Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2014

Cima Asaa Boncha

Cima Asaa Boncha

“Cimida asa . . . bonchcha.”WOG. 19:32.

1. Ha wodiyan asay ayba azzanttiya hanotan deˈii?

YIHOOWAY asay waayettanaadan, wolqqaa xayanaadaaninne cimanaadan mule koyibeenna. Hegaappe dumma hanotan, i asay Gannatiyan payya gididi deˈanaadan halchiis. SHin ha wodiyan ‘mereta ubbay issippe sahuwan ooliiddi deˈees.’ (Roo. 8:22) Nagaraa gaasuwan asaa bolli gakkiyaabaa beˈiyo wode Xoossau aybi siyettees gaada qoppay? Daro cima asau maadoy keehi koshshiyo wode, asay eta sheneho giyoogee azzanttees.—Maz. 39:5; 2 Xim. 3:3.

2. Gubaaˈiyan cimati deˈiyo gishshau Kiristtaaneti keehi ufayttiyoy aybissee?

2 Yihoowa asay cimidaageeti gubaaˈiyan deˈiyo gishshau ufayttees. Nuuni etau deˈiya aadhida eratettaappe goˈettoos; qassi ammanuwan eta leemisuwaa kaallana koyoos. Nu giddoppe daroti he cimatu dabbo. Cima ishatinne cima michoti nuuyyo dabbo gidin aggin, nuuni etau qoppana koshshees. (Gal. 6:10; 1 PHe. 1:22) Xoossay cimata waati xeelliyaakko pilggiyoogee nuna ubbaa maaddees. Nuuni siiqiyo cima asata xeelliyaagan so asaunne gubaaˈiyau deˈiya aawatettaakka beˈana.

“TANA OLOPPA”

3, 4. (a) Mazamure 71 xaafidaagee Yihoowa ay mintti woossidee? (b) Gubaaˈiyan deˈiya cimati Xoossaa ay woossana danddayiyoonaa?

3 Ayyaanaa kaaletuwan Mazamure 71:9 xaafidaagee, “Taani cimido wodiyan tana oloppa; ta wolqqai ixxido wodiyan tana  aggoppa” yaagidi Xoossaa woossiis. Ha mazamuree, huuphessa qofay “Daawita Mazamuriyaa” yaagiya, Mazamure 70ppe attida qofa milatees. Hegaa gishshau, Mazamure 71:9n deˈiyaagaa xaafiday Daawita gidennan aggenna. I naatettaappe doommidi cimana gakkanaassi Xoossau oottiis; qassi Yihooway gitabaa oottanau a goˈettiis. (1 Sam. 17:33-37, 50; 1 Kaw. 2:1-3, 10) Gidikkokka, Daawiti Yihooway bana maaddanaadan oychiis.—Mazamure 71:17, 18 nabbaba.

4 Ha wodiyan darotu hanotay Daawitaagaa mala. Eti cimidi ‘metiya gallassan’ deˈikkokka, Xoossaa sabbanau banttau danddayettida ubbabaa oottoosona. (Era. 12:1-7) Etappe daroti haggaazuwaa gujjin, kase oottiyo darobaa oottennan aggana danddayoosona. SHin etikka Yihooway banttana anjjanaadaaninne maaddanaadan woossana danddayoosona. He ammanettida cima asati Xoossay bantta woosaa siyanaagaa ammanettana danddayoosona. Eta woosay Daawiti bana qofissidabaa ayyaanaa kaaletuwan woossidoogaara issi mala.

5. Ammanettida cima asaa Yihooway waati xeellii?

5 Yihooway ammanettida cima asaa keehi xoqqu oottidi xeelliyoogaanne a ashkkarati eta bonchanaadan koyiyoogaa Geeshsha Maxaafay qoncciyan yootees. (Maz. 22:24-26; Lee. 16:31; 20:29) Wogaabaa 19:32y, “Puulummida asanne cimida asa be7iyo wode uttidosaappe dendda eqqa; eta bonchcha; ne Xoossaassi yayya. Taani GODAA” yaagees. Ee, Xoossaa ashkkarati cima asaa bonchiyoogee he wode koshshiyoogaadan, ha wodiyankka keehi koshshiyaaba. SHin cima asaa xeellana bessiyay oonee?

SO ASAA AAWATETTAA

6. Yelidaageeta xeelliyoogaara gayttidaagan Yesuusi leemiso gidiyaaba ay oottidee?

6 Xoossaa Qaalay, “Ne aawaanne ne aayyiyo bonchcha” yaagees. (Kes. 20:12; Efi. 6:2) Banttana yelidaageeta maaddanau koyibeenna Parisaawetanne higgiyaa tamaarissiyaageeta Yesuusi borido wode, he azazuwaa xoqqu oottidi xeellana koshshiyoogaa yootiis. (Mar. 7:5, 10-13) Yesuusi ba huuphe loˈˈo leemiso gidiis. Leemisuwau, i mittan kaqettidi hayqqana haniyo wode, ba aayyiyo erissiyo ashkkaraa Yohaannisi xeellanaadan hadaraa immiis; he wode a amˈˈe gidennan aggukku.—Yoh. 19:26, 27.

