Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Ichashe 2014

“Ne Kawotettai Yo”— Awude Yaanee?

“Ne Kawotettai Yo”— Awude Yaanee?

“Intte he ubbabaa be7iyo wode, i matattidi pengge shiiqidoogaa erite.”MAA. 24:33.

1, 2. (a) Asay qooqe mala gidanaadan oottana danddayiyaabay aybee? (b) Xoossaa Kawotettaabaa nuuni ay eriyoo?

ISSIBAA beˈida asay hassayiyoobay darotoo dumma dumma gidiyoogaa akeekennan aggakka. Hegaadankka, issi uri marammaretti simmidi dottoree bau yootidobaa loytti hassayanau metootana danddayees. Woy qassi issi uri qulppee woy manaaxxiree ba matan deˈishin demmanau metootennan waayi aggana. Hegaadan haniyoy aybissee? Nuuni issi kutti darobaa oottanau maliyo wode qooqe mala gidiyoogaa eranchati yootoosona. Nu guuggee issitoo loytti qoppana danddayiyoy issibaa xallaa gidennan aggenna.

2 Ha wodiyan alamiyan haniyaabaa xeelliyaagan daro asay hegaadan qooqe mala. Eti 1914ppe haa simmin alamee keehi laamettidoogaa maayana danddayoosona; shin hegee aybissi haniyaakko akeekokkona. Nuuni Geeshsha Maxaafaa tamaare gidiyoogaadan, Yesuusi 1914n saluwan Kawo gidido wode Xoossaa Kawotettay yiidoogaa eroos. SHin, “Ne kawotettai yo; ne shenee saluwan hanidoogaadan, sa7ankka hano” yaagiya woosay muleera polettichibeenna. (Maa. 6:10) Ha iita alamee xayiyo wode ha woosay muleera polettana. Xoossaa shenee saluwan  haniiddi deˈiyoogaadan saˈankka hananay he wode.

3. Xoossaa Qaalaa xannaˈiyoogee nuuni ay akeekanaadan maaddii?

3 Nuuni Xoossaa Qaalaa ubbatoo xannaˈiyo gishshau, he hiraagay ha wodiyan polettiiddi deˈiyoogaa akeekana danddayoos. Hegee daro asaagaappe keehi dumma! Eti bantta deˈuwaunne harabau bichaariyo gishshau, Kiristtoosi 1914ppe doommidi haariyoogaanne mata wode Xoossaa pirddaa pirddanaagaa qonccissiya naqaashaa xaasayidi xeelloosona. ‘Ha alamiyaa xayoy keehi matattidoogaanne haniiddi deˈiyaabay hegaa qonccissiyoogaa haˈˈikka ammaniyaanaa?’ yaagada nena oycha. Neeni Yihoowa Markka gididoy mata wode gidikkokka, neeni ubbatoo qoppiyoy aybee? Neeni ha oyshau zaariyoobay ayba gidikkonne, Xoossaa shenee ha saˈan mata wode polettanaagaa nuuni eranaadan maaddiya heezzu waanna gaasota ane beˈoos.

PARAASATI QONCCIYAA KIYIDOSONA

4, 5. (a) Yesuusi 1914ppe doommidi ay oottii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Heezzu paraasati aybau leemisoo, qassi ha hiraagay waanidi polettidee?

4 Bootta paraa toggidabadan qonccida Yesuus Kiristtoosi 1914n saluwan kallachaa goxxiis. Sohuwaara i Seexaanaa iita siraataa muleera xoonanau kiyiis. (Ajjuutaa 6:1, 2 nabbaba.) Ajjuutaa shemppo 6n leemisuwan qonccida hiraagay Xoossaa Kawotettay eqqi simmin alamiyaa hanotay iitanaagaa, hegeekka olay, koshay, wurssiya harggeenne woriya harabay eesuwan dari dari baanaagaa qoppanaadan oottees. Heezzu paraasati Yesuus Kiristtoosa geeduwaa kaallidi kiyidoogee he hanotaa qonccissees.—Ajj. 6:3-8.

5 Asaa naati alame yuushuwan hashetidi issippetettan oottanau qaalaa gelikkonne, kasetidi odettidaagaadan ‘saˈan olay denddiis,’ woykko sarotettay xayiis. Alamiyan mata wode haniyaabay qonccissiyoogaadan, Koyro Alamiyaa Olay wolqqaama olatussi doometta geetettana danddayees. Qassi 1914ppe haa simmin ikkonoomeenne saynisee keehi diccidaba gidikkonne, koshay alamiyaa hirggissiyoogaa aggibeenna. Hegaa bollikka, bosha qommo ubbay, meretay gattiyo daafabaynne wurssiya harggee layttan layttan miilooniyan qoodettiyaageeta woriiddi deˈees. Hageeti kaseegaappe yaa iitidosona; yaa daridosona; qassi awudeegaappenne aaruwan daro asaa woroosona. Hagee haniyoy aybissakko akeekay?

Paraasati kiyido gishshau, alamiyaa hanotay yaa iiti iiti bees (Mentto 4, 5 xeella)

6. Geeshsha Maxaafaa hiraagay polettidoogaa akeekidaageeti oonee, qassi hegee eti waatanaadan denttettidee?

6 Koyro Alamiyaa Olaynne Isppaanish infiluwenzzaa geetettiya harggee doommido wode daro asaa qofay shaahettiis. SHin, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti 1914y ‘Ayhuda gidenna asaa wodee polettiyo’ laytta gidiyoogaa yeemottidi naagiiddi takkidosona. (Luq. 21:24) Eti aybi hananaakko shaakki eribookkona. Gidikkokka, 1914y Xoossaa haaruwaara gayttidaagan gitabay haniyo wode gidiyoogaa eridosona. Eti Geeshsha Maxaafaa hiraagay polettidoogaa akeeki simmidi, sohuwaara Xoossaa haaroy doommidoogaa asau xalan yootidosona. Eti Kawotettaabaa sabbakiyoogaa gaasuwan eta wolqqaama yedettay gakkiis. Daro biittan hegaadan hanidoogeekka hiraagay polettidoogaa bessiyaaba. Hegaappe simmin daro layttau Xoossaa Kawotettaa morkketi higgiyaa goˈettiyoogan, danobaa oottiyoogan, qashissiyoogan woy woriyoogan sabbakennaadan digganau malidosona.—Maz. 94:20; Ajj. 12:15.

7. Alamiyan haniiddi deˈiyaabay tumuppe aybissi haniyaakko daro asay akeekennay aybissee?

 7 Xoossaa Kawotettay saluwan eqqidoogau hegaa keena daro naqaashay deˈishin, daro asay hegaa akeekennay aybissee? Alamiyan haniyaabay Xoossaa asay daro layttau yootidoogaadan Geeshsha Maxaafaa hiraagaa polo gidiyoogaa eti aybissi akeekokkonaa? Eti beˈiyoy beˈanau koyiyooba xalaalee? (2 Qor. 5:7) Eti bantta deˈuwaabau bichaariyoogee Xoossay oottiyoobaa beˈennaadan diggidee? (Maa. 24:37-39) Seexaanaa alamee etappe amaridaageetu qofay shaahettanaadan oottidee? (2 Qor. 4:4) Saluwan haniiddi deˈiyaabaa eranau ammanoynne ayyaanaabaa akeekay koshshees. Nuuni aybi haniiddi deˈiyaakko akeekiyoogee keehi ufayssiyaaba!

IITATETTAY YAA IITI IITI BEES

8-10. (a) Naaˈˈantto Ximootiyoosa 3:1-5y waanidi polettidee? (b) Nuuni iitatettay yaa iiti iiti bees gaana danddayiyoy aybissee?

8 Xoossaa Kawotettay mata wode saˈaa haaranaagaa nuuni eriyo naaˈˈantto gaasoy, iitatettay asaa giddon yaa iiti iiti biyoogaa. Xeetu laytta gidiya wodiyau, 2 Ximootiyoosa 3:1-5n kasetidi odettidabay polettiiddi takkiis. He xiqisiyan odettida eeshshay alamiyan ubbasaa gakkiis. Hegaa akeekabeykkii? Ane amarida leemisuwaa beˈoos.—2 Ximootiyoosa 3:1, 13 nabbaba.

9 Ha wodiyan ooso sohuwan, allaxxiyoosan, ispporttiyaaninne paashiniyan asay oottiyoobaynne haniyoobay 1940 woy 1950 heeran pokko giyoobaappe ay keena dummatiyaakko qoppa. Wolqqaama danobaa oottiyoogeenne keehi shori baynnabaa haniyoogee ubbasan meeze gidiis. Asay ooppenne aaruwan hanqqettanau, pokkobaa oottanau woy meqettaa iitanau annaacettees. Televizhiiniyan asay 1950 heeran beˈanau dosennabay ha wodiyan so asay keehi ufayttiyooba gidiis. Attumay attumaara maccay maccaara asho gaytotettaa poliyaageeti allaxxiyoobaaninne paashiniyan keehi naanidoogaanne bantta deˈuwaa maaraa asau erissiyoogaa daroti akeekidosona. Xoossay hegaa waatidi xeelliyaakko nuna erissido gishshau, a keehi galatoos!—Yihudaa 14, 15 nabbaba.

