Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Ichashe 2014

Merinaa Kawuwau Yihoowau Goynna

Merinaa Kawuwau Yihoowau Goynna

“Merinaa Kawuwau, merinaappe merinaa gakkanaassi galatainne bonchchoi gido.”1 XIM. 1:17.

1, 2. (a) ‘Merinaa Kawoy’ oonee, qassi ha sunttay au bessiyaaba gididoy aybissee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Yihooway nuna haaranaadan nuuni koyiyoy aybissee?

SUWAZILANDDE Kawoy Sobuzi naaˈˈanttoogee 61 gidiya layttau haariis. Issi uri hegaa keena wodiyau haaridoogee garamissiyaaba gidikkonne, hara issi kawoy asaadan guutta wode xallau deˈenna. Geeshsha Maxaafay i ‘merinaa Kawo’ gidiyoogaa yootees. (1 Xim. 1:17) Issi mazamuraawee, “GODAI [“Yihooway,” NW] meri merinau kawotidi de7ees” yaagidi, he kawuwaa a sunttan xeesiis.—Maz. 10:16.

2 Xoossay haariyo wodee a haaroy ay asaagaappekka dummatanaadan oottees. SHin, nuuni Yihoowakko shiiqanaadan oottiyay i haariyo ogiyaa. Beni Israaˈeelata 40 layttau haarida kawoy hagaadan giidi Xoossaa sabbiis: “GODAI qarettiyaagaanne maariyaagaa; i hanqqettanau eesotennaagaanne aggenna siiqoi dariyoogaa. GODAI salotun ba kawotaa araataa essiis; a kawotettai ubbaa haarees.” (Maz. 103:8, 19) Yihooway nuuyyo Kawo xalla gidennan, saluwan deˈiya siiqiya Aawa. SHin Yihooway nuuyyo Aawa gididoy aybiinee? Yihooway hanno gakkanau kawo gidiyoogaanne Edenen makkalay denddoosappe doommidikka haariyoogaa waatidi qonccissidee? Ha oyshatu zaaroy nuuni Yihoowakko shiiqanaadaaninne kumetta wozanaappe assi goynnanaadan denttettees.

 MERINAA KAWOY SALUWAANINNE SAˈAN DEˈIYAAGEETA ISSI KEETTA ASA OOTTIDI MEDHIIS

3. Yihoowa keettaa asaa yara gidida koyroogee oonee, qassi Xoossay ba “naata” oottidi medhido harati oonee?

3 Yihooway ba mexi issi Naˈaa medhido wode ay keena ufayttideeshsha! Xoossay ba bayra Naˈaa pattennabadan xeellibeenna. I a Naˈadan siiqiis; qassi bau haarettiya hara polo meretata medhiyo ufayssiya oosuwaa banaara oottanaadan a shoobbiis. (Qol. 1:15-17) Hegeeti miilooniyan qoodettiya kiitanchata. Geeshsha Maxaafay kiitanchati ufayssan Yihoowau haggaaziya, ‘a sheniyaa oottiya ashkkarata’ gidiyoogaa yootees. Yihooway eta ba “naata” giidi xeesiyoogan bonchees. Eti saluwaaninne saˈan deˈiya a keettaa asaa yara.—Maz. 103:20-22; Doo. 6:2.

4. Asaa naati Yihoowa keettaa asaa yara waanidi gididonaa?

4 Yihooway saluwaanne saˈaa medhi simmidi, ba keettaa asaa qoodaa gujjiis. Yihooway saˈaa loˈˈiyaagaa ootti medhi simmidi, koyro bitaniyaa Addaama Ba leemisuwan medhiis. (Doo. 1:26-28) Addaama medhiday Yihoowa gidiyo gishshau, Baassi i azazettanaadan koyiis. Yihooway Aawa gidiyo gishshau, ba azazuwaa ubbaa siiquwaaninne kehatettan yootiis. Ha azazoti asaa naata laˈatettaa diggiyaaba gidokkona.—Doomettaabaa 2:15-17 nabbaba.

