Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2014

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Koyro xeetu layttan Ayhudati Masiyaa ‘naaganaadan’ oottidabay aybee?

Xammaqiya Yohaannisa wode, “Asai Godai tiyido Kiristtoosa naagiiddinne Yohaannisabaa bantta wozanaa giddon qoppiiddi, ‘Hagee Kiristtoosa gidennan aggenna’” yaagiis. (Luq. 3:15) Ayhudati Masee he wode yaanaagaa naagidoy aybissee? Hegau daro gaasoy deˈees.

Yesuusi yeletti simmin, Yihoowa kiitanchay Beetaliheeme heeran dembban bantta dorssaa heemmiyaageetuyyo qoncciis. Kiitanchay, “Hachchi Godai Kiristtoosi, ashshiyaagee Daawita kataman [yelettiis]” yaagiis. (Luq. 2:8-11) Hegaappe simmin, he kiitanchchaara “daro saluwaa kiitanchchati kiyidi beettidosona. Xoossaa galatiiddi, * ‘Salo ubbaappe bolla saluwan de7iya Xoossaassi bonchchoi gido. Sa7an a ufaissiya asaassi sarotettai gido’ yaagidosona.”—Luq. 2:13, 14.

Kiitanchay yootidobay dorssaa heemmiya ashkke asata keehippe denttettidoogee qoncce. Eti sohuwaara denddidi Beetaliheeme biidi, yan Yooseefa, Mayraamonne gacino naˈaa Yesuusa demmidi, “eti be7ido kiitanchchai ha guutta na7aabaa etassi odidoogaa erissidosona.” Hegaappe denddidaagan, “hegaa siyida ubbai dorssaa heemmiyaageeti odido yohuwan garamettiis.” (Luq. 2:17, 18) “Hegaa siyida ubbay” giya qofay henttanchati Yooseefanne Mayraami xallaassa gidennan haratussikka yootidoogaa bessees. Hegaappe simmin, henttanchati “etassi kiitanchchai yootidoogaadan hanin, siyido ubbaa gishshaunne, be7ido ubbaa gishshau, Xoossaa galatiiddinne bonchchiiddi simmidosona.” (Luq. 2:20) He henttanchati Kiristtoosabaa siyido loˈˈobaa haratussi yootennan coˈˈu gibookkona!

Mayraama Muuse Higgee azaziyoogaadan ba bayra naˈaa Yihoowa sinttan shiishshanau Yerusalaame efiido wode, hananabaa yootiya Haanna “Xoossaa galataasu. Qassi Xoossai Yerusalaame wozin be7ana yaagidi naagiya asaa ubbau na7aabaa odaasu.” (Luq. 2:36-38; Kes. 13:12) Yaatiyo gishshau, Masee qonccidoogaa daro asay siyiis.

Guyyeppe, “xoolinttiyaa paidiya asati arshsho baggappe Yerusalaame yiidi, ‘Aihuda kawo gidanau yelettida na7ai awan de7ii? Aissi giikko, nuuni arshsho baggaara kiyida a xoolinttiyaa be7idi, ayyo goinnanau yiida’ yaagidi oychchidosona.” (Maa. 2:1, 2) “Kawoi Heeroodisi, hegaa siyidi dagammiis; Yerusalaamen de7iya asai ubbaikka dagammiis. Heeroodisi qeese halaqata ubbatanne higgiyaa tamaarissiyaageeta xeesidi, ‘Kiristtoosi awan yelettanddeeshsha?’ yaagidi oichchiis.”   (Maa. 2:3, 4) Yaatiyo gishshau, yaana geetettida Masee yiidoogaa keehi daro asay siyiis! *

Qommoora beˈido Luqaasa 3:15y Xammaqiya Yohaannisa issi issi Ayhudati Kiristtoosa gidennan aggenna giidi qoppidoogaa yootees. Gidoppe attin, Yohaannisi, “Taappe guyyeera yiyaagee, inttena Geeshsha Ayyaanaaninne taman xammaqana. I taappe daro minnees; taani harai atto a caammaa tookkanaukka bessikke” yaagidi, he qofay likke gidennaagaa qonccissiis. (Maa. 3:11) Yohaannisi ashkketettan giidobay asay Masiyaa mintti naaganaadan oottidoogee qoncce.

