Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Ichashe 2014

Metiya Gallassati Yeennan Deˈishin Yihoowau Haggaaziyoogaa

Metiya Gallassati Yeennan Deˈishin Yihoowau Haggaaziyoogaa

“Nena Medhdhidaagaa qoppa.”ERA. 12:1.

1, 2. (a) Geeshsha ayyaanay denttettin Solomoni yelaga Kiristtaaneta ay zoridee? (b) Layttay 50ppe bolla gidido Kiristtaanetussikka Solomona zoree koshshiyoy aybissee?

KAWUWAA SOLOMONI ayyaanaa kaaletuwan yelagata, ‘Metiya gallassati yeennan deˈishin ne yelagatettaa layttan nena Medhidaagaa qoppa’ yaagiis. “Metiya gallassati” aybee? Kushee kokkoriyoogaa, gedee gajigajiyoogaa, achay lumiyoogaa, ayfee galjjiyoogaa, siyanau metootiyoogaa, huuphee puulummiyoogaanne quunniyoogaa, hegeekka cimiyo wode asaa gakkiyaabaa Solomoni malˈˈo qaalan yootiis. Ooninne he wodee gakkin Yihoowau haggaaziyoogaa doommana giidi halchana koshshenna.—Eranchchaa 12:1-5 nabbaba.

2 Layttay 50ppe bolla gidido daro Kiristtaanetussi haˈˈikka wolqqay deˈees. Etau huuphee yeddi yeddi puulummana danddayees; shin Solomoni giidoogaa mala sahoy eta waayi caddana. Yelagati ‘banttana Medhidaagaa qoppanaadan’ Geeshsha ayyaanaa kaaletuwan  odettida zoree ha cima Kiristtaaneta goˈˈana danddayii? He zoree woygiyoogee?

3. Nuna Medhidaagaa hassayiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

3 Nuuni Yihoowau daro layttau haggaazidaba gidikkonne, nuna medhidaagee keehi gita gidiyoogaa issi issitoo qoppiyoogeenne nashshiyoogee loˈˈoba. Deˈoy keehippe maalaalissiyaaba! Deˈoy keehi muttumurettidaagaa gidiyo gishshau, asay hegaa akeekana danddayenna. Yihooway medhidobay keehi daro qommo gidiyo gishshau, deˈuwan ufayttanaadan maaddiyaabay keehi cora. Nuuni Yihoowa meretaabaa wotti denttidi qoppiyo wode, a siiquwaa, a aadhida eratettaanne a wolqqaa loyttidi nashshoos. (Maz. 143:5) SHin nuna Medhidaagaa hassayanau i nuuppe koyiyo waannabaakka qoppana koshshees. Nuuni hegaadan qoppiyo wode, nu deˈo laytta ubban nuuni danddayido keenan nuna Medhidaagaa sabbanau au loyttidi haggaazanau murttoos.—Era. 12:13.

NUUNI CIMIYO WODE OOTTANA DANDDAYIYO DUMMABAA

4. Bantta deˈuwan darobaa beˈida Kiristtaaneti banttana woygidi oychana danddayiyoonaa, qassi aybissi?

4 Intte intte deˈuwan darobaa beˈida gastta asa gidikko, ‘Taassi haˈˈi wolqqaynne minotettay deˈishin ta deˈuwan ay oottana danddayiyaanaa?’ yaagidi intte huuphiyaa oychana danddayeeta. Intte intte deˈuwan darobaa beˈida Kiristtaane gidiyo gishshau, issi issibaa oottanau inttessi haratuugaappe injjetees. Intte Yihoowappe tamaaridobaa yelagatussi yootana danddayeeta. Xoossau intte haggaaziyo wode hanidabaa yootiyoogan harata minttettana danddayeeta. Kawuwaa Daawiti yaatiyo qaadaa demmanau woossiis. I hagaadan giis: “Abeet Xoossau, neeni ta yelagatettaappe doommada tana tamaarissadasa. . . . Abeet Xoossau, ne wolqqaanne ne minotettaa yiya yeleta ubbaassi yootana gakkanaassi, taani cimada puulummikkokka tana aggoppa.”—Maz. 71:17, 18.