5. Asay waanidi saˈaa kumanee?

5 Daro kawotuugaappe dumma ogiyan, Yihooway ba ashkkarata ba keettaa asadan xeellees. I etan keehi ammanettiyo gishshau, etau oosuwaa oottiyo aawatettaanne daro maataa immiyoogan ufayttees. Leemisuwau, i saˈan woxxi qaaxxiya mereta ubbaa haaranaadan Addaama sunttiis; ubba doˈaanne mehiyaa sunttiyo ufayssiyaanne deexo oosuwaa ayyo immiis. (Doo. 1:26; 2:19, 20) Saˈaa kumanaadan, Xoossay miilooniyan qoodettiya asaa medhibeenna. I Addaama maaddiya polo maccaasiyo Hewaano medhiis. (Doo. 2:21, 22) Yaatidi, he azinaynne machiyaa naata yelidi saˈaa kumanaadan yootiis. Asaa naati wottiyoobi baynna hanotan, kumetta saˈaa Gannate oottanau loddan loddan a zawaa aassana danddayoosona. Eti saluwan deˈiya kiitanchatuura issippe, Yihoowa keettaa asa gididi au merinau goynnana danddayoosona. Hegee keehi maalaalissiya hidoota! Qassi Yihooway aawadan siiqiyoogaa bessiyaaba.

MAKKALANCHA NAATI XOOSSAY BANTTAU KAWO GIDANAADAN KOYIBOOKKONA

6. (a) Xoossaa keettaa asaa giddon makkalay waani doommidee? (b) Makkalay Yihooway haariyoogaa aggidoogaa bessiyaaba gidennay aybissee?

6 Addaameenne Hewaana Yihooway banttana haaranaadan koyibeennaagee azzanttiyaaba. Eti Xoossaa naˈaa, ayyaana mereta gidida makkalanchaa Seexaanaa kaallidosona. (Doo. 3:1-6) Xoossaa haaruwaappe haakkidi deˈiyoogee eti azzananaadaaninne metootanaadan, qassi etikka eta naatikka hayqqanaadan oottiis. (Doo. 3:16-19; Roo. 5:12) He wode Xoossau azazettiya uri saˈan baa. Yaagiyoogee, i saˈaanne saˈan deˈiyaabaa haariyoogaa aggiis giyoogee? CHii, gidenna. I bitaniyaanne maccaasiyo Edene gannatiyaappe kessiis; qassi eti simmidi yaa gelennaadan penggiyaa naagana mala kiruubeta essiis. (Doo. 3:23, 24) Qassikka, Xoossay bau aqida kiitanchatanne asaa naata issi keettaa asaa oottanau halchidobaa polanaagaa yootiyoogan siiqiya Aawa gidiyoogaa qonccissiis. I Seexaanaanne Addaame nagaray kaalettidobaa xayssana ‘zerettay’ denddanaagaa qaalaa geliis.—Doomettaabaa 3:15 nabbaba.

7, 8. (a) Nohe wode deˈiya hanotay ay keena iitee? (b) Yihooway saˈaa geeshshanaunne asaa naata ashshanau ay oottidee?

 7 Hegaappe simmin deˈiya daro wodiyan, issoti issoti Yihoowau ammanettiyaageeta gidanau dooridosona. Aabeelinne Heenooki hegaadan dooridosona. SHin, daroti Yihooway banttau Aawanne Kawo gidanaadan koyibookkona. Nohe wode, “sa7ai ubbai makkalan kumiis.” (Doo. 6:11) Yaagiyoogee, Yihooway saˈaa haariyoogaa aggiis giyoogee? Geeshsha Maxaafay ay qonccissii?

