Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Laappune 2014

Ubbatoo Waatidi Nu Goˈˈaa Aggibayana Danddayiyoo?

Ubbatoo Waatidi Nu Goˈˈaa Aggibayana Danddayiyoo?

“Tana kaallanau koyiya urai de7ikko, bana yeggi bayo.” MAA. 16:24.

1. Yesuusi ba goˈˈaa aggibayiyoogan waanidi keehi loˈˈo leemiso gididee?

YESUUSI saˈan deˈiyo wode ba goˈˈaa aggibayiyoogan keehi loˈˈo leemiso gidiis. I Xoossaa sheniyaa polanau ba goˈˈaa aggibayiis. (Yoh. 5:30) I mittaa bolli barchetidi hayqqana gakkanaashin ammanettidi deˈiyoogan, ba goˈˈaa muleera aggibayiyoogaa bessiis.—Pili. 2:8.

2. Nu goˈˈaa waati aggibayana danddayiyoo, qassi yaatana koshshiyoy aybissee?

2 Nuunikka Yesuusa kaalliyaageeta gidiyo gishshau, nu goˈˈaa aggibayana koshshees. Ba goˈˈaa aggibayiyoogaa giyoogee woygiyoogee? Harata maaddanau ba koyiyoobaa ba dosan aggibayiyoogaa giyoogaa. Hegee ba xalaalaa dosiyoogaappe keehi dummatiyaaba. (Maatiyoosa 16:24 nabbaba.) Nu goˈˈaa aggibayiyoogee haratu koshshaa nuugaappe kaseyanaadan maaddana danddayees. (Pili. 2:3, 4) Yesuusi nu goˈˈaa aggibayiyoogee nu goynuwau keehi koshshiyaaba gidiyoogaa yootiis. Waanidi? Nu goˈˈaa aggibayanaadan denttettiya siiqoy Yesuusa tumuppe kaalliyaageeta shaakki erissiyaaba. (Yoh. 13:34, 35) Alame yuushuwan deˈiya, bantta goˈˈaa aggibayiya ishanttu maabaraa yara gidiyoogan nuuni demmido anjjuwaakka qoppa.

3. Nu goˈˈaa aggibayennaadan teqqana danddayiyaabi aybee?

 3 Gidikkokka, nu goˈˈaa aggibayennaadan teqqana danddayiya morkkee deˈees. He morkkee nuuni nu xalaalaa dosiyaageeta gidanau kajjeeliyo eeshshaa. Addaameenne Hewaana bantta xalaalaa dosiyaageeta waanidi gididaakko hassaya. Hewaana ba xalaalaa dosada Xoossaa mala gidanau koyaasu. I azinay o ufayssanau ba xallaa dosiyoogaa bessiyaabaa oottiis. (Doo. 3:5, 6) Dabloosi Addaamanne Hewaano tumu goynuwaappe wora zaaroosappe doommidi asay ba xallaa dosanaadan paaccees. Ubba i Yesuusa paaccanau hegaadan oottiis. (Maa. 4:1-9) Ha wodiyan, Seexaanay daro asaa balettidi eti dumma dummabau yaaretanaadan denttettiis. Ubbasan keehi aakkida ba xallaa dosiyo eeshshay nuna qohana danddayiyo gishshau naagettana koshshees.—Efi. 2:2.

4. (a) Nu xalaalaa dosiyoogaa haˈˈi aggana danddayiyoo? Qonccissa. (b) Woygiya oyshata beˈanee?

4 Ba xallaa dosiyoogaa biratay shiyiyoogaara geeddarssana danddayettees. Birataa karen ayssikko shiyiyoogaa doommana danddayees. Karen aggibayikko qassi he biratay muleera moorettana danddayees. Hegaadankka, nuuni haˈˈi nagaraappe geeyananne nu xalaalaa dosiyoogaa aggana danddayennaba gidikkonne, he eeshshay qohiyoogaa akeekidi hegaa agganau ubbatoo baaxetana bessees. (1 Qor. 9:26, 27) Nuuni nu xalaalaa dosiyoogaa doommidaakkonne waati erana danddayiyoo? Qassi waatidi kaseegaappe aaruwan nu goˈˈaa aggibayana danddayiyoo?