5. Gastta Kiristtaaneti tamaaridobaa haratussi waati yootana danddayiyoonaa?

5 Intte daro layttan demmido aadhida eratettaa haratussi waatidi yootana danddayeetii? Xoossau haggaaziya yelagata minttettanau intte soo shoobbidi etaara wodiyaa aattana danddayeetii? Eti inttenaara haggaazanaadan shoobbidi Yihoowayyo haggaaziyoogan intte ufayttiyoogaa eti akeekanaadan oottana danddayeetii? Beni wode deˈida Eelihu, “Cimati haasayona; bantta daro laittan demmido aadhdhida eratettaa tamaarissona” yaagiis. (Iyy. 32:7) Kiitettida PHauloosi gastta Kiristtaane maccaasati haasayiyoobaaninne oottiyooban harata minttettanaadan zoriis. I, “Cima maccaasai . . . lo77obaa tamaarissiyaagaa gidanau bessees” yaagiis.—Tii. 2:3.

HARATA MAADDANAU AY OOTTANA DANDDAYEETII?

6. Deˈuwan darobaa beˈida Kiristtaaneti banttau deˈiya eraa xaasayi xeellana bessennay aybissee?

6 Intte gastta Kiristtaane gidikko, harata maaddanau darobaa oottana danddayeeta. Intte 30 woy 40 layttaappe kase erennabaa haˈˈi ay akeekidaakko qoppite. Geeshsha Maxaafaa maarata intte deˈuwan loyttidi oosuwan peeshshana danddayeeta. Intte Geeshsha Maxaafaa tumaa harata denttettiya ogiyan yootana danddayiyoogee tuma. Intte cima gidikko, moorobaa oottida ishantta waati maaddanaakko ereeta. (Gal. 6:1) Gubaaˈiyan oosettiyaabaa, gita shiiquwaa ooso kifileta woy Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoogaa waati xomoosiyaakko erennan aggekketa. Suuttaa goˈettennan akkamanaadan dottoreta waati minttettanaakko erennan aggekketa. Intte tumaa siyidoy mata wode gidikkonne, intte deˈuwan goˈˈiya darobaa beˈideta. Leemisuwau, intte naata dichidaba gidikko, maaddiya daro eraa demmideta. Gastta Kiristtaaneti ishanttanne michontta tamaarissiyoogan, kaalettiyoogaaninne minttettiyoogan Yihoowa asaa keehi maaddana danddayoosona.—Iyyooba 12:12 nabbaba.

7. Gastta Kiristtaaneti yelagata loohissana danddayiyo maaddiyaabay aybee?

 7 Harata maaddanau intte eraa hara ayba ogetun goˈettana danddayeetii? Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa waati doomissanaakkonne waati xannaˈissanaakko yelagata bessana danddayeeta. Intte micho gidikko, yelaga maccaasati guutta naata dichiiddi ayyaanaaban waani minnidi deˈanaakko etau yootana danddayeetii? Intte isha gidikko, yelaga ishantti haasayaa mishettidi haasayanaadaaninne mishiraachuwaa loytti sabbakanaadan tamaarissana danddayeetii? Cimida ishanttanne michontta ayyaanaaban minttettanau waati oychiyaakko yelagata bessana danddayeetii? Intte wolqqay kaseegaa keena gidana xayikkonne, yelagata loytti loohissana danddayeeta. Xoossaa Qaalay, “Yelagatu bonchchoi eta wolqqaa; cimatuyyookka eta puulunttai etau bonchcho” yaagees.—Lee. 20:29.

AASSIYAAGEETI KEEHI KOSHSHIYOOSAN HAGGAAZIYOOGAA

8. Kiitettida PHauloosi layttan sugidi ay oottidee?

8 Kiitettida PHauloosi layttan sugidikka Yihoowa oosuwaa minnidi oottiis. I 61 M.L. heeran Roomen qashuwaappe birshshettana gakkanaashin misoonaawe gididi daro layttau minnidi oottido gishshaunne metuwan genccido gishshau, Roomen uttidi sabbakanau qofaa qachana danddayees. (2 Qor. 11:23-27) He gita kataman deˈiya ishantti i yan uttidi eta maaddiyaakko ufayttanaagee erettidaagaa. SHin PHauloosi hara biittan maadoy keehi koshshiyoogaa akeekiis. I misoonaawe oosuwaa zaaretti doommidi Efisoona, hegaappe Qarxxeesenne geella Maqidooniyaa Ximootiyoosaaranne Tiituura biis. (1 Xim. 1:3; Tii. 1:5) I Isppeene biidaakkonne erokko; shin yaa baanau halchiis.—Roo. 15:24, 28.

9. PHeexiroosi maadoy koshshiyo sohuwan haggaazanau biidoy awudee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

9 Kiitettida PHeexiroosi maadoy keehi koshshiyoosaa biido wode, assi layttay 50ppe darennan aggenna. Hegaa aybin eriyoo? I Yesuusaara lagge woy appe guuttaa bayratiyaaba gidikko, 49 M.Ln kiitettida haratuura Yerusalaamen shiiqido wode assi layttay 50 heera gidennan waayi aggana. (Oos. 15:7) PHeexiroosi he shiiquwaappe simmin issi wode Baabiloonen deˈanau biis; i biidoy yan deˈiya daro Ayhudatussi sabbakanaassa gidennan waayi aggana. (Gal. 2:9) I 62 M.L. heeran geeshsha ayyaanay denttettin ba koyro dabddaabbiyaa xaafiyo wode yan deˈees. (1 PHe. 5:13) Maadoy keehi koshshiyo biitti biyoogee metiyaaba gidana danddayees; shin PHeexiroosi layttan sugidoogee i Yihoowau loyttidi haggaaziyoogan ufayttennaadan diggana mala paqqadibeenna.

10, 11. Layttay sugiyo wode maadoy keehi koshshiyo heeran haggaazanau biida uraabaa yoota.

10 Ha wodiyan, layttay 50ppe bolla gidido daro Kiristtaaneti bantta hanotay laamettidoogaanne Yihoowau kaseegaappe dumma ogiyan haggaazana danddayiyoogaa akeekidosona. Issoti issoti maadoy keehi koshshiyo sohuwan haggaazanau biidosona. Leemisuwau, Roberti hagaadan giis: “Nuuni ay oottana danddayiyaakko akeekido wode, taassinne ta maccaaseessi layttay 55 heera. Nuussi deˈiya mexi issi naˈay bana danddayidi sooppe kiyiis, nuussi xeellana koshshiyo cima aawaynne aayyiyaa baa, qassi nuuni laattido amarida miishshay nuussi deˈees. Nu keettaa bayzzin he miishshay keettau talˈˈido acuwaa qanxxin attiyaagee ta xurataa aballiyaa ekkana gakkanaassi nuussi koshshiyaabau gidanaagaa akeekaas. Boliiviyan daro asay Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaanne deˈuwau koshshiyaabay hirayso gidiyoogaa siyida. Yaatiyo gishshau, yaa biidi deˈanau qofaa qachida. Nu ooratta keettaa meezetanau metootida. Ubbabay nuuni Huuphessa Amarkkan meezetidobaappe keehi dumma. SHin nuuni oottidobaa Yihooway anjjiis.”

11 Roberti gujjidi hagaadan giis: “Nuuni haˈˈi ubbatoo gubaaˈiyaa oosuwaa oottoos. Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissidoogeetuppe amaridaageeti xammaqettidosona. Nuuni xannaˈissiyo issi keettaa asay hiyyeesa; qassi nuuppe daro kilo meetiriyaa haakkidi deˈees. SHin saaminttan saaminttan, he keettaa asay shiiquwan uttanau he waayissiya ogiyaa hemettidi  katamaa yees. He soo asay ayyaanaaban dicciyoogaanne, ubba qassi he son bayra naˈay aqinye gididi haggaaziyoogaa beˈiyoogee nuna ay keena ufayssidaakko qoppa.”

