Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Usuppune 2014

Bonchettida Kawuwaa—Kiristtoosa Sabbite!

Bonchettida Kawuwaa—Kiristtoosa Sabbite!

“Olettada xoonanau, ne gitatettaa bessaidda, piriixa.”—MAZ. 45:4.

1, 2. Mazamure 45n odettidabaa nuuni erana koshshiyoy aybissee?

BONCHETTIDA kawoy tumatettaa gishshaunne xillotettaa gishshau piriixees; qassi ba morkketa xoonanau adaraasees. I ba morkketa muleera xooni simmidi, issi loˈˈiya machiyo ekkana. Kawoy yiya yeleta ubban hassayettananne sabettana. Mazamure 45 waanna qofay hegaa.

2 Gidikkokka, Mazamure 45n odettidabay wurssettay loˈˈo gidido ufayssiya taarikeppe aaruwan maaddiyaaba. Hegan odettidabay nunakka goˈˈiyaaba. Hegee nuna ha wodiyaankka sinttappekka goˈˈiyaaba. Yaatiyo gishshau, ane ha mazamuriyaa akeekan loytti pilggoos.

“TA WOZANAI LO77O QOFAA PULTTEES”

3, 4. (a) Nuna qofissiya ‘loˈˈobay’ aybee, qassi hegee nu wozanaa waatidi denttettana danddayii? (b) Nuuni ‘kawuwaabaa yexxiyoy’ ayba ogiyaanee, qassi nu inxxarssay xaafiya asa biiriyaa mala gidiyoy aybiinee?

3 Mazamure 45:1 nabbaba. Mazamuraawiyaa wozanaa denttettidi loˈˈo qofaa ‘pulttanaadan’ oottida ‘loˈˈobay’ kawuwaabaa. Ha hanotay mazamuraawiyaa wozanay ufayssan poocu gaanaadaaninne a inxxarssay “lo77o xaafiya asa biiriyaa mala” gidanaadan oottiis.

 4 Nubaashin woygana danddayettii? Mase Kawotettaabaa mishiraachoy nu wozanaa denttettiya loˈˈoba. Kawotettaa mishiraachoy 1914n ‘loˈˈoba’ woykko ufayssiyaaba gidiis. He wodeppe doommidi odettiya mishiraachoy sinttappe yaana Kawotettaabaa gidennan, haˈˈi saluwan haariiddi deˈiya kawotettaabaa. Hegee “asa ubbau markka gidana mala” nuuni “sa7a ubban” sabbakiyo ‘Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa.’ (Maa. 24:14) Kawotettaa mishiraachoy nu wozanaa denttettii? Kawotettaabaa mishiraachuwaa mishettidi sabbakiyoo? Mazamuraawiyaagaadan nuunikka nu Kawuwaa Yesuus Kiristtoosabaa ‘yexxoos.’ I Mase Kawotettan saluwan araatan uttida Kawo gidiyoogaa awaajjoos. Hegaa bollikka, deriyaa haariyaageetinne haarettiyaageeti ubbay au haarettanaadan shoobboos. (Maz. 2:1, 2, 4, 12) Nu inxxarssay “lo77o xaafiya asa biiriyaa mala” gidin, sabbakiyo wode Xoossaa Qaalaa loyttidi goˈettoos.

Nu Kawuwaa, Yesuus Kiristtoosabaa mishiraachuwaa ufayssan awaajjoos

KAWUWAA DOONAAPPE KEHA “HAASAYAI” KIYEES

5. (a) Yesuusi “malanchcha” gididoy ayba ogetuunee? (b) Kawuwaa doonaappe keha “haasayai” kiyidoy aybiinee, qassi nuuni a leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo?