10 Woykko ha wodiyan haniyaabay 1950 heeran deˈida yelagatu makkalaappe ay  keena dummatiyaakko issi Kiristtaanee qoppana danddayees. He wode naati sijaaraa woy ushshaa uyiyoonaashsha, woy shori baynnabaa qaaqqatanaadan oottiya durssaa duriyoonaashsha giidi aawaynne aayyiyaa hirggoosona. Ha wodiyan daganttiyaabaa siyiyoogee meeze gididaba: Layttay 15 gidido tamaaree banaara tamaariyaageetu bolli massaariyaa tokkosidi etappe 2 woriis; qassi 13 qohiis. Mattottida naati uddufun laytta naˈiyo woridi i aawaanne i dabbuwaa bukkidosona. Isiyan issi biittan tammu layttan hanida danobaappe baggaa oottiday yan deˈiya yelagata. Ha wodiyan hanotay yaa iiti iiti biyoogaa ooninne kashi geenna.

11. Hanotay yaa iiti iiti biyoogaa daro asay akeekennay aybissee?

11 Kiitettida PHeexiroosi hagaadan giidi geeshshidi yootiis: “Wodiyaa wurssettan, asa toochchiya bantta amuwaadan de7iyaageeti asa toochchiiddi [denddana]. . . . Eti, ‘I “Yaana” yaagiis. Gibeennee? Yaatin awan de7ii? Aissi giikko, nu aawati haiqqiichchidosona; shin ubbabaikka sa7ai merettoosappe doommidi de7iyoogaadankka de7ees’ yaagana.” (2 PHe. 3:3, 4) Issi issi asay hagaadan haniyoy aybissee? Asay issibaa darotoo beˈiyo wode, kaseegaadan wudenna. Nu mata laggiyaa eeshshay qoppennan laamettiyo wode, dagammana danddayoos. SHin daro asaa eeshshaynne qofay loddan loddan laamettikko, hegaa akeekennan aggana danddayoos. Gidoppe attin, asaa kanddoy loddan loddan moorettiyoogee keehi qohiyaaba.

12, 13. (a) Alamiyan haniyaaban nuuni hidootaa qanxxana koshshennay aybissee? (b) Nuuni ay akeekiyoogee “waissiya” hanotaa genccanaadan maaddii?

12 Kiitettida PHauloosi “wurssetta gallassi” deˈiya hanotay ‘wayssiyaagaa’ gidanaagaa yootiis. (2 Xim. 3:1) Gidoppe attin, genccana danddayettiyaaba gidiyo gishshau, nuuni hegaappe geemmi attiyoosaa koyana bessenna. Yihooway, a ayyaanaynne Kiristtaane gubaaˈee maaddin, nuuni hidootaa qanxxanaadan woy yayyanaadan oottiya aybiininne genccana danddayoos. Nuuni ammanettidi deˈana danddayoos. “Ubbaappe aadhdhiya wolqqai” Xoossaagaappe attin, nuugaa gidenna.—2 Qor. 4:7-10.

13 PHauloosi wurssetta gallassaabaa hiraagaa yootiyoogaa doommiyo wode “akeeka” yaagidoogaa wozanan wottiyoogee loˈˈoba. He qaalay ha hiraagay polettanaagaa ammanettanaadan oottees. Yihooway xayssana gakkanaassi ha iita alamee yaa iiti iiti baanaagee qoncce. Asaa kanddoy keehi moorettiyo wode issi issi deretettay woy kawotettay kunddidoogaa taarikiyaa eranchati yootoosona. Gidoppe attin, alamiyan ubbasan asaa kanddoy ha wodiyaagaa keena mooretti erenna. Ha ubbabay haniyo gaasuwaa daro asay xaasayi xeellana danddayees; shin 1914ppe haa simmin haniya dummabay Xoossaa Kawotettay mata wode iitatettaa ubbaa xayssanaagaa nuuni ammanettanaadan oottana koshshees.

HA YELETAY HAYQQIICHENNA

14-16. Xoossaa Kawotettay mata wode ‘yaanaagaa’ nuuni ammananaadan oottiya heezzantto gaasoy aybee?

14 Xoossaa asaa taarikee alamee xayiyo wodee matidoogaa nuuni ammanaadan oottiya heezzantto gaasuwaa qonccissees. Leemisuwau, Xoossaa kawotettay saluwan eqqanaappe kase, ayyaanan tiyettida ammanettida amaridaageeti Xoossau minnidi haggaaziiddi takkidosona. Eti 1914n hanana giidi naagidobaappe amaridaagee polettennan attido wode, waatidonaa? Etappe daroti metoynne yedetay deˈishinkka ammanettidaageeta gididi Yihoowau haggaaziyoogaa aggibookkona. Hegaappe haa simmin deˈiya daro layttan, he tiyettidaageeta  ubbaa gidana xayikkokka etappe daroti hayqqana gakkanaassi ammanettidi deˈidosona.