7. (a) Yelidaageeta xeelliyoogaara gayttidaagan Kiitettida PHauloosi ay maaraa yootidee? (b) PHauloosi yootidobaa yuushuwan deˈiya qofay aybee?

7 Kiristtaaneti bantta soo asau koshshiyaabaa kunttana bessiyoogaa kiitettida PHauloosi ayyaanaa kaaletuwan xaafiis. (1 Ximootiyoosa 5:4, 8, 16 nabbaba.) PHauloosi Ximootiyoosau xaafidobaa yuushuwan deˈiya qofaa akeeka. I gubaaˈee miishshan maaddana koshshiyoogeetinne maaddana koshshennaageeti oonakko qonccissiis. I cima amˈˈetta maaddana bessiya waannati Kiristtaane gidida naata, naatu naatanne hara dabbota gidiyoogaa qonccissiis. Yaatiyoogee gubaaˈiyau toohoy darennaadan maaddees. Ha wodiyankka hegaadan, Kiristtaaneti ‘Xoossaa milatiyoogaa’ bessiyo issi ogee bantta dabbotuyyo koshshiyaabaa kunttiyoogaa.

8. Cimidaageeta xeelliyoogaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafay ubbabaa qonccissi yootennay aybissee?

8 Kiristtaane gidida naati bantta aawaanne aayyiyo miishshan maaddana bessees. PHauloosi yootidoy ammaniya dabbotubaa gidikkonne, Kiristtaane gidenna aawaanne aayyiyookka sheneho gaana bessenna. Issi keettaa asaa hanotay haraagaappe dummatiyo gishshau, aawaa woy aayyiyo waati xeellana bessiyaakko ubba keettaa asay bau haniyaabaa kuuyees. Ubba asaa payyatettaynne eeshshay, qassi  etau koshshiyaabay issi mala gidenna. Issi issi cimatuyyo daro naati deˈiyaaba gidikkokka, haratuyyo issi naˈa xallay deˈees. Issi issi biittan kawoy cimata maaddana danddayees; shin hara biittan hegaa mala maadoy baawa. Qassi maaddiyo asay koyiyoobay dumma dumma. Cimida dabbota xeellanau baaxetiyaageeti oottiyoobaa boriyoogee bessiyaaba gidenna. Issi uri Geeshsha Maxaafaa maaraa goˈettidi kuuyiyo ubbabaa Yihooway anjjees; qassi i beni ba asau oottidoogaadan nu qofay polettanaadan oottana danddayees.—Qoo. 11:23.

9-11. (a) Issota issota ayba metoy gakkana danddayii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Naati kumetta wodiyaa haggaazuwaa dirbbidi aggana koshshennay aybissee? Leemisuwaa yoota.

9 Naati haahosan deˈiyaaba gidikko, cimida aawaanne aayyiyo koshshiyaaban maaddiyoogee metana danddayees. Aaway woy aayyiyaa kunddidi deshettido gishshau, meqqido gishshau woy eta hara wolqqaama metoy gakkido gishshau, naati xeegettidi sohuwaara yaana danddayoosona. Hegaappe simmin, amarida wodiyau woy adussa wodiyau etau maadoy koshshana danddayees. *

10 Haahosaa biidi kumetta wodiyaa haggaaziyaageeti ay kuuyanaakko keehi metootana danddayoosona. Beeteelen oottiyaageeti, misoonaawetinne woradaa xomoosiyaageeti ubbay bantta oosuwaa Yihoowa anjjodan xoqqu oottidi xeelloosona. SHin, aaway woy aayyiyaa sahettiyo wode eti sohuwaara, ‘Nuuni nu oosuwaa aggidi nu soo asaa xeellana koshshees’ giidi qoppana danddayoosona. Gidoppe attin, aawaayyo woy aayeeyyo koshshiyaabay woy eti koyiyoobay aybakko eranau woossiyoogeenne qoppiyoogee loˈˈo. Ooninne kumetta wode haggaazuwaa dirbbidi aggana koshshenna; qassi hegaadan oottiyoogee darotoo koshshennaba gidana danddayees. Sahoy daro wodiyau gamˈˈennan aggana danddayees; woy qassi aawaynne aayyiyaa deˈiyo gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti ufayssan maaddana danddayoosona.—Lee. 21:5.