HARA BIITTAA QAALAA HAASAYIYAAGEETUSSI KOSHSHIYAABAA

12, 13. Xurataa kiyi simmidi kaseegaappe dumma ogiyan Yihoowau haggaaziyoogaa doommida Kiristtaaniyaabaa yoota.

12 Kare biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈeetinne citati cima ishanttunne michonttu leemisuwan keehi maadettana danddayoosona. Qassi eta haggaazo moottay keehi ufayssiyaagaa gidana danddayees. Leemisuwau, Brayni hagaadan giis: “Taayyo layttay Birttaaniyaa biittan asay xurataa kiyiyo 65 gidido wode, taaninne ta machiyaa woppu giidi deˈoos. Nu naati banttana danddayidi sooppe kiyidosona; qassi Geeshsha Maxaafaa xannaˈanau koyiya ura darotoo demmokko. He wode nu heeran deˈiya yuniversttiyan xannaˈiya issi yelaga CHayna bitaniyaara gayttaas. I gubaaˈiyaa yaanaadan shoobbin eeno giis; yaatin taani a Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommaas. Amarida saaminttaappe guyyiyan, i CHayna asa gidida ba laggiyaa ekki yiis. Naaˈˈu saaminttappe simmin, heezzanttuwaara yiis; qassi hegaappe simmin oyddanttuwaara yiis.

13 “CHaynatuppe ichashanttoy Geeshsha Maxaafaa xannaˈanau oychido wode, taani, ‘Layttay taassi 65 gidido gishshau Yihoowa oosuwaappe xurataa kiyana koshshees giyoogaa gidenna’ yaagada qoppaas. Hegaa gishshau, taappe naaˈˈu laytta kaalotiya ta machiyo CHayna qaalaa a tamaarana koyiyaakkonne oychaas. He qaalaa tamaaranau cenggurssan gididabaa goˈettida. Hegee hanoosappe tammu layttay aadhiis. Hara biittaa qaalaa haasayiya asau sabbakiyoogee nuuni yelaga gididabadan qoppanaadan oottiis. Hanno gakkanaassi, 112 CHaynata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissida. Etappe daroti shiiquwaa yiidosona. Etappe issoy haˈˈi aqinye gididi nunaara haggaazees.”

Intte Yihoowau kaseegaappe aaruwan haggaazanau danddayennaagaa keena waayi cimana (Mentto 12, 13 xeella)

INTTEYYO DANDDAYETTIDABAA OOTTIYOOGAN UFAYTTITE

14. Gastta Kiristtaaneta ufayssana danddayiyaabay aybee, qassi PHauloosa leemisoy eta waatidi minttettii?

14 Layttay 50ppe bolla gidido daro Kiristtaaneti Yihoowau haggaazanau kaseegaappe  dummabaa loytti oottana danddayikkonne, yaatana danddayiyay ubbaa gidenna. Etappe amaridaageeta sahoy caddees; qassi harati cimida aawaanne aayyiyo xeelloosona woykko naatussi koshshiyaabaa kunttoosona. Intte assi oottiyo aybanne Yihooway nashshiyoogaa eriyo gishshau ufayttana danddayeeta. Yaatiyo gishshau, intte oottana danddayennaban azzaniyoogaappe intte oottana danddayiyooban ufayttite. Kiitettida PHauloosa leemisuwaa qoppite. I daro layttau qashettido gishshau, misoonaawe oosuwau baana danddayibeenna. Gidoppe attin, a oychanau asay yiido wode ubban etau Geeshsha Maxaafaappe yootidi eti ammanuwan minnanaadan maaddiis.—Oos. 28:16, 30, 31.