Koyro xeetu layttan deˈida Ayhudati, Daaneela 9:24-27n deˈiya 70too 7 layttaa hiraagan qonccida wodiyaa qoodidi Masee yiyo wodiyaa naagidonaashsha? Hegaadan gidana danddayikkokka, hegan eridosona gaana danddayettenna. Yesuusi saˈan deˈido wode 70too 7 layttaa xeelliyaagan issoy issuwaara maayettenna daro qofay deˈees; qassi augeenne nuuni ha wodiyan akeekidoogaa mala gidenna. *

Ayhuda haymaanootiyaappe shaahettida, daro asay malakuse giidi qoppiyo Eessenaaweti 490 layttaa wurssettan naaˈˈu Maseti yaana giidi tamaarissidosona; shin eti Daaneela hiraagan deˈiya qofaa goˈettidi hegaadan giidaakkonne erana danddayettenna. Eti hegaadan qoodidaba gidiyaakkokka, asaappe shaahettidi deˈiya hegaa mala asatu qofaa ubba Ayhudati kaallidosona giidi qoppanau danddayettenna.

Naaˈˈantto xeetu layttaa M.Ln, issi issi Ayhudati 70too 7 layttay 607n K.K. beetamaqidasee koyro xayido wodiyaappe doommidi, 70 M.Ln, naaˈˈantto xayido wodiyaa gakkanaashin deˈiya wode giidi qoppoosona; harati qassi he hiraagaa poloy naaˈˈantto xeetu layttaa K.K. Maqaabeti deˈido wodiyaara gayttidabadan qoppoosona. Yaatiyo gishshau, he wode 70too 7 layttaa qoodido ogee issuwaagee haraagaara maayettenna.

Koyro xeetu layttan K.K. 70too 7 layttay wuriyo wodiyaa loyttidi akeekidaba gidiyaakko, kiitettidaageeti, qassi koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti Yesuus Kiristtoosi qaalaa gelido Mase gidiyoogau hegaa naqaasha oottidi yootana shin giidi issoti issoti qoppana danddayoosona. SHin, beni wode Kiristtaaneti hegaadan oottidoogaa bessiyaabi baawa.

Hegaara gayttidaagan akeekana bessiya harabaykka deˈees. Wonggeliyaa xaafidaageeti Doomettaabaappe Milkkiyaasa gakkanaashin deˈiya hiraagatuppe issoy issoy Yesuus Kiristtoosa bolli polettidoogaa darotoo qonccissidosona. (Maa. 1:22, 23; 2:13-15; 4:13-16) Gidoppe attin, etappe issoynne 70too 7 layttaa xeelliyaagan odettida hiraagaa Yesuusi saˈan qonccido wodiyaara gattenna.

Xaaxi waaxi xeelliyo wode, 70too 7 layttaa xeelliyaagan odettida hiraagaa Yesuusi saˈan deˈiyo wode asay loytti akeekidaba milatenna. Gidikkokka, asay Masiyaa naaganaadan oottida hara gaasuwaa Wonggeliyaa maxaafay yootees.

^ MENT. 4 Geeshsha Maxaafay kiitanchati yexxidoy Yesuusi yelettido gishshataassa gidiyoogaa yootenna.

^ MENT. 7 Nuuni, “Xoolinttiyaa qoodiyaageeti arshsho baggan he ‘xoolinttiyaa’ beˈidoogaa ‘Ayhuda kawoy’ yelettidoogaara gattidoy aybissee?” yaagidi oychana danddayoos. Eti Israaˈeela biittaara kanttiyo wode Yesuusi yelettidoogaa siyidonaashshaa?

^ MENT. 9 Ha wodiyan nuuni 70too 7 layttaa xeelliyaagan akeekidobaa, Daaneela Hiraagaa Akeekan Qoppa! (Amaarattuwaa) yaagiya maxaafaa shemppo 11 xeella.