15 Yesuusi wodiyaa wurssettaabaa yootido hiraagan, “Ha ubbabai hanana gakkanaassi, ha wodiyaa asai [“yeletay,” NW] haiqqiichchenna” yaagiis. (Maatiyoosa 24:33-35 nabbaba.) Yesuusi ‘ha yeletaa’ yaagidoogeetu giddon ayyaanan tiyettida naaˈˈu cita Kiristtaaneti deˈiyoogaa akeekoos. Koyro citay 1914n giigi uttiis; qassi eti Kiristtoosi he layttan qonccidoogaa bessiya malaataa sohuwaara akeekidosona. He citan deˈiyaageeti 1914n paxa deˈiyoogaa xalla gidennan, he layttaappe kase woy he laytti Xoossaa ayyaanan tiyettidi a naata gididosona.—Roo. 8:14-17.

16 ‘Ha yeletaappe’ naaˈˈantto citay koyro citan deˈiyaageetuura issi wode deˈidaageeta; etikka ayyaanan tiyettidosona. Eti koyro citan deˈiyaageetuura issi wode deˈiyoogaa xalla gidennan, koyro citan deˈiyaageeti saˈan deˈiyo wode geeshsha ayyaanan tiyettidosona. Yaatiyo gishshau, Yesuusi ‘ha yeletaa’ giidoogeetu giddon deˈiyaageeti ha wodiyan deˈiya, ayyaanan tiyettida ubbata gidokkona. Naaˈˈantto citan deˈiyaageetikka ha wodiyan cimidosona. SHin Yesuusi yootido Maatiyoosa 24:34n deˈiya qofay iita waayee doommanaappe kase ‘ha yeletaappe’ amaridaageeti hayqqennaagaa nuuni ammanettanaadan oottees. Hegee nuuni Xoossaa Kawotettaa Kawoy iitata xayssidi nuna xillotettay kumido ooratta alamiyaa gelissanau attida wodee keehi guutta gidiyoogaa mintti ammanaadan oottana koshshees.—2 PHe. 3:13.

KIRISTTOOSI MATAN MULEERA XOONANA

17. Nuuni xannaˈido heezzu naqaashay ay akeekanaadan maaddii?

17 Nuuni xannaˈido Geeshsha Maxaafaa hiraagati ha wodiyan waani polettiiddi deˈiyaakko akeekadii? Nuuni gallassaanne saatiyaa erennaagaa Yesuusi yootiis. (Maa. 24:36; 25:13) SHin PHauloosi yootidoogaadan nuuni “wodiyaa,” hegeekka wurssetta gallassaa eroos. (Roome 13:11 nabbaba.) Nuuni he wodiyan deˈoos. Nuuni Geeshsha Maxaafaa hiraagaa, qassi Xoossaa Yihoowaynne Yesuus Kiristtoosi oottiiddi deˈiyoobaa wozanan wottikko, alamee xayanau keehi matido wodiyan deˈiyoogaa qonccissiya naqaashaa akeekanau metootokko.

18. Xoossaa Kawotettau haarettennaageeti waananee?

18 Bootta paraa toggida, gita maatay deˈiyo Yesuus Kiristtoosau haarettennan ixxiyaageeti, bantta mooruwaa mata wode erana. Eti bantta bolli gakkana pirddaappe kessi ekkokkona. He wode daro asay yayyidi, “Danddayanai oonee?” yaagana. (Ajj. 6:15-17) SHin, Ajjuutaa maxaafan kaallidi deˈiya shemppuwan he oyshaa zaaroy deˈees. Tiyettidaageetinne saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeeti Xoossay maaddin he gallassi ‘danddayidi’ attana. Hara dorssatu yara gidida ‘zaway baynna daro asay’ he wode iita waayiyaappe attana.—Ajj. 7:9, 13-15.

19. Neeni ha alamee xayanau matidoogaa ammanaasa; yaatin ay demmanau hidootan naagay?

19 Nuuni Geeshsha Maxaafaa hiraagay ha wodiyan polettiyoogaa wozanan wottikko, Seexaanaa alamee nu qofay shaahettanaadan oottenna. Qassi ha alamiyan haniyaabay aybissi haniyaakko akeekanau metootokko. Kiristtoosi mata wode wurssetta olaa xillotettan olettidi Xoossau azazettenna asaa xayssiyoogan muleera xoonana. (Ajj. 19:11, 19-21) Nuuni hegaappe simmin ay keena ufayttanaakko qoppa!—Ajj. 20:1-3, 6; 21:3, 4.