8 Ane Geeshsha Maxaafay Nohebaa yootiyoobaa qoppa. Bananne ba soo asaa ashshanau Nohee gita markkabiyaa keexxanaadan Yihooway au kaaletuwaa immiis. ‘Xillotettaabaa yootanaadan’ Noha azazido wode, Xoossay asa ubbaa keehi siiqiyoogaakka bessiis. (2 PHe. 2:5) Nohee asay ba iita oosuwaappe simmanaadaaninne gakkanau matida bashshaappe naagettanaadan yootidoogee erettidaagaa; shin asay siyibeenna. Noheenne a soo asay makkalaynne shori baynnabay kumido alamiyan daro wodiyau deˈidosona. Yihooway siiqiya Aawa gidiyo gishshau, ammanettida he hosppun asata naagiisinne anjjiis. Yihooway Bashshaa Haattaa ehiidi makkalancha asatanne iita kiitanchata xayssiis; yaatidi i haariiddi deˈiyoogaa bessiis.—Doo. 7:17-24.

Yihooway ubbatookka haariyoogaa bessiis (Mentto 6, 8, 10, 12, 17 xeella)

BASHSHAA HAATTAAPPE SIMMIN YIHOOWA HAARUWAA

9. Asaa naati Yihoowau azazettidi Bashshaa Haattaappe simmin ay oottana danddayiyoonaa?

9 Noheenne a soo asay markkabiyaappe gaxi kiyiyo wode, Yihooway etau koshshiyaabaa kunttido gishshaunne eta bashshaappe ashshido gishshau, eti a wozanappe galatidoogee qoncce. Sohuwaara Nohee Yihoowau goynnanau yarshshiyo sohuwaa giigissidi a bolli yarshshiis. Yihooway Nohanne a soo asaa anjjiis; qassi eta, “Yelettite; corattite; sa7a ubbaa kumite” yaagidi azaziis. (Doo. 8:20–9:1) Zaarettidikka, asaa naati issippetettan goynnananne saˈaa kumana danddayoosona.

10. (a) Bashshaa Haattaappe simmin Yihoowa bolli makkaliyoogee awan doommidee, qassi waani doommidee? (b) Yihooway ba shenee polettanaadan waatidee?

10 Gidoppe attin, he Bashshaa Haattay nagaraa xayssibeenna; qassi asay Seexaanaynne dayddanttati gattiyo qohuwaa he wodekka eqettana koshshees. Hegaappe daro takkennan, asay Yihoowa loˈˈo haaruwaa bolli zaarettidikka makkaliis. Leemisuwau, Nohe naˈaa naˈaa Kuusha naˈay Naamiruudi Yihoowa keehi eqettiis. Naamiruudi, “GODAA sinttan [“eqettiyoogan,” NW] wolqqaama shankkanchcha” geetettiis. I Baabiloonanne a mala gita katamata keexxiis; qassi “Sanaa7oore biittan” ba sheniyan kawo gidiis. (Doo. 10:8-12) Ha makkalancha kawuwaanne asay ‘saˈa ubbaa kumanaadan’ Xoossay halchidobaa mooranau he kawoy oottiyoobaa merinaa Kawoy waatanee? Xoossay eta qaalaa dummayiis; yaatin Naamiruuda kaalliya asay “sa7a ubbaa bollan” laalettiis. Eta worddo goynoynne eta haaroy eti biido soho ubbaa gakkiis.—Doo. 11:1-9.

11. Yihooway ba dabbuwau Abrahaamau ammanettiyoogaa waati bessidee?

11 Bashshaa Haattaappe simmin daroti worddo xoossatuyyo goynnikkokka, ammanettiya amarida asati Yihoowa bonchiyoogaa aggibookkona. Etappe issoy Xoossau azazettidi, Uura kataman ishalidi deˈiyoogaa aggibayidi, daro layttau dunkkaaniyan deˈida Abrahaama. (Doo. 11:31; Ibr. 11:8, 9) Abrahaami issisaappe harasaa yuuyidi deˈiyo wode a yuushuwan darotoo hara kawoti deˈoosona; hegeetuppe daroti deˈiyo katamaa dirssay gimbbettidaagaa. SHin Yihooway Abrahaamanne a soo asaa naagiis. Mazamuraawee, “Xoossai eta  ooninne naaqqanau immibeenna; eta gishshau kawota [seeriis]” yaagidi, Yihooway aawadan eta naagidoogaa yootiis. (Maz. 105:13, 14) Yihooway ba dabbuwau Abrahaamau ammanettiyo gishshau, “Kawotikka neeppe kiyana” yaagidi qaalaa geliis.—Doo. 17:6; Yaaq. 2:23.