11 So asaappe haakkidi kumetta wodiyaa haggaaziya naaˈˈu ishanttu hanotaa qoppa. Issoy Tohossa Amarkkan misoonaawe gididi haggaazees; hankkoy qassi Amarkkan waanna biiruwan oottees. He ishanttu aawaassinne aayeessi maadoy koshshido wode, eti bantta maccaasatuura hanotaa beˈanau yaa biidosona. Tohossa Amarkkan haggaaziya azinaynne a machiyaa aawaanne aayyiyo xeellanau bantta haggaazuwaa aggana koshshiya koshshennaakko, he wode mintti qoppidosona. He wode, eta aawaynne aayyiyaa deˈiyo gubaaˈiyaa cimati etau silkkiyaa dawalidosona. He gubaaˈiyaa cimati hanotaa tobbidi, misoonaaweti banttau danddayettida keenan misoonaawe oosuwaa oottanaadan koyidosona. Gubaaˈiyaa cimati he azinaanne machee haggaazuwaa nashshiyo gishshau, eta aawaanne aayyiyo xeelliyoogan, banttau danddayettida keenan ubbaban misoonaaweta maaddanau qofaa qachidosona. He soo asay ubbay cimati siiquwan maaddido gishshau keehi ufayttiis.

12. Kiristtaaneti bantta aawaanne aayyiyo xeellanau kuuyiyoobaara gayttidaagan ay qoppana koshshii?

12 Kiristtaaneti bantta aawaanne aayyiyo xeellanau kuuyiyoobay ayba gidikkokka, hegaara gayttidabaa kuuyiya ubbay hegee Xoossaa sunttaa bonchissiyaaba gidiyoogaa akeekana koshshees. Yesuusa  wode deˈida haymaanootiyaa kaalettiyaageetu mala gidanau mule koyokko. (Maa. 15:3-6) Nuuni Xoossaanne gubaaˈiyaa bonchissiyaabaa kuuyanau koyoos.—2 Qor. 6:3.

GUBAAˈIYAA AAWATETTAA

13, 14. Gubaaˈee cima asaa maaddana koshshiyoogaa Geeshsha Maxaafay waatidi qonccissii?

13 Qommoora qonccida gubaaˈiyaadan, kumetta wodiyaa haggaaziyaageeta ubbaa gubaaˈee maaddana danddayenna. SHin ammanettida cima asaa gubaaˈee danddayettida ubban maaddana koshshiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Koyro xeetu layttan Yerusalaame gubaaˈiyan “metootanchchi issoinne baawa.” Hegee eti ubbay dure giyoogaa gidenna. Issoti issoti hiyyeesa gidikkokka, “miishshai asau koshshiyoogaadan shaahettidi, huuphiyan huuphiyan” imettidoogee qoncce. (Oos. 4:34, 35) Guyyeppe he gubaaˈiyan issi metoy merettiis. “Ubba gallassi yeziyo quman” issi issi amˈˈeti naaqettidosona. Hegaa gishshau, kiitettidaageeti loˈˈo geetettiya asata doorin, he asati ubba amˈˈetuyyo koshshiyaagaadan qumaa yezidosona. (Oos. 6:1-5) PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln Kiristtaane gididaageeti ammanuwan minnana gakkanaashin Yerusalaamen gamˈˈido wode, etau koshshiyaabaa galla galla yeziyoogee guutta wodiyau takkiis. Gidikkokka, kiitettidaageeti oottidobay maadoy koshshiyo ammanettida cima asaa gubaaˈee maaddana danddayiyoogaa bessees.

14 Gubaaˈiyan deˈiya amˈˈeta koshshiyaaban awude maaddana bessiyaakko PHauloosi Ximootiyoosau qonccissiis. (1 Xim. 5:3-16) Kiristtaaneti aaya aawi baynna naata, amˈˈettanne metootiya harata maaddana koshshiyoogaa Yaaqoobi ayyaanay denttettin xaafiis. (Yaaq. 1:27; 2:15-17) Kiitettida Yohaannisikka, “Dure asi ooninne ba ishai metootiyoogaa be7iiddi, ayyo qarettennan ixxikko, ba wozanan Xoossaa siiqoi de7ees gaanau waani danddayii?” yaagiis. (1 Yoh. 3:17) Issi Kiristtaanee metootidaageeta maaddana koshshiyaaba gidikko, gubaaˈeekka hegaadan oottana koshshees.