5 Mazamure 45:2 nabbaba. Geeshsha Maxaafay Yesuusa meraabaa yootenna. Polo asa gidiyo gishshau, i “malanchcha” gidiyoogee qoncce. Gidoppe attin, i keehippe malancha gidiyoy Yihoowayyo ammanettidaagaa giyoogaananne suure gididi deˈiyoogaana. Hegaa bollikka, Yesuusi Kawotettaa mishiraachuwaa keha qaalan yootiis. (Luq. 4:22; Yoh. 7:46) Nuuni sabbakiyo wode a leemisuwaa kaallidi asaa wozanaa denttettiya qaalaa goˈettanau baaxetiyoo?—Qol. 4:6.

6. Xoossay Yesuusa waatidi ‘merinau’ anjjidee?

6 Yesuusi wozanappe Xoossau aqido gishshau, Yihooway i saˈan haggaaziyo wode anjjiis; qassi yarshsho gididi hayqqi simmin a woytiis. Kiitettida PHauloosi hagaadan giidi xaafiis: “[Yesuusi] bana kaushshiis; haiquwau, ubba harai atto, masqqaliyaa bolla haiquwaukka azazettiis. Hegaa gishshau, Xoossai a keehi Xoqqu xoqqu oottiis; qassi suntta ubbaappekka aadhdhiya xoqqa sunttaa ayyo immiis. Hegaa gishshau, saluwaaninne sa7an sa7aappe garssan de7iya ubbai Yesuusa sunttaa bonchchanau gulbbatana. Qassi asai ubbai Yesuus Kiristtoosa Goda yaagidi, Xoossaa Aawaa bonchchuwau markkattana.” (Pili. 2:8-11) Yihooway Yesuusau hayqqenna deˈuwaa immidi a hayquwaappe denttiyoogan ‘merinau’ anjjiis.—Roo. 6:9.

XOOSSAY KAWUWAA A ‘LAGGETUPPE’ GITAYIIS

7. Xoossay Yesuusa a ‘laggetuppe’ gitayidi tiyidoy ayba ogetuunee?

7 Mazamure 45:6, 7 nabbaba. Yesuusi xillotettaa keehippe siiqiyo gishshaunne ba Aawaa Yihoowa bonchissennabaa aybanne ixxiyo gishshau, Yihooway i Mase Kawotettaa Kawo gidanaadan tiyiis. Xoossay Yesuusa a “laggetuppekka,” hegeetikka Daawita zare gidida Yihuuda kawotuppe aattidi, “ufaissaa zaitiyaa” tiyiis. Waanidi hegaadan hanidee? Koyruwan,  Yesuusa tiyiday Yihoowa. Qassi, Yihooway a Kawonne Qeese Ubbatu Halaqa oottidi tiyiis. (Maz. 2:2; Ibr. 5:5, 6) Hegaa bollikka, Yihooway Yesuusa tiyidoy zaytiyaana gidennan geeshsha ayyaanaana; qassi i saˈan uttidi gidennan saluwan uttidi haarana.

8. Yesuusa ‘kawotaa araatay Xoossaa’ gaana danddayiyoy aybiinee, qassi i xillotettan haariyoogaa nuuni ammanettana danddayiyoy aybissee?

8 Yihooway saluwan 1914n ba Mase Kawotettaa Kawo oottidi ba Naˈaa sunttiis. ‘A kawotaa xamˈˈay suuretettaa xamˈˈaa’; yaatiyo gishshau, a haaroy xillotettay kumidoogaanne asa asappe shaakkennaagaa gidiyoogee qoncce. ‘A kawotaa araatay Xoossaa’ gidiyo gishshau, i haariyoogee bessiyaaba. Hegaa giyoogee kawotettaa essidaagee Yihoowa giyoogaa. Hegaa bollikka, Yesuusa “kawotaa araatai meri merinau de7ees.” Xoossay sunttido hegaa mala wolqqaama Kawuwaa kaaletuwan Yihoowayyo oottiyoogan ceeqettekketii?

KAWOY ‘BA BISUWAA GIXXIIS’

9, 10. (a) Kiristtoosi ba bisuwaa gixxidoy awudee, qassi hegaa sohuwaara waatidi goˈettidee? (b) Yesuusi sinttappe ba bisuwaa waatidi goˈettanee?

9 Mazamure 45:3 nabbaba. Yihooway Kawoy ‘ba bisuwaa ba xeessan gixxanaadan’ azaziis; yaatiyo gishshau, Yesuusi Yihoowa haaruwaa eqettiya ubbata olanaadaaninne Yihoowa pirddaa eta bolli ehanaadan au maatay imettiis. (Maz. 110:2) Kiristtoosi olan xoonettenna Kawo gidiyo gishshau, “Wolqqaama kawuwau” geetettiis. I ba bisuwaa gixxidoy 1914na; he wode Seexaanaanne daydanttata xoonidi eta duge saˈau oliis.—Ajj. 12:7-9.

10 Hegee Kawoy xooniiddi piriixiyoogau doometta. I biron ba ‘xoonuwaa’ polana. (Ajj. 6:2) Yihoowa pirdday ha saˈan deˈiya Seexaanaa alamiyaa ubbaa bolli yaana bessees, qassi Seexaanaynne daydanttati qashettana bessees. Koyro, ha alamiyan deˈiya worddo haymaanootiyaa ubbaa xaaxa waaxa oyqqida Gita Baabiloona xayana. Ha iita “shaaramuxiyo” xayssanaadan Yihooway alamiyaa haariyaageeta goˈettana. (Ajj. 17:16, 17) Hegaappe simmin, Olancha Kawoy Seexaanaa haaruwaa xayssana. ‘Ciimma ollaa kiitanchaa’ geetettida Kiristtoosi, Seexaanaanne daydanttata cimma ollan yeggidi ba xoonuwaa polana. (Ajj. 9:1, 11; 20:1-3) Ha ufayssiya hanotay Mazamure 45n waanidi kaseti odettidaakko ane beˈoos.

KAWOY ‘TUMATETTAA GISHSHAU’ PIRIIXEES

11. Kiristtoosi waatidi ‘tumatettaa gishshau’ piriixii?

11 Mazamure 45:4 nabbaba. Olancha Kawoy olettiyoy ba haaruwaa aassanaassanne asaa haaranaassa gidenna. I xillotetta olaa olettiyoy keehi gitabaassa. I “tumatettaa, ashkketettaanne xillotettaa gishshaa” piriixees. Ubbabaa haarana bessiyay Yihoowa gidiyoogaa qonccissiya tumay exatana bessiyo waannaba. Seexaanay Yihoowa bolli makkalido wode, I haarana bessenna giidi eqettiis. He wodeppe doommidi, daydanttatinne asaa naati ha gita tumaa eqettidosona. Yihooway tiyido Kawoy, ubbabaa haariyo maatay Yihoowaagaa gidiyo tumaa merinau qonccissanau piriixiyo wodee haˈˈi gakkiis.

12. Kawoy ‘ashkketettaa gishshau’ piriixiyoy ayba ogiyaanee?

12 Kawoy ‘ashkketettaa gishshaukka’ piriixees. I Xoossaassi mexi issi Naˈaa; ashkke gidiyoogaaninne ba Aawaa maatau ammanettidi haarettiyoogan keehi loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis. (Isi. 50:4, 5; Yoh. 5:19) Kawuwaayyo ammanettidi haarettiya ubbati a leemisuwaa kaallananne ubbaban  Yihoowa maatau ashkketettan haarettana bessees. Yihooway ehanau qaalaa gelido ooratta alamiyan deˈanaageeti hegaadan oottiyaageetu xalla.—Zak. 14:16, 17.

13. Kiristtoosi ‘xillotettaa gishshau’ waanidi piriixii?

13 Kiristtoosi ‘xillotettaa gishshaukka’ piriixees. Kawoy exatiyo xillotettay ‘Xoossaa xillotettaa’; hegee likke woy likke gidennabaa xeelliyaagan Yihooway kessido maaraa. (Roo. 3:21; Zaa. 32:4) Kawuwaa Yesuus Kiristtoosa xeelliyaagan Isiyaasi kasetidi, “Kawoi xillotettan kawotana” yaagiis. (Isi. 32:1) Yesuusa haaroy ‘xilloy deˈana,’ qaalaa gelido “ooratta saluwaanne ooratta sa7aa” ehaana. (2 PHe. 3:13) He ooratta alamiyan deˈana ubbay Yihooway kessido maaraadan deˈana bessees.—Isi. 11:1-5.

KAWOY “MAALAALISSIYAABAA” OOTTEES

14. Yesuusa ushacha kushee waatidi “maalaalissiyaabaa” oottanee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

14 Kawoy piriixiyo wode ba bisuwaa ba xeessan gixxi uttiis. (Maz. 45:3) SHin i ba bisuwaa shoddidi ushacha kushiyan oyqqiyo wodee gakkiis. Mazamuraawee kasetidi, “Ne ushachcha kushee maalaalissiyaabaa besso” yaagiis. (Maz. 45:4) Yesuus Kiristtoosi Armmageedoona olan Yihoowa pirddaa ehaanau piriixiyo wode, ba morkketu bolli “maalaalissiyaabaa” oottana. I Seexaanaa alamiyaa xayssanau ay goˈettanaakko nuuni erokko. SHin hegee Kawuwau haarettanaadan Xoossay yootidobaa siyennan ixxida, ha saˈan deˈiyaageeti yashshaa kokkoranaadan oottana. (Mazamure 2:11, 12 nabbaba.) Yesuusi wurssetta wodiyaa xeelliyaagan yootido hiraagan, “Asai sa7aa bolli yaanabaa ubbaa naagiiddi, yashshan daafurana; aissi giikko, saluwan de7iya wolqqati qaaxxana” yaagiis. Gujjidikka, “Asa Na7ai, wolqqaaranne gita bonchchuwaara shaara giddoora yiishin, eti be7ana” yaagiis.—Luq. 21:26, 27.

15, 16. Olaa wode Kiristtoosa kaalliya “wotaaddarati” oonee?

15 Kawoy “wolqqaaranne gita bonchchuwaara” yaanaagaa Ajjuutaa maxaafay hagaadan giidi qonccissees: “Saloi dooyettidaagaa taani be7aas. Hegan bootta parai de7ees; he paraa toggidaagaa Ammanettiyaagaanne Tumanchchaa giidi xeegettees. Toggidaagee xillotettan pirddeesinne ba olaakka olettees. Saluwaa wotaaddarati bootta geeshsha liinuwaa giyo kiriyan dadettida maayuwaa maayidi, bootta parata toggidi, a geeduwaa kaalloosona. Asa zareta i dechchana qara bisoi a doonaappe kiyees. Birata dullan asaa i haarana. Ubbaappe Wolqqaama Xoossaa hanqquwaa eessai buulettiyoosan woine aifiyaa i gum77ana.”—Ajj. 19:11, 14, 15.

16 Olan Kiristtoosa geeduwaa kaallidi, aara issippe olettana saluwaa “wotaaddarati” oonee? Yesuusi koyro ba bisuwaa gixxidi Seexaanaanne daydanttata saluwaappe duge oliyo wode, ‘a kiitanchati’ aara issippe olettidosona. (Ajj. 12:7-9) Armmageedoona olaa wodekka Kiristtoosa wotaaddaratu giddon geeshsha kiitanchati deˈana giidi qoppiyoogee bessiyaaba. A wotaaddaratu giddon harati deˈanee? Yesuusi ayyaanan tiyettida ba ishatussi hagaadan giis: “Xoonidaagaayyoonne wurssettai gakkanaassi ta oosuwaa naagidaagaayyo, asa zare ubbaa haarana mala, taani ta Aawaappe ekkido maataa malaa ayyo immana; i eta birata dullan haarananne urqqa miishsha menttiyoogaadan menttana.” (Ajj. 2:26, 27) Yesuusa wotaaddaratu giddon saluwan bantta woytuwaa ekkanau deˈiya, ayyaanan tiyettida a ishanttikka deˈoosona.  Ayyaanan tiyettida aara haariyaageeti, i kawotettata birata xamˈˈan heemmidi “maalaalissiyaabaa” oottiyo wode a miyyiyan eqqana.

KAWOY BA XOONUWAA POLEES

17. (a) Kiristtoosi toggido bootta paray aybau leemisoo? (b) Bisoynne wonddafee shin aybau leemisoo?

17 Mazamure 45:5 nabbaba. Kawoy bootta paraa toggiis; bootta paray he olay Yihoowa xeelan geeshshanne xillo gidiyoogau leemiso. (Ajj. 6:2; 19:11) I bisuwaa xalla gidennan wonddafiyaakka oyqqiis. Xiqisee hagaadan gees: “Taani issi bootta paraa be7aas. He paraa toggidaagee wonddafiyaa oiqqiis; qassi ayyo akiliilee imettiis. Olaa i xooniiddinne qassikka xoonanau kiyiis.” Bisoynne wonddafee Kiristtoosi ba morkketa xayssanau goˈettiyoobau leemiso.

Kafoti biittaa geeshshanaadan xeesettana (Mentto 18 xeella)

18. Kiristtoosa “zubbeti” waanidi “qara” gidanee?

18 Mazamuraawee Kawuwaa ‘zubbeti qara gidiyoogaa, a morkketu wozana ayfiyaa caddiyoogaanne’ asay ‘a gediyan kunddanaadan oottiyoogaa’ kasetidi yootiis. Hayqqidaageetu ahay saˈan ubbasan deˈana. Ermmaasa hiraagay, “GODAI woridoogeetu ahai, biittaa bollan ha gaxaappe hini gaxaa gakkanau laalettana” yaagees. (Erm. 25:33) Hegaa mala hara hiraagay hagaadan gees: “Hegaappe guyyiyan, taani issi kiitanchchai awan eqqidaagaa be7aas. He kiitanchchai saluwan xoqqidi paalliya kafo ubbatuyyo ba qaalaa xoqqu oottidi, ‘Haa yiite. Xoossaa kahuwaayyo issisaa shiiqite. Yiidi kawotu ashuwaa, shaalaqatu ashuwaanne wotaaddaratu ashuwaa miite; paratu ashuwaanne parata toggidaageetu ashuwaakka miite; qassi asa ubbaa ashuwaa ailliyaagaanne goqaagaa, xoqqaagaanne ziqqaagaa miite’ yaagiis.”—Ajj. 19:17, 18.

19. Kiristtoosi waati ‘xoonanee,’ qassi waatidi ba xoonuwaa polanee?

19 Kiristtoosi ha saˈan deˈiya Seexaanaa iita alamiyaa xayssi simmidi ‘ba gitatettan’ ‘xoonana.’ (Maz. 45:4) I Seexaanaanne daydanttata SHaˈu Layttaa Haaruwaa wode ubban ciimma ollan yeggidi ba xoonuwaa polana. (Ajj. 20:2, 3) Dabloosinne a kiitanchati aybanne oottana danddayenna hanotan deˈana; saˈaa bollan deˈiya asay eta qohuwaappe naxa kiyidi, xooniya bonchettida Kawuwau kumetta hanotan haarettidi deˈana. Gidoppe attin, eti kumetta biittay wodiyaappe wodiyan gannate gidin beˈanaappe kase, bantta Kawuwaaranne saluwan aara haariyaageetuura ufayttanaadan oottiya harabay deˈees. He ufayssiyaabaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.