay deˈees. Yaatiyo gishshawu, Yihooway baakko ehiidonne Geeshsha Maxaafaa tumaa qonccissido asaappe issuwaa gidiyoogee gita anjjo. (Yoh. 6:44, 45) Ha alamiyan deˈiya, biilooniyan qoodettiya asaappe Geeshsha Maxaafaa tumaa eriyay keehi guutta asata; qassi neeni etappe issuwaa. Nuuni tumaa ay ogiyan siyikkokka, hegee nuna ubbaa ufayssiyaaba  gidennee? (1 Qoronttoosa 2:12 nabbaba.) Jeneri, “Saluwaa saˈaa Medhida Yihoowan erettanawu taani oonee?” yaagiis. (Maz. 8:4) Issi michiyaa hagaadan gaasu: “Tamaareti bantta asttamaariyan erettiyoogaa keehi xoqqu oottidi xeelloosona. SHin Gita Asttamaariyaa Yihoowan erettiyoogee aybippenne aadhiya maata!”

NEENI AY OOTTANEE?

16. Ha wodiyan deˈiya yelaga Kiristtaaneti doorana bessiya loˈˈobi aybee?

16 Neeni demmido maatay ay keena gitabaakko akeekada, bantta deˈuwan suurebaa oottida amarida asatuppe issuwaa gidada deˈanawu kaseegaappe gujja murttabeykkii? Yaatiyoogan, Yihoowawu ammanettida ashkkaratuppe issuwaa gidana danddayaasa. Ha alamiyaara issippe xayiya daro yelagatu leemisuwaa kaalliyoogaappe, hegaadan kuuyiyoogee aadhida eratetta.—2 Qor. 4:3, 4.

17-19. Alamiyaa asaappe dumma gididi deˈiyoogaa neeni bessiyaagaadan xeellanaadan maaddiyaabay aybee?

17 Alamiyaappe dummatidi deˈiyoogee issi issitoo metiyaaba gidiyoogee erettidaagaa. SHin hegee aadhida eratetta. Ane kumetta saˈan erettiya wottanchaabaa qoppa. I gooba wottancha gidanawu ubbaban ba laggetudan hanennaagee qoncce. I wodiyaanne wolqqaa wurssiya, qassi loytti loohennaadan teqqiya darobaappe ba huuphiyaa seerana koshshees. SHin i ba laggetuppe dumma gidiyoogee maara loohanaadaaninne ba qoppidobaa polanaadan maaddees.

18 Daro asay iita oosoy kaalettiyoobaa akeekenna; shin Yihoowawu oottiyaageeti hegaa akeekoosona. Nuuni alamiyaa asaappe dummatidi deˈiyaabanne nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotay moorettennaadan kandduwan geeshsha gidikko, “tumu de7uwaa ekkana.” (1 Xim. 6:19) Ibay kasetidi odettido michiyaa hagaadan gaasu: “Neeni mintta ammaniyoobaara maayiya ogiyan ubbatoo deˈikko mule zilˈˈettakka. Hegee neeni Seexaanaa alamee gattiyo paaciyaa eqettiyoogaa bessiyaaba. Ubbaappe aaruwan, hegee Yihooway nenan ufayttiyoogaanne i nena nashshiyoogaa akeekanaadan oottiyaaba! Hegee neeni haratuppe dummatidoogan ufayttanaadan oottiyaaba!”

19 Issi uri hachi demmiyoobaa xalla qoppikko, a deˈoy hada. (Era. 9:2, 10) Neeni ha saˈan deˈiyoy aybissakko, qassi sinttappe merina deˈuwaa demmanaagaa eraasa. Hegee neeni loˈˈobaa kuuyanaadaaninne ha alamiyaa ‘asaadan deˈennaadan’ maaddiyo gishshawu, ne deˈoy hada gidenna.—Efi. 4:17; Mil. 3:18.

20, 21. Nuuni loˈˈobaa kuuyikko, sinttappe ay demmanee, qassi nuuppe koyettiyaabay aybee?

20 Nuuni ubbatoo suurebaa kuuyiyaaba gidikko, ha wodiyan ufayssan deˈana danddayoos; qassi sinttappe ‘saˈaa laattidi’ merinawu deˈana. Yihooway nuussi keehi daro anjjuwaa giigissi wottiis. (Maa. 5:5; 19:29; 25:34) SHin Yihooway hegaa nuuyyo coo immenna. I nuuni ayyo azazettanaadan koyees. (1 Yohaannisa 5:3, 4 nabbaba.) I nuussi giigissido anjjuwaa demmanawu, nuuni ha wodiyan ayyo ammanettidi oottana bessees!

21 Yihooway nuussi ha wodiyankka darobaa immiis! Nuuni Geeshsha Maxaafaa tumaa, qassi abaanne a halchuwaa xeelliyaagan tumaa eroos. Nuuni Yihoowa Markka gididi a sunttan xeegettiyo maataa demmida. Qassi Xoossay nunaara gidanawu qaalaa geliis. (Maz. 118:7) Yelaga gidin gastta gidin, nuuni ubbay Yihoowayyo ‘merinawu bonchuwaa’ immanawu wozanappe koyiyoogaa bessiya ogiyan deˈiyoogan hegaa nashshiyaageeta gidoos.—Roo. 11:33-36; Maz. 33:12.