15. Cima Kiristtaaneti nashettiyoy aybissee?

15 Cimati au haggaazanau oottiyoobaa Yihooway nashshees. Sahoy caddiyo metiya gallassati loˈˈo wode gidennaagaa Solomoni yootikkokka, cima Kiristtaaneti a sabbanau oottiyoobaa Yihooway nashshees. (Luq. 21:2-4) Gubaaˈee ha cima ishanttinne michontti ammanuwan genccidi leemiso gidiyaabaa oottiyoogaa nashshees.

16. Cima Haanna geella ayba maataa demmabeykkee, shin a Xoossau goynnanau ay oottana danddayay?

16 Haanna cimido wodekka Yihoowau ammanettada a sabbiyoogaa aggabeennaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. Yesuusi yelettiyo wode iyyo layttay 84; qassi a amˈˈe. A Yesuusa kaalliyaaro gidanau, geeshsha ayyaanan tiyettanau woykko Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakanau hegaappe simmin daro waaya gamˈˈana. Gidikkokka, Haanna oottana danddayiyoobaa ufayttada oottaasu. A “gallassinne qammi Xoossau goinnaasu; Beeta Maqidasiyaappe kiyennan de7aasu.” (Luq. 2:36, 37) Qeesee maalladonne omarssi beeta maqidasiyan ixaanaa cuwayiyo wode, Haanna bagga saate gidiyaagaa ba wozanan woossaydda shiiqida asaara dabaaban takkawusu. A gacino naˈaa Yesuusa beˈido wode, “Xoossai Yerusalaame wozin be7ana yaagidi naagiya asaa ubbau na7aabaa” yootiyoogaa doommaasu.—Luq. 2:38.

17. Cimida Kiristtaanetinne abbee baynna Kiristtaaneti tumu goynuwaa goynnanaadan nuuni waatidi maaddana danddayiyoo?

17 Ha wodiyan, nuuni cimida woy abbee baynna Kiristtaaneta maaddanau akeekancha gidana koshshees. Issoti issoti gubaaˈe shiiquwaanne gita shiiquwaa baanau keehi koyikkokka, baana danddayiyo wodee he keena. Issi issi heeran gubaaˈeti hegaa mala cimati shiiquwaa prograamiyaa silkkiyan kaallanaadan oottoosona. Hara heeran hegaadan oottanau waayi danddayettana. Gidikkokka, gubaaˈe shiiquwan uttana danddayenna Kiristtaaneti tumu goynuwaa bagga gididi maaddiyaabaa oottana danddayoosona. Leemisuwau, eta woosay Kiristtaane gubaaˈee minnanaadan maaddees.—Mazamure 92:13, 14 nabbaba.

18, 19. (a) Cimida Kiristtaaneti harata eti ay keena minttettiyaakko akeekennan aggana danddayiyoy aybissee? (b) “Nena Medhdhidaagaa qoppa” yaagiya zoriyaa oosuwan peeshshana danddayiyay oonee?

18 Cimida Kiristtaaneti harata eti ay keena minttettiyaakko akeekennan aggana danddayoosona. Leemisuwau, Haanna hegaa keena daro layttau ammanettada ubbatoo beeta maqidasiyaa biikkonne, a oottido leemiso gidiyaabay daro layttappe guyyiyankka harata minttettanaagaa waaya akeekana. Haanna Yihoowa siiqiyaaro gidiyoogee Geeshsha Maxaafan qoncciis. Kiristtaane ishanttinne michontti intte Yihoowa siiqiyoogaa mule dogokkona. Geeshsha Maxaafay, “Puulummida huuphee bonchcho kallachcha; hegeekka beettiyoi xillo de7uwaa de7iina” yaagees.—Lee. 16:31.

19 Yihoowau haggaaziyo wode nuuni ubbaykka oottana danddayennabay deˈees. SHin inttessi wolqqaynne abbee biron wurennan deˈishin, ‘Metiya gallassati yeennan deˈishin nena Medhidaagaa qoppa’ yaagiya zoriyaa wozanan wottite.—Era. 12:1.