NE XALAALAA DOSIYAAKKONNE ERANAU GEESHSHA MAXAAFAA GOˈETTA

5. (a) Geeshsha Maxaafay herega mala gididoy aybiinee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Nuuni nu xallaa dosiyaakkonne eranau nuna qoriyo wode waatana koshshennee?

5 Nu meraa heregan beˈiyoogaadan, Geeshsha Maxaafaa goˈettidi nu wozanaa qofaa qoridi iitabay deˈikko aggana danddayoos. (Yaaqooba 1:22-25 nabbaba.) SHin heregay nu meraa xeellanau maaddiyoy nuuni suure goˈettiyo wode xallaana. Leemisuwau, nuuni heregaa lemˈˈi oottidi xeellikko, guutta gidikkonne giigissana koshshiya moorettidabay deˈiyoogaa akeekennan aggana danddayoos. Woy qassi nuuni heregaappe deshi eqqidi xeellikko, hara ura misiliyaa beˈana danddayoos. Hegaadankka, Geeshsha Maxaafaa goˈettidi nu xalaalaa dosiyoogaa mala iitabaa akeekanau, Geeshsha Maxaafaa coo nabbabana woy haratu balaa eranau nabbabana koshshenna.

6. Nuuni bali baynna higgiyan waanidi ‘aqiyoo’?

6 Leemisuwau, nuuni Geeshsha Maxaafaa galla galla nabbabikkonne, nu xalaalaa dosiyoogaa doommidoogaa akeekennan aggana danddayoos. Hegee waani hanana danddayii? Hagaa akeeka: Yaaqoobi yootido heregaa leemisuwan, bitaniyaa mooroy i loytti xeellibeennaagaa gidenna. Yaaqoobi he bitanee ‘bana xeellidoogaa’ yootiis. Ha sohuwan Yaaqoobi goˈettido Giriiketto qaalay loyttidi woy tishshi oottidi xeelliyoogaa bessiyaaba. Yaatin bitaniyaa balay aybee? Yaaqoobi gujjidi, “I bana xeellidi bees; biidi sohuwaarakka i ai malakkonne dogi aggees” yaagiis. Ee, i beˈidi, beˈidobaa aynne oottennan heregaa matappe biis. Hegaappe dumma ogiyan, Geeshsha Maxaafaa maara goˈettiya uri ‘bali baynna higgiyaa xeelliyoogaa’ xalla gidennan, ‘aani aqees.’ I Xoossaa Qaalan deˈiya bali baynna higgiyaa sheneho geenna; ubba an aqees woy i tamaarissiyoobaa ubbatoo kaallees. Yesuusi, “Intte taani tamaarissiyoogau azazettikko, tumu tana kaalliyaageeta” yaagidi, hegaara issi malabaa yootiis.—Yoh. 8:31.

7. Nuuni nu xalaalaa dosiyoogaa doommidaakkonne akeekanau Geeshsha Maxaafaa waati goˈettana danddayiyoo?

7 Hegaa gishshau, ne xalaalaa dosiyoogaa doommikko, hegaa agganau koyro Xoossaa  Qaalaa loyttada nabbabana koshshees. Yaatiyoogee neeni issi issibaa shaakka eranaadan maaddana danddayees. SHin hegaappe harabaakka oottana koshshees. Loyttada pilgga. Geeshsha Maxaafaa qofaa loytta akeeka simmada, kaallidi deˈiyaagaadan nena oychiyoogan wotta denttada qoppa: ‘Tana gidiyaakko ha hanotaa waatanee? Taani bessiyaabaa oottanee?’ Nabbabidobaa wotta dentta qoppa simmada oosuwan peeshshanau baaxetiyoogee he ubbaappe aadhiyaaba. (Maa. 7:24, 25) Ubbatoo nu goˈˈaa aggibayiyaageeta gidanau nuna maaddana mala, ane Kawuwaa Saaˈoolanne kiitettida PHeexiroosa hanotaappe waati goˈˈettanaakko beˈoos.