Cima asay qohettikko, gubaaˈee waati maaddana danddayii? (Mentto 15, 16 xeella)

15. Cimida ishatanne michota maaddanau ay oottana danddayettii?

15 Issi issi biittan kawoy miishshaaninne haraban cima asaa maaddees. (Roo. 13:6) Hara biittatun hegaa mala maadoy baawa. Hegaa gishshau, gubaaˈiyan deˈiya cima asaa eta dabbotinne gubaaˈee hanotaadan maaddana danddayoosona. Kiristtaane  gidida naati haahosan deˈiyaaba gidikko, koyiyoogaa keenaa maaddennan aggana danddayoosona. Naati aawaynne aayyiyaa deˈiyo gubaaˈiyaa cimati so asaa hanotaa eranaadan he cimatuura haasayana koshshees. Leemisuwau, gubaaˈe cimati kawoy immiyoobaa cima asati eridi an goˈettanaadan maaddana danddayoosona. Eti cima asay mittibeenna xaleenne harabaykka deˈiyoogaa akeekidi naatuyyo yootana danddayoosona. Naatinne gubaaˈiyaa cimati qoncciyan haasayiyaaba gidikko, hanotaa giigissana danddayoosona. Cima asaa matan deˈiya uri haahosan deˈiya naata maaddiyaabanne zoriyaaba gidikko, hegee hanotay iiti iiti beennaadaaninne so asay keehi hirggennaadan oottana danddayees.

16. Issi issi Kiristtaaneti gubaaˈiyan deˈiya cima asaa waatidi maaddiyoonaa?

16 Issi issi Kiristtaaneti cimida bantta laggeta siiqiyoogaappe denddidaagan bantta wodiyaanne wolqqaa goˈettidi etau oottana danddayiyoobaa ubbaa oottoosona. Eti hegaa cimida asata siiqiyoogaa bessiyo injjedan xeelloosona. Issi issi ishatinne michoti cima asaa kayan kayan maaddoosona. Eti kumetta wodiyaa haggaazana danddayennaba gidikkokka, cima asata xeelliyoogan, haahosan deˈiya naati kumetta wodiyaa haggaaziyoogaa aggennaadan maaddana danddayoosona. He ishatinne michoti oottiyoobay keehi maaddiyaaba! Harati oottiyoobay keehi maaddiyaaba gidikkokka, naati bantta aawaanne aayyiyo maaddana danddayiyooban maaddana bessees.

MINTTETTIYA QAALAA HAASAYADA CIMATA BONCHA

17, 18. Cimida asa xeelliya uri ufayttanaadan oottiyaabay aybee?

17 Cima asaynne eta xeelliyaageeti ubbatoo loˈˈobaa qoppikko, metiyaaban keehi unˈˈettennan aggana danddayoosona. Cimiyoogee issi uri issi issitoo hidootaa qanxxanaadan woy ubba unˈˈettanaadan oottana danddayees. Yaatiyo gishshau, ubba wode minttettiyaabaa haasayiyoogan cimida ishatanne michota bonchanaunne minttettanau baaxeta. Yihoowau ammanettidi haggaazidaageeta nashshana bessees. Yihooway eti bau oottidobaa dogenna; hara Kiristtaanetikka hegaa dogokkona.—Milkkiyaasa 3:16; Ibraawe 6:10 nabbaba.

18 Cimidaageetinne eta xeelliyaageeti miichiyaabaa haasayikko, eta maaddanau ubba galla oottiyoobay daro metenna. (Era. 3:1, 4) Cimatuppe daroti hara asaappe darobaa koyennan agganau baaxetoosona. Eti keha gidikko, asay etau qarettanaagaanne eta oychanaagaa eroosona. Eta oychanau biya asay darotoo, “Cima asa minttettanau baada, tau minettada yaas” yaagees.—Lee. 15:13; 17:22.

19. Yelagatikka cimatikka meto wodiyan genccidi deˈanaadan aybi maaddana danddayii?

19 Nagaray, cimatettaynne waayee xayiyo wodiyaa hidootan naagoos. He wodee gakkanaashin, Xoossaa ashkkarati sinttappe merinau deˈiyaabaa qoppana bessees. Xoossay qaalaa gelidobaa nuuni mintti ammaniyoogee meto wodiyan genccanaadan maaddees. Nuuni hegaadan ammaniyo gishshau, “salettokko; nuuyyo harai atto, bolla bagga asatettai wooqqiyaabaa gidikkokka, garssa bagga asatettai gallassi gallassi ooraxxees.” (2 Qor. 4:16-18; Ibr. 6:18, 19) Xoossay qaalaa gelidobaa mintti ammaniyoogaa gujjin, cima asaa xeellanau maaddana danddayiya harabi aybee? Kaalliya huuphe yohoy hegaara gayttidaagan maaddiya issi issi qofaa qonccissees.

^ MENT. 9 Hagaappe kaalliya huuphe yohoy cimidaageeta xeelliyo, naatinne cima asay qoppana bessiyo amarida ogeta qonccissees.