Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Ichashe 2014

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Arggo Afirkkan

Bantta Dosan Eeno Giidosona—Arggo Afirkkan

PASKAALI naatettan Kot Divuwar giyo biittan diccido hiyyeesa heeran deˈiiddi ishalo deˈo deˈanau amottiis. I bokisiyoogaa loohido gishshau, ‘Taani awu biyaakko ispporttiyan gooba gidada duretana danddayiyaanaa?’ yaagidi qoppiis. Ayyo layttay 25 heera gidido wode, hegau Awurooppaa biyaakko loˈˈo giidi kuuyiis. SHin Awurooppaa baanau koshshiya woraqatay au baynna gishshau, qosettidi baanau qoppiis.

Paskaali bau layttay 27 gidido wode, 1998n he biitti baanau kiyiis. I ba biittaappe Gaana biis; yaappe qassi Toogonne Beeniine kanttidi wurssettan Nijeeren Birni Nkonni giyo katamaa gakkiis. Keehi daafaban yeggana danddayiya ogiyaa baana hanees. I huuphessa baggi manddaranau Sahara Bazzuwaa kanttidi caanaa kaamiyan baana koshshees. Hegaappe Meediteraaniyaa Abbaa gakkiyo wode, i wolwoluwan Awurooppaa baana koshshees. A halchoy hegaa; shin i Nijeeren attanaadan oottida naaˈˈubay merettiis.

Koyroogee, assi miishshay wuriis. Naaˈˈanttoogee, i bana Geeshsha Maxaafaa xannaˈissida Noˈe giyo aqinyiyaara gayttiis. Tamaaridobay a keehi ufayssido gishshau, deˈuwaabaa kaseegaappe dumma ogiyan qoppiyoogaa doommiis. I aquwaabaa qoppiyoogaa aggidi, ayyaanaabaa qoppiyoogaa doommiis. Paskaali Tisaase 1999n xammaqettiis. I Yihoowa galatiyoogaa bessanau, Nijeeren tumaa koyro siyido kataman 2001n aqinye gidiis. Ba haggaazuwaa i waati xeellii? I aybippenne aadhiya deˈo deˈiyoogaa yootiis.

AFIRKKAN HAGGAAZIYOOGAN KEEHI UFAYTTIYOOGAA

An-Raakilo

Paskaalaagaadan, daroti deˈuwan keehi ufayttanaadan oottiyaabay ayyaanaaban halchidobaa poliyoogaa gidiyoogaa akeekidosona. He halchuwaa polanau, issoti issoti Awurooppan deˈiyoogaa aggidi, Kawotettaabaa sabbakiyaageeti keehi koshshiyo sohuwan haggaazanau Afirkkaa biidosona. Layttay 17ppenne 70ppe gidduwaana gidido 65 Yihoowa Markkati maadoy keehi koshshiyo heeran haggaazanau Awurooppaappe Arggo Afirkkan deˈiya Beeniine, Burkkina Faaso, Nijeerenne Toogo biidosona. * Hegaadan oottanaadan eta denttettidabay aybee, qassi eti ay demmidonaa?

Denmarkeppe biida An-Raakila, “Ta aawaynne aayyiyaa Senegaalen misoonaawe gididi haggaazidosona. Eti muletoo misoonaawe deˈuwaabaa keehi ufayttidi haasayiyo gishshau, taanikka hegaa mala deˈuwaa deˈanau koyaas” yaagaasu. An-Raakilissi layttay 22 heera gidido wode, 15 gidiya layttaappe kase a malaata qaalaa gubaaˈiyan haggaaziyo Toogo biitti baasu.  A yaa biidoogee harata waatidi minttettidee? A, “Guyyeppe ta kaalo michiyaanne ta ishay tana kaallidi Toogo yiidosona” yaagaasu.

Alber-Feyatonne Orela

Layttay 70 gidido Paransaayeppe biida machida ishay Oreli hagaadan giis: “Taani ichashu layttappe kase xurataa kiyido wode, Paransaayen woppu gaada deˈaydda Gannatee yaanaashin naagiyoogaappenne kaseegaappe loytta haggaaziyoogaappe issuwaa doorana danddayays.” Oreli kaseegaappe loyttidi haggaazanau kuuyiis. Heezzu laytta gidiya wodiyaappe kase inne a machiyaa Alber-Feyata Beeniinen deˈanau biidosona. Oreli, “Hagan Yihoowau haggaazanau eeno giidoogee nuuni hanno gakkanau oottido ubbabaappe loˈˈoba” yaagiis. I moocu giiddi, “Nuuni haggaaziyo moottaappe abbaa xanxxan deˈiya heeray taani haggaaziyo wode Gannatiyaa hassayanaadan oottees” yaagiis.

Klodomerinne a maccaasiyaa Lesyana Paransaayeppe Beeniinen deˈanau boosappe 16 laytta gidiis. Yaa biido wode, Paransaayen deˈiya so asaanne laggeta eti keehi laamotidosona; qassi eti ooratta deˈuwaa waayi meezetana giidi hirggidosona. SHin eta hirggissiyaabi baawa. Eti keehi ufayttidosona. Klodomeri, “Nuuni hagan takkido 16 layttan, amakaayiyan layