Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Usuppune 2014

 Nu Taarikiyaappe

100 Layttappe Kase Bessido Gita Ammanuwaa

100 Layttappe Kase Bessido Gita Ammanuwaa

Gita Ammanuwaa “Hagee ba huuphe ishaa Raasila gidennan, ishaa Raasila milatees!”—1914n “Pooto Diraamaa” beˈida uraa.

GEESHSHA MAXAAFAY Xoossaa Qaala gidiyoogaa asay ammananaadan “Meretaa Pooto Diraamaa” bessoosappe ha laytti 100 laytta gidiis. Lodda laamiyan ammaniyoogee, boriyoogeenne siriyoogee darotu ammanuwaa shugissido wodiyan ‘Pooto Diraamay’ Yihooway Medhidaagaa gidiyoogaa loytti qonccissiis.

Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu oosuwaa sintta xeera gididi kaalettiya, CHarles Tez Raasili, keehi loˈˈo ayfe demissiya ogiyan eesuwan Geeshsha Maxaafaa tumaa asau tamaarissanau danddayissiyaabaa darotoo qoppiiddi takkiis. Geeshsha Maxaafaa Tamaareti 30ppe dariya layttau xuufiyaa goˈettiiddi takkidosona. Haˈˈi ooratta ogiyaa, hegeekka silimaa bessanau qoppidosona.

SILIMAN WONGELIYAA YOOTYOOGAA

Cenggurssi baynna silimaa asay beˈiyoogaa doommidoy 1890 heeraana. Haymaanoote pilmiyaa 1903 doomettaa heeran Niyoorkke Sitin deˈiya issi woosa keettan bessidosona. Raasili 1912n xalidi “Pooto Diraamaa” giigissiyoogaa doommiyo wode silimaa goˈettiyoogee aahuwan erettiichibeenna. He hiillay Geeshsha Maxaafaa tumaa yootanau xuufiyaa goˈettiyoogaappe aaruwan maaddiyoogaa i akeekiis.

Hosppun saate ekkiya ‘Pooto Diraamaa’ asay oyddu shaahuwan beˈees; qassi loˈˈo cenggurssay deˈiyo uri Geeshsha Maxaafaappe giigida 96 haasayaa shiishshishin duuqqidoogee siyettees. Qassi beˈiyo wode muuziqaykka siyettees. Hiillancha ishantti, he duuqettida cenggurssaynne muuziqay, loˈˈiya misiliyan giigida Geeshsha Maxaafaa taarikiyaa bessiya silimaara issi kutti siyettanaadan oottoosona.

“Hagee xoolintteti merettido wodiyaappe biidi Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaroy polettiyo wodee gakkanaashin deˈiyaabaa ubbaa bessiyaaba.”—Firanssis Istuwart Barnnes, 1914n au layttay 14

Pilmiyau maaddiya issi issibatanne daro silaydeta hegaa mala oosuwaa oottiya dirijjetetuppe demmidosona. Pilaadelifiyan, Niyoorkken, Paariseeninne Londdenen deˈiya, misiliyaa medhiya gooba asati pilmiyaunne silaydiyau haniya misiliyaa heregaa bolli medhidosona. Beeteelen misiliyaa giigissiyo kifiliyan oottiyaageetikka daro misiliyaa medhidosona; daro baggi eti meqqida silaydiyaa gishshaa medhidosona. Harati giigissido pilmiyaa shammiyoogaa  xalla gidennan, Beeteele keettaa asaa yaratikka Niyoorkken Yonkerse katamaa matan Abrahaama, Yisaaqanne Abrahaami ba naˈaa yarshshennaadan teqqida kiitanchaa gididi oottidosona.—Doo. 22:9-12.

Hegaa bessiyoogan meezetidaageeti 3.2 kilo meetire keenaa aduqqiya pilimiyaa, duuqettida 26n haasayaanne 500 gidiya silaydiyaa issi kutti beˈanaadaaninne siyanaadan oottoosona

Raasila laggetuppe issoy, he hiillaa goˈettidi sabbakiyoogee “shaˈan qoodettiya asay Geeshsha Maxaafaa qofaa dosanaadan oottiyoogaanne haymaanootiyaa aassanau hanno gakkanau goˈettido ubbabaappe aadhiyaaba” gidiyoogaa gaazeexaa malabaa giigissiya asatuyyo yootiis. Ayyaanaabaa namisettida daro asau tumaa yootanau goˈettido he ooratta hiillaa haymaanootiyaa asttamaareti nashshidonaa? CHiikka, ubba Kiristtaane giyo haymaanootiyaa kaalettiya ubbati “Pooto Diraamaa” boridosona; issoti issoti ubba asay hegaa beˈenna mala geeman digganau malidosona. Issisan, woosa keettaa asttamaareti korinttee xayanaadan oottidosona.

Pilimiyaa beˈanau yiya asaa mokkiya, he heera gubaaˈiyaappe yiida michoti “Pooto Diraamaa” erissiya miilooniyan qoodettiya xuufiyaa asau gishidosona

Yesuusi naatettan deˈiyo wode bessiya, maayuwan wottiyo guutta misileekka imettiis. He misilee hegaa wottiya uri “sarotettaa naˈa” gidanaadan hassayissees

Gidikkokka, “Pooto Diraamaa” miishsha qanxxennan beˈanau he wode shiiqiyoosan asay walxxi giidi kumees. He wode Amarkkan galla galla 80 katamatun asay “Pooto Diraamaa” beˈees. Daro asay ‘haasayiya pilmiyaa’ he wode koyro beˈidi keehi garamettiis. Pilmiyaa oottiyo hiillan, eti kafo maray phuuphulle giddoppe leddan kiyishin, qassi kukkumida ciishshay ciyyishin beˈidosona. He wode saynisiyaa eraa goˈettidi oottidobay Yihoowayyo deˈiya maalaalissiya aadhida eratettaa loytti qonccissiis. Doomettan qonccidaagaadan, beˈiya asatuppe issoy Ishaa Raasili “Pooto Diraamaa” erissiyo wode siliman beˈidi, “ba huuphe ishaa Raasila gidennan, ishaa Raasila” milatiya asa beˈidabadan qoppiis.

GEESHSHA MAXAAFAA TAMAARISSANAU KEEHI GOˈˈIIS

“Pooto Diraamaa” asay koyro beˈidoy Ichashe 11, 1914n, eti he wode shammido Niyoork Siti kataman deˈiya tiyaatiriyaa beˈiyo ha loˈˈiya sohuwaana

Pilmiyaa erancha gidida Tim Dirkkis giyo bitanee “Pooto Diraamay issi kutti cenggurssaa, qaaxxiya pilimiyaanne keehi loˈˈiya misiliyaa koyro siyidonne beˈido waannatiya silimaa” gidiyoogaa yootiis. ‘Pooto Diraamaappe’ kase giigida pilimetun he hiillaappe amaridaagaa goˈettidoba gidikkokka, he hiillaa ubbaa issi kutti goˈettibookkona; ubba qassi Geeshsha Maxaafan deˈiya qofaa qonccissanau goˈettibookkona. Qassi he pilimeta beˈida asay daro gidenna. SHin “Pooto Diraamaa” koyro issi laytta xallan Huuphessa Amarkkan, Awurooppan, Awusttiraaliyaaninne Niyuzilandden muleera uddufun miiloone gidiya asay beˈiis!

“Pooto Diraamaa” asay koyro beˈidoy Ichashe 11, 1914n Niyoorkke Siti katamaana. Hegaappe laappun aginay aadhi simmin wolqqaama bashshaa kaalettida Koyro Alamiyaa Olay denddiis. SHin alame yuushuwan deˈiya daro asay Xoossaa Kawotettay ehiyo anjjuwaa qoncciyan bessiya “Pooto Diraamaa” beˈidi appe minttettuwaa demmanau shiiqiyoogaa aggibeenna. ‘Pooto Diraamay’ 1914n he wode deˈiya aybippenne aaruwan keehi muruta gididaba.

“Pooto Diraamaa” kumetta Huuphessa Amarkkan bessiya laatamu citay giigiis