KAWUWAA SAAˈOOLADAN HANENNAADAN NAAGETTA

8. Saaˈooli kawotiyo wode awu eeshshay ay malee, qassi i hegaa waati bessidee?

8 Israaˈeela Kawuwaa Saaˈoola hanotay, nu xalaalaa dosiyoogee waatidi nuuni nu goˈˈaa aggibayennaadan oottana danddayiyaakko akeekanaadan maaddees. Saaˈooli kawo gidiyo wode ashkkenne bana kawushshiya asa. (1 Sam. 9:21) A karidi i kawo gidanaadan koyibeennaageeta qaxxayibeenna; i Xoossay baassi immido maataa naagissanau qaxxayiyaakkonne hegee bessiyaaba giidi qoppana danddayees. (1 Sam. 10:27) Kawuwaa Saaˈooli Xoossaa ayyaanay maaddin, Israaˈeelata kaalettidi Amoonatuura olettidi xooniis. Hegaappe simmin, i xoonido gishshau banan ceeqettiyoogaappe Yihoowa sabbiis.—1 Sam. 11:6, 11-13.

9. Saaˈooli waanidi ba xalaalaa dosiya asa gididee?

9 Guyyeppe, Saaˈooli otorettiyoogaaninne ba xalaalaa dosiyoogan shiyida birataadan moorettiis. I Amaaleeqata olan xoonido wode, Yihoowau azazettiyoogaappe ba amottiyoobaa kaseyiis. Saaˈooli diˈido mehiyaa Xoossay azazidoogaadan woriyoogaa aggidi, yaaretidi baassi ekkiis. Qassi Saaˈooli keehi otorettidi baassi hawulttiyaa essiis. (1 Sam. 15:3, 9, 12) Hananabaa yootiya Sameeli Yihooway azzanidoogaa odido wode, Saaˈooli Xoossaa azazuwaappe i azazettidobaa xallaa yootiyoogaaninne ba mooruwaa haratun gaasoyiyoogan ba oottidobaa likke gaanau maliis. (1 Sam. 15:16-21) Hegaa bollikka, otoroy Saaˈooli Xoossaa ufayssiyoogaappe asan bonchettanau keehi qoppanaadan oottiis. (1 Sam. 15:30) Nuuni ubbatoo nu goˈˈaa aggibayanaadan maaddana mala Saaˈoolabaa heregadan waati goˈettana danddayiyoo?

10, 11. (a) Ubbatoo nu goˈˈaa agganaadan Saaˈoola hanotaappe ay tamaariyoo? (b) Saaˈoolaagaa mala iitabaa oottennaadan waanidi naagettana danddayiyoo?

10 Koyruwan, Saaˈoola hanotay nuuni kase nu goˈˈaa aggibayidaba gidikko, muletoo hegaadan oottanaagee aynne metennaba giidi qoppana danddayennaagaa bessees. (1 Xim. 4:10) Saaˈooli guutta wodiyau Xoossaa ufayssiya loˈˈobaa oottidaba gidikkokka, ba xalaalaa dosiyaagaa gididoogaa hassaya. Saaˈooli azazettibeenna gishshau wurssettan Yihooway a ixxiis.

11 Naaˈˈanttuwan, nuuni oottiyo loˈˈoba xallaa qoppidi, giigissana koshshiyaabaa sheneho geenna mala naagettana koshshees. Hegee nu somˈˈuwan deˈiyaabaa akeekennan ooratta maayuwaa nashshanau heregaa xeelliyoogaa mala. Nuuni Saaˈoolaagaadan aynne hanokko giidi qoppana xayikkonne, aagaa mala iitabaa oottanaadan denttettana danddayiyaabaa agganau baaxetana koshshees. Nuuni zoriyaa siyikko oottidobay likke geennaadan, mooridobaa xaasayidi xeellennaadan woy hara uran gaasoyennaadan naagettoos. Hegaa gishshau, Saaˈooladan haniyoogaappe zoriyaa siyiyoogee keehi loˈˈo.—Mazamure 141:5 nabbaba.

12. Nuuni gita nagaraa oottikko, nu goˈˈaa aggibayiyoogee nuna waatidi maaddii?

12 Gidoppe attin, nuuni gita nagaraa oottikko shin? Saaˈooli ba sunttay tooshettennaadan koyiis; hegee qassi i  ayyaanaaban zaarettidi minnennaadan oottiis. Hegaappe dumma hanotan, nuuni nu goˈˈaa aggibayiyoogee yeellatennan maaduwaa koyanaadan maaddana danddayees. (Lee. 28:13; Yaaq. 5:14-16) Leemisuwau, issi ishay pokkobaa oottiyaageeta misiliyan beˈiyoogaa doommiyo wode au layttay 12; qassi i hegaa qosan tammu layttappe dariya wodiyau beˈiis. I hagaadan giis: “Taani oottidobaa ta macheessinne gubaaˈe cimatussi yootanau taassi keehi deexxiis. SHin haˈˈi taani hegaa odido gishshau, ta hashiyaappe wolqqaama toohoy wodhidabadan taassi siyettees. Taani gubaaˈiyau oottiyaagaa gidiyo maataappe wodhido wode, ta laggetuppe issoti issoti taani eta naaqqidaba milatin azzanidosona. SHin Yihooway taani pokkobaa oottiyaageeta misiliyan beˈiyo wodiyaagaappe haˈˈi taani ayyo haggaaziyoogan ufayttees; qassi waannabay i ufayttiyoogaa.”

PHEEXIROOSI BANA SIIQIYOOGAA AGGIIS

13, 14. PHeexiroosi ba xalaalaa dosiyoogaa waati bessidee?

13 Kiitettida PHeexiroosi Yesuusi loohissiyo wode ba goˈˈaa aggibayiyoogaa bessiis. (Luq. 5:3-11) SHin i he wode ba xalaalaa dosiyoogaa agganau baaxetana koshshees. Leemisuwau, kiitettidaageeti Yaaqoobinne Yohaannisi Xoossaa Kawotettan Yesuusa matan boncho sohuwan uttanau koyido wode i hanqqettiis. PHeexiroosi dumma aawatettaa ekkanaagaa Yesuusi yooti wottido gishshau, he uttiyo sohotuppe issoy baassa giidi PHeexiroosi qoppennan waayi aggana. (Maa. 16:18, 19) I ay qoppikkonne, Yaaqoobi, Yohaannisi, PHeexiroosinne kiitettida harati bantta xalaalaa dosiyoogan bantta ishantta ‘haaranau’ malennaadan Yesuusi zoriis.—Mar. 10:35-45.

14 Yesuusi PHeexiroosa qofaa suurissi simminkka, PHeexiroosi bana xoqqu oottidi xeelliyoogaa agganau baaxetiis. Yesuusi kiitettidaageeti bana aggidi baqatanaagaa yootido wode, PHeexiroosi harata karidi ba xalaalay ammanettidaagaa gidanaagaa yootiyoogan bana xoqqu xoqqu oottiis. (Maa. 26:31-33) Gidoppe attin, he galla qammi i ba goˈˈa aggibayibeenna gishshau, i banan ammanettidoogee bessiyaaba gidenna. PHeexiroosi bana ashshanau Yesuusa heezzutoo kaddiis.—Maa. 26:69-75.

15. PHeexiroosa deˈoy minttettiyaaba gididoy aybissee?

15 PHeexiroosi hegaadan baaxetidabanne balidaba gidikkonne, a deˈoy nuna keehi minttettiya leemiso. PHeexiroosi Xoossaa geeshsha ayyaanay maaddin ikka ba huuphe baaxetidi, ba bala eeshshaa aggidi, bana naagiyaagaanne ba goˈˈaa aggibayidi siiqiyaagaa gidiis. (Gal. 5:22, 23) I kase xubettidoogeetuppe keehi wolqqaama milatiya paaciyan gencciis. Kiitettida PHauloosi a asa sinttan seerido wode PHeexiroosi oottidobay i bana kawushshiya asa gidiyoogaa bessees. (Gal. 2:11-14) Qassi he seeraappe simmin, PHeexiroosi PHauloosi seeridoogee ba sunttaa mooridobadan qoppidi lanccibeenna. PHeexiroosi PHauloosa siiqiyoogaa aggibeenna. (2 PHe. 3:15) PHeexiroosi oottidobaa leemisodan kaalliyoogee nuuni nu goˈˈaa aggibayanaadan maaddana danddayees.

PHauloosi a seeri simmin PHeexiroosi waatidee? Nuuni shin, hegaadan oottanee (Mentto 15 xeella)

16. Metiya hanotan waatidi nu goˈˈaa aggibayana danddayiyoo?

16 Metiyaabay gakkiyo wode neeni waaniyaakko ane qoppa. PHeexiroosinne kiitettidaageeti sabbakido gishshau garafettidonne qashettido wode, “Yesuusa sunttaa gishshau, eti kauyyanau bessiyoogaa Xoossai qoppido gishshau,” ufayttidosona. (Oos. 5:41) Neenikka yedetaa ne goˈˈaa aggabayada PHeexiroosaagaadan Yesuusa kaallana danddayiyo hanotadan xeellana danddayaasa. (1 PHeexiroosa 2:20, 21 nabbaba.) Ubba qassi cimati nena seeridaba gidikko, hegaadan qoppiyoogee keehi maaddana danddayees. Yiillotiyoogaappe, PHeexiroosi oottidobaa leemiso oottada kaalla.—Era. 7:9.

17, 18. (a) Ayyaanaaban halchiyoobaara gayttidaagan nuna woygidi oychana danddayiyoo? (b) Nu wozanan nu xallaa dosiyoogaa akeekikko ay oottana danddayiyoo?

17 Ayyaanaaban halchiyoobaara gayttidaagankka PHeexiroosi oottidobaappe goˈettana danddayaasa. He halchuwaa polanau oottiyooban ne goˈˈaa aggabayana danddayaasa. SHin hegaa erettanau gaada oottennaadan naagetta. Yaatiyo gishshau, hagaadan gaada nena oycha: ‘Yaaqoobinne Yohaannisi Yesuusa oychido wode hanidoogaadan, taani erettanaassi woy gita maataa ekkanaassi gaada Yihoowayyo kaseegaappe loyttada haggaazanau koyiyaanaa?’

18 Neeni ne wozanan ne xallaa dosiyoogaa akeekikko, Yihooway ne qofaa suurissanaadan woossada, bonchettanau qoppiyoogaappe a bonchissanau qoppanaadan minnada baaxeta. (Maz. 86:11) Qassi nena asi yaynnanaadan qoppada issi issibaa oottennan aggana danddayaasa. Leemisuwau, ayyaanaa ayfiyaa macaratuppe neeni daro meezetabeenna amaridaageeta loyttada meezetana danddayaasa. Woykko, neeni shiiquwaa haasayau loytta giigettaydda Kawotettaa Addaraashaa geeshshanau koyennaba gidikko, Roome 12:16n (Nabbaba.) deˈiya zoriyaa oosuwan peeshshanau halchana danddayaasa.

19. Herega mala gidida Xoossaa Qaalan xeelliyooban nuuni hidootaa qanxxennaadan waatana danddayiyoo?

19 Nuuni herega mala gidida Xoossaa Qaalan nuna loyttidi qoriyo wode bali, ubba qassi nu xallaa dosiyoogaa bessiyaabi deˈiyoogaa akeekikko, hidootaa qanxxana danddayoos. Neeni hegaadan hanikko, Yaaqoobi yootido leemisuwan loˈˈobaa oottida bitaniyaabaa loyttada qoppa. Yaaqoobi he bitanee akeekido balaa ay keena eesuwan suurissidaakkonne woy qassi balido ubbabaa suurissidaakkonne yootibeenna; shin i “bali bainna higgiyaa” muletoo kaallidoogaa Yaaqoobi yootiis. (Yaaq. 1:25) He bitanee heregan xeellidobaa hassayidi hegaa suurissanau minnidi oottiis. Ee, ne hanotaanne ne balaa suure xeella. (Eranchchaa 7:20 nabbaba.) Yihooway ne ishantta darota maaddidoogaadan nenakka maaddanau koyees. Neeni Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoobaa kaallada ubbatoo ne goˈˈaa aggabayikko, Xoossay nenan ufayttananne nena anjjana.