Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2014

Yihoowa—Nuuyyo Mata Dabbuwaa

Yihoowa—Nuuyyo Mata Dabbuwaa

“Xoossaa dabbo geetettidi [Abrahaami] xeesettiis.”—YAAQ. 2:23.

1. Nuuni Xoossaa leemisuwan merettido gishshau, ay oottana danddayiyoo?

“BA AAWAA mala”; hegee darotoo asay giyooba. Daro naati banttana yelidaageeta keehippe milatoosona. Qassi, naati bantta aawaanne aayyee eeshshaa laattoosona. Saluwan deˈiya nu Aaway Yihooway deˈuwaa immidaagaa. (Maz. 36:9) Qassi nuuni ha saˈan deˈiya a naati issi issiban a milateetees. Nuuni a leemisuwan merettido gishshau, yuushshi qoppana, issibaa kuuyana, qassi dabbotaa medhananne hegaa naagidi deˈana danddayoos.—Doo. 1:26.

2. Yihooway nu dabbo gidana danddayiyoy aybiinee?

2 Yihooway nuuyyo mata dabbo gidana danddayees. Nuuni Xoossaara dabbotiyoy, i nuna siiqiyo gishshataassanne nuuni aaninne a Naˈan ammaniyo gishshataassa. Yesuusi, “Xoossaa Na7aa ammaniya ubbai merinaa de7uwaa ekkanaappe attin, xayenna mala, Xoossai ha sa7aa keehi siiqido gishshau, ba mexi issi Na7aa immiis” yaagiis. (Yoh. 3:16) Yihoowaara mata dabbotaa medhida daro asay deˈees. Hegeetuppe naaˈˈata ane beˈoos.

“TA DABBUWAA ABRAHAAMA”

3, 4. Yihoowaara deˈiya dabbotaa xeelliyaagan, Abrahaama hanotanne a zaretu hanotaa dummatettaa yoota.

3 Yihooway Israaˈeelatu mayzza aawaa Abrahaama, “Ta dabbuwaa” yaagiis. (Isi. 41:8) Qassi 2 Hanidabaa Odiya 20:7ykka Abrahaami Xoossaa dabbo gidiyoogaa yootees. Ammanettida  asa gidida Abrahaamau Medhidaagaara mino dabbotay deˈanaadan oottidabay aybee? Mino dabbotay deˈanaadan oottiday Abrahaama ammanuwaa.—Doo. 15:6; Yaaqooba 2:21-23 nabbaba.

4 Abrahaama zare gidida, beni wode Israaˈeelatussi Yihooway koyro eta Aawanne eta dabbo. Gidoppe attin, eti banttassi Xoossaara deˈiya dabbotaa mooridoogee azzanttiyaaba. Hegaadan hanidoy, eti Yihooway gelido qaalan ammanettiyoogaa agido gishshataassa.

5, 6. (a) Yihooway ne dabbo gidiyoy aybiinee? (b) Nuna woygiya oyshata oychana koshshii?

5 Neeni kaseegaappe aaruwan Yihoowabaa tamaariyo wode, kaseegaappe aaruwan minttada an ammanettaasanne a siiqaasa. Xoossay neeni aara mata dabbotaa medhana danddayiyo, tumuppe deˈiyaagaa gidiyoogaa neeni erido wodiyaa hassaya. Addaamee azazettibeennaagaa gaasuwan nuuni ubbay nagarancha gididi yelettidoogaakka eradasa. Asaa naati ubbay Xoossaappe shaahettidoogaa akeekadasa. (Qol. 1:21) Qassi, saluwan deˈiya siiqiya nu Aaway nuuppe haaho gidennaagaanne nuuyyo qoppiyoogaa eradasa. Xoossay Yesuusa baggaara wozuwaa yarshshuwaa giigissidoogaa nuuni erido wodenne hegan ammanido wode aara dabbotiyoogaa doommida.

6 Nuuni eridobaa hassayiyo wode hagaadan giidi nuna oychana koshshees: ‘Tau Xoossaara deˈiya dabbotaa minttaydda deˈiyaanaa? Taani ta siiqo dabbuwaa Yihoowan keehippe ammanettiyaanaa, qassi a siiqiyoogee galla galla gujjiiddi deˈii?’ Beni wode Yihoowaara mata dabbotaa medhida haray Geedoona. A loˈˈo leemisuwaa kaallanau, haˈˈi ane abaa beˈoos.

YIHOOWAY “SARO XOOSSAA”

7-9. (a) Geedooni ba deˈuwan maalaalissiyaabaa ay beˈidee, qassi hegee Geedooni waananaadan oottidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Nuuni waanidi Yihoowa dabbo gidana danddayiyoo?

7 Geedooni Yihoowayyo oottidoy Israaˈeelati Hidoota Biittaa geli simmin keehi meto wodiyaana. Yihoowa kiitanchay Oofira giyoosan Geedoonakko yiidoogaa Daannata shemppo 6y yootees. He wode, shooro gidida Midiyaama asay Israaˈeelata keehippe yashissees. Hegaappe denddidaagan Geedooni awudiyan gidennan, ba kattaa sohuwaara qosana danddayiyo, woyne eessaa gumˈˈiyoosan qosettidi gisttiyaa qoxxees. Kiitanchay ayyo beettidi, a “mino olanchchau” gin Geedooni garamettidi, Israaˈeelata Gibxxeppe ashshida Yihooway haˈˈi eta maaddanaakkonne oychiis. Kiitanchay Medhidaagaa kalˈˈatidi, Yihooway tumuppe a maaddanaagaa Geedooni ammanettanaadan yootiis.

8 “Israa7eela Midiyaama asaa kushiyaappe” i waatidi ashshana danddayiyaakko Geedoona qofissiis. Yihooway ayyo, “Tumuppe taani nenaara gidana; issi asa shociyoogaadan, neeni Midiyaama asaa shocada xoonana” yaagiis. (Daan. 6:11-16) Haˈˈikka hegee waanidi hananaakko eranau koyidi gidennan aggenna, Geedooni malaata gidiyaaba beˈanau koyiis. Hegaadan haasayiyo wode Geedooni Yihooway deˈiyoogaa mule siribeennaagaa akeekite.

9 Hegaappe simmin hanidabay Geedoona ammanuwaa minttiis, qassi Xoossay au mata dabbo gidanaadan oottiis. Geedooni qumaa kattidi kiitanchaassi shiishshiis. Kiitanchay ba xamˈˈaa xeeran bochin qumay xuugettido wode, Geedooni kiitanchay Yihooway kiittin yiidoogaa eriis. Geedooni yayyidi, “Aayye7ana! Ubbaa Haariya GODAU, taani GODAA kiitanchchaa ta aifiyan be7aas!” yaagiis. (Daan. 6:17-22) He hanotay Geedooni Xoossaappe haakkanaadan oottidee? Akkay oottibeenna! Ubba i Xoossaakko shiiqanaadan oottiis. Hegan Geedooni Xoossaara sarotettan deˈiyoogaa akeekiis. Geedooni he sohuwan giigissido yarshshiyo sohuwaa ‘Yihooway Saro Xoossaa’ giidoogee hegaa bessees. (Daannata 6:23, 24 nabbaba.) Yihooway galla galla nuuyyo oottiyoobaa wotti dentti qoppiyo wode, i nuuyyo  tumu dabbo gidiyoogaa akeekoos. Nuuni aggennan akko woossiyo wode, nu saroy kaseegaappe gujjees, qassi aara deˈiya dabbotay kaseegaappe minnees.

YIHOOWA “DUNKKAANIYAA GELANAU BESSIYAAGEE OONEE?”