12. Yihooway Gibxxetuppe wolqqan aadhiyoogaa waati bessidee, qassi hegee doorettida a asaa waati maaddidee?

12 Yihooway Abrahaama naˈaa Yisaaqanne a naˈaa naˈaa Yaaqoobakka anjjana, qassi eta gulbbataappe kawoti kiyana giidi qaalaa geliis. (Doo. 26:3-5; 35:11) Gidoppe attin, he kawoti yelettanaappe kase, Yaaqooba zerettati Gibxxen aylle gididosona. Yaagiyoogee, Yihooway ba gelido qaalaa polenna giyoogee woykko saˈaa haariyoogaa aggiis giyoogee? Yaagiyoogaa gidenna! Yihooway ba keerido wodiyan, morggiyaa zozzida Paaroonaagaappe aaro maataynne wolqqay baayyo deˈiyoogaa bessiis. Aylletettan deˈiya Israaˈeelati maalaalissiya ogiyan banttana Zoˈo Abbaa pinttidi ashshida Yihoowan ammanettidosona. Heedekka Yihooway Ubbaa Haariyaagaa gidiyoogee qoncce; qassi siiqiya Aawa gidiyoogaadan, i ba gita wolqqaa ba asaa naaganau goˈettiis.—Kessaabaa 14:13, 14 nabbaba.

YIHOOWAY ISRAAˈEELASSI KAWO GIDIIS

13, 14. (a) Yihooway Kawo gidiyoogaa xeelliyaagan Israaˈeelati mazamuriyan woygidi yexxidonaa? (b) Yihooway Daawitau woygidi qaalaa gelidee?

13 Israaˈeelati banttana Yihooway Gibxxetu kushiyaappe ashshosaara, Yihooway xoonido gishshau ayyo sabaa mazamuriyaa yexxidosona. Kessaabaa shemppo 15n deˈiya he mazamuree paydo 18n, “GODAI merinaappe merinau kawotana” yaagees. Tumakka, Yihooway he ooratta kawotettau Kawo gidiis. (Zaa. 33:5) Gidoppe attin, Israaˈeelati Yihoowa haaruwan ufayttibookkona. Eti Gibxxeppe kiyoosappe 400 gidiya layttay aadhi simmin, bantta heeran eeqau goynniya deretussi kawoy deˈiyoogaadan banttaukka kawo sunttanaadan Xoossaa oychidosona. (1 Sam. 8:5) Gidoppe attin, Yihooway heedekka Kawo; Israaˈeela naaˈˈantto kawuwaa Daawita haaruwaa wode hegee erettiis.

14 Daawiti maachaa taabootaa Yerusalaame ehiis. He ufayssiya wodiyan, Leewati sabaa mazamuriyaa yexxiyo wode 1 Hanidabaa Odiya 16:31n xaafettidaagaadan,  “Kawotettatu giddon eti, ‘GODAI kawotiis!’ yaagona” yaagidosona. Issi uri, ‘Yihooway merinaa Kawo gidiyo gishshau, he wode waanidi kawotidee?’ giidi qoppana danddayees. Yihooway ba haaruwaa qonccissiyo wode woy issi wode bana kalˈˈatanaadan woykko issibaa giigissanaadan issi ura sunttiyo wode Kawotees. Yihooway waani kawotiyaakko akeekiyoogee keehi koshshiyaaba. Daawiti hayqqanaappe kase Yihooway, “Ne gulbbataappe yelettida na7aa taani denttana; denttada a kawotettaa minttana” yaagidi, a haaroy merinaassa gidiyoogaa yootiis. (2 Sam. 7:12, 13) Wurssettan, Daawita ‘gulbbataappe yelettida naˈay’ 1000 layttappe dariya wodiyaappe simmin qoncciis. He qonccidaagee oonee, qassi i Kawo gidanay awudee?

YIHOOWAY OORATTA KAWUWAA SUNTTIIS

15, 16. Yesuusi sinttappe Kawo gidanau tiyettidoy awudee, qassi saˈan deˈiyo wode ba haaruwau ay giigissidee?

15 Xammaqiya Yohaannisi 29 M.Ln ‘saluwaa kawotettay matattidoogaa’ sabbakiyoogaa doommiis. (Maa. 3:2) Yohaannisi Yesuusa xammaqido wode, Yihooway Yesuusa yaana geetettida Mase, qassi Xoossaa Kawotettan kawotana Kawo oottidi sunttiis. Yihooway, “Taani siiqiyo ta Na7ai, tana ufaissiyaagee hagaa” yaagidi, Yesuusa siiqiyoogaa qonccissiis.—Maa. 3:17.

16 Yesuusi ba haggaazuwan ubba wode ba Aawaa bonchiis. (Yoh. 17:4) I Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyoogan hegaadan oottiis. (Luq. 4:43) I ubba qassi bana kaalliyaageeti he Kawotettay yaana mala woossanaadan tamaarissiis. (Maa. 6:10) Yesuusi Kawo gidanaadan dooretti uttido gishshau, bana ixxiyaageetussi, ‘Xoossaa kawotettay intte giddon deˈees’ giis. (Luq. 17:21) Guyyeppe, Yesuusi hayqqanaappe kase qammi bana kaalliyaageeta ‘kawotettaa’ laatissanau maaciis. Yaagiyoogee, ammanettida a erissiyo ashkkaratuppe amaridaageeti Xoossaa Kawotettan Yesuusaara kawotana giyoogaa.—Luqaasa 22:28-30 nabbaba.

17. Yesuusi koyro xeetu layttan amarida ogiyan kawo gididi haariyoogaa doommidoy aybiinee, shin i naagana koshshiyoobay aybee?

17 Yesuusi Xoossaa Kawotettaa Kawo gididi haariyoogaa doommanay awudee? I sohuwaara Kawo gidana danddayenna. Wonttetta galla saateppe guyyiyan, Yesuusi hayqqiis; a erissiyo ashkkaratikka laalettidosona. (Yoh. 16:32) Gidoppe attin, Yihooway he wodekka kaseegaadan haarees. I heezzantto gallassan ba naˈaa hayquwaappe denttiis; qassi 33 M.Ln PHenxxaqosxxe gallassi Yesuusi Kiristtaane gubaaˈiyaa ayssiyoogaa doommiis. (Qol. 1:13) SHin, Yesuusi yaana geetettida ‘zeretta’ gididi ba kawotettaa maatan saˈaa muleera ayssanau naagana koshshees. Yihooway ba Naˈau, “Taani ne morkketa neeni tohuwan yedhdha eqqiyoobaa oottana gakkanaassi, hagan taappe ushachcha baggaara utta” yaagiis.—Maz. 110:1.

MERINAA KAWUWAU GOYNNA

18, 19. Nuuni ay oottanau murttidoo, qassi kaalliya huuphe yohuwan ay tamaaranee?

18 SHaˈan qoodettiya layttau, kiitanchatinne asay Yihoowa haaruwaa bolli makkalidosona. Yihooway ubbabaa haariyoogaa mule aggibeenna. I siiqiya Aawa gidiyoogaadan, ammanettidi au haarettiya Noha, Abrahaamanne Daawita mala asata naagiis; qassi etau koshshiyaabaa kunttiis. Hagee nuuni nu Kawuwaassi haarettanaadaaninne akko shiiqanaadan denttettees.

19 SHin nuuni kaallidi deˈiya oyshata oychana danddayoos: Yihooway ha wodiyan kawotiis geetettiyoy aybiinee? Nuuni waanidi Yihoowa Kawotettau ammanettidi haarettiyaageetanne a son deˈiya polo naata gidana danddayiyoo? Nuuni Xoossaa Kawotettay yaanaadan woossiyoogee woygiyoogee? Kaalliya huuphe yohuwan ha oyshatu zaaruwaa beˈana.