10. Mazamure 15:3, 5n odettidaagaadan nuuni Yihoowa dabbo gidana mala i nuuppe ay koyii?

10 Gidikkokka, Yihooway nu dabbo gidanaadan nuuni oottana bessiyaabay deˈees. Mazamure 15n qonccidaagaadan, nuuni ‘Yihoowa dunkkaaniyaa gelanau’ woykko a dabbo gidanau koshshiyaabaa xeelliyaagan Daawiti yexxiis. (Maz. 15:1) He koyettiyaabatuppe naaˈˈata ane beˈoos; hegeekka hara asa sunttaa moorennaagaanne oottiyo ubbaban ammanettida asa gidiyoogaa. Hegaara gayttidaagan, Daawiti Yihoowa dunkkaaniyaa geliya uray, “hara asa sunttaa moorennaagaa . . . xillo asa bolli wordduwaa markkattanau mattaayiyaa ekkennaagaa” yaagiis.—Maz. 15:3, 5.

11. Nuuni o sunttaanne moorennaadan naagettana bessiyoy aybissee?

11 Daawiti hara mazamuriyan, “Ne inxxarssai iitabaa haasayennaadan . . . teqqa” yaagiis. (Maz. 34:13) Ha zoriyaa oosuwan peeshshennan aggiyoogee, saluwan deˈiya nu geeshsha Aawaara deˈiya dabbotay moorettanaadan oottees. Haratu sunttaa mooriyoogee Yihoowayyo waanna morkke gidida Seexaanaa eeshsha. “Dabloosa” giya qaalay “sunttaa mooriyaagaa” giya birshshettay deˈiyo Giriike qaalaappe yiidaagaa. Nuuni haratubaa haasayiyo wode naagettiyoogee Yihoowaara mata dabbotan deˈanaadan maaddees. Ubba qassi gubaaˈiyan sunttettidaageeta xeelliyaagan hegaadan oottana koshshees.—Ibraawe 13:17; Yihudaa 8 nabbaba.

12, 13. (a) Nuuni ubbaban ammanettidaageeta gidana koshshiyoy aybissee? (b) Nuuni ammanettidaageeta gidiyoogee harata waatidi goˈˈana danddayii?

12 Yihoowa ashkkarati ammanettida asa gidiyoogan erettoosona. Kiitettida PHauloosi, “Nuuyyo Xoossaa woossite. Nuuni ubba wode lo77obaa oottanau koyiyo gishshau, nuna zoriya lo77o wozanai nuuyyo de7ees” yaagidi xaafiis. (Ibr. 13:18) Nuuni “ubba wode lo77obaa oottanau” woykko ubbaban ammanettidaageeta gidanau murttido gishshau, nu mala Kiristtaaneta cimmokko. Leemisuwau, nuussi oottanaadan eta qaxariyaaba gidikko, bessiyaagaadan eta oyqqana koshshees; qassi qanxxanau maayettido damoozaa qanxxana koshshees. Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshau, nu ootissiyoogeetuyyoonne ubba asau ammanettidaageeta gidana koshshees. Qassi nu mala Kiristtaanee qaxarin oottiyaaba gidikko, haratuugaappe dummabaa nuussi oottanaadan koyennaadan naagettana koshshees.

13 Yihoowa Markkati ammanettidaageeta gidiyoogau harati darotoo eta nashshoosona! Leemisuwau, issi gita dirijjitiyaa halaqay Yihoowa Markkati bantta qaalaa naagiyoogaa akeekiis. I, “Intte oottanau maayettido qaalaa ubbatoo naageeta” yaagiis. (Maz. 15:4) Hegaa mala eeshshay nuuni Yihoowaara dabbotaa minttidi deˈanaadan maaddees. Hegaa bollikka, hegee Saluwan deˈiya nuna siiqiya Aawaa bonchissees.

YIHOOWA DABBO GIDANAADAN HARATA MAADDITE

Yihoowa dabbo gidanaadan harata maaddoos (Mentto 14, 15 xeella)

14, 15. Harati Yihoowa dabbo gidanaadan haggaazuwan waatidi maaddana danddayiyoo?

14 Nuuni haggaazuwan haasayissiyo daroti Xoossay deˈiyoogaa geella ammaniyaaba gidikkokka, a bantta mata dabbodan xeellokkona. Eta waatidi maaddana danddayiyoo? Yesuusi sabbakanaadan naaˈˈa naaˈˈa oottidi ba erissiyo ashkkaratuppe 70ta kiittido wode yootido kaaletuwaa hassayite; i, “O keettanne intte geliyo wode koiroora, ‘Sarotettai ha keettaassi gido’ yaagite. Sarotettaa koyiya asi hegan de7ikko, sarotettan i de7ana; shin koyennan ixxikko, sarotettai inttekko simmana” yaagiis. (Luq. 10:5, 6) Nuuni  pashkki giidi haasayissiyo wode, asay tumaa siyanau koyana danddayees. Hegaadan oottiyoogee, nuna eqettiyaageeti bantta qofaa laammidi, hara wode tumaa siyanau koyanaadan maaddana danddayees.

15 Worddo haymaanootiyaa mintti kaalliya woy Geeshsha Maxaafaara maayettenna meeziyaa kaalliya ura demmiyo wode, ubbatoo pashkki giidi saruwan haasayissoos. Nu shiiquwaa yiya ubba asaa, ubba qassi ha alamiyan deˈiyaabay salettin nuuni goynniyo Xoossaabaa eranau koyiyaageeta ufayssan mokki ekkoos. “Geeshsha Maxaafay Asay Laamettanaadan Oottees” giya huuphe yohuwan hegaa mala asatu loˈˈo leemisoy darotoo kiyees.

NU MATA DABBUWAARA OOTTIYOOGAA

16. Nuuni Yihoowa dabbonne aara issippe oottiyaageeta geetettana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

16 Issippe oottiya asay darotoo mata lagge gidees. Bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppida ubbati a dabbo gidiyoonne ‘aara issippe oottiyo’ maataa demmidosona. (1 Qoronttoosa 3:9 nabbaba.) Nuuni sabbakiyo wodenne asay erissiyo ashkkara gidanaadan maaddiyo wode, saluwan deˈiya nu Aawau deˈiya ufayssiya eeshshaa loyttidi akeekoos. Nuuni mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaa polanaadan a ayyaanay waatidi maaddiyaakko akeekoos.

17. Gita shiiqotun giigiya ayyaanaabaa qumay Yihooway nu dabbuwaa gidiyoogaa waatidi qonccissii?

17 Nuuni erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa kaseegaappe aaruwan oottiyo wode, kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqoos. Leemisuwau, nuna eqettiyaageeta Yihooway ayba ogiyan teqqiyaakko akeekoos. Aadhida amarida layttatun hanidabaa qoppite. Yihooway nuna kaalettiyoogaa loyttidi beˈibookkonii? Ubbatoo giigiya kumi palahida ayyaanaabaa qumaykka maalaalissiyaaba. Gita shiiqotun siyiyo timirttee, nuna siiqiya Aaway nu metuwaanne nuuyyo koshshiyaabaa akeekiyoogaa qonccissees. Issi awuraajjaa shiiquwaa nashshidi issi keetta asay hagaadan giidi xaafiis: “Timirttee tumuppe nu wozanaa denttettiis. Yihooway nuna ubbaa keehippe siiqiyoogaanne nu deˈoy injjetanaadan koyiyoogaa akeekida.” Issi azinaynne machiyaa Jarmaneppe biidi Ayerlandden dumma Awuraajjaa shiiquwaa shiiqi simmidi yaani deˈiyaageeti loytti mokkido gishshau galatidosona; gujjidikka hagaadan giidosona: “SHin ubbaappe aaruwan nuuni galatiyoy Yihoowanne i sunttido Kawuwaa Yesuus Kiristtoosa. Eti nuuni tumu issippetettay deˈiyo a asaa bagga gidanaadan shoobbidosona. Nuuni issippetettaabaa coo haasayiyoogaa xalla gidennan, galla galla he issippetettan ufayttoos. Dablanen shiiqido dumma awuraajjaa shiiquwaara gayttidaagan nuuni beˈidobay, nu gita Xoossaayyo intte ubbaara issippe oottiyo alˈˈo maataa nuuni ubba wode hassayanaadan oottees.”

 DABBOTI ISSOY ISSUWAARA HAASAYOOSONA

18. Yihoowa haasayissiyoogaa xeelliyaagan nuna woygidi oychana danddayiyoo?

18 Issoy issuwaara loytti haasayiyo wode dabbotay minnees. Asay ha wodiyan, darotoo Intternneetiyaaninne silkkiyan kiitaa kiittiyoogee meeze gididaba. Gidoppe attin, hegaara gatti xeelliyo wode, nuuni nu mata dabbuwaa Yihoowaara ay keenaa haasayiyoo? I ‘woosaa siyiyaagaa’ gidiyoogee tuma. (Maz. 65:2) SHin nuuni aapputoo a haasayissiyoo?

19. Saluwan deˈiya nu Aawau nu wozanaabaa qonccissi yootanau metootiyaaba gidikko, nuna maaddiyaabi aybi deˈii?

19 Xoossaa ashkkaratuppe issoti issoti bantta wozanaabaa qonccissi yootanau metootoosona. SHin Yihooway nuuni woossiyo wode hegaadan oottanaadan koyees. (Maz. 119:145; Zil. 3:41) Nuuni nu wozanaabaa qonccissi yootanau metootiyaaba gidikkokka, hegaara gayttidaagan nuna maaddiyaabay deˈees. PHauloosi Roomen deˈiya Kiristtaanetuyyo hagaadan giidi xaafiis: “Nuuni Xoossaa waati woossanau bessiyaakko erokko; shin Geeshsha Ayyaanai ba huuphen asau haasayanau danddayettenna ooliyan nuuyyo gaannatees. Qassi asa wozanaa qoriya Xoossai, Geeshsha Ayyaanai i koyiyoogaadan, geeshshatuyyo gaannatiyo gishshau, Geeshsha Ayyaanaa qofai aibakko erees.” (Roo. 8:26, 27) Iyyooba, Mazamure, qassi Leemiso maxaafan deˈiyaagaa mala qofaa yereriyoogee nu wozanaabaa Yihoowayyo qonccissi yootanaadan maaddees.

20, 21. PHauloosi yootido, Piliphphisiyuusa 4:6, 7n deˈiya qofay nuna minttettiyoy aybiinee?

20 Nuna unˈˈissiyaabay gakkiyo wode, ayyaanay denttettin PHauloosi Piliphisiyuusan deˈiya Kiristtaaneta zorido, “Xoossaa intte woossiyo woosa ubban a keehi galatiiddi, inttena koshshiyaabaa ubbau woossiteppe attin, issibaukka hirggoppite” yaagiya zoriyaa oosuwan peeshshiyaageeta gidoos. Nuuyyo mata dabbuwaayyo hegaadan qonccissidi yootiyoogee nuuni minettanaadaaninne woppaa demmanaadan oottiyoogee qoncce; ayssi giikko, PHauloosi kaallidi, “Asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai intte wozanaanne intte qofaa Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara naagana” yaagiis. (Pili. 4:6, 7) Nu wozanaanne qofaa tumuppe naagiya, aybippenne aadhiya ‘Xoossaa sarotettaa’ ubba wode nashshiyaageeta gidoos.

Woosay nuuyyo Xoossaara deˈiya dabbotaa waatidi minttii? (Mentto 21 xeella)

21 Woosay nuuni Yihoowaara deˈiya dabbotaa minttanaadan maaddees. Yaatiyo gishshau, “ubba wode Xoossaa [woossiyaageeta]” gidoos. (1 Tas. 5:17) Ha xinaatee nuuyyo Xoossaara deˈiya alˈˈo dabbotaanne i kessido geeshshatettaa maarau azazettanau nuuni murttido qofaa minttanaadan amottoos. Qassi Yihooway tumuppe nu Aawaa, nu Xoossaanne nu dabbuwaa gidiyo gishshau, nuuni demmido anjjuwaa ane wodiyaa bazzidi wotti dentti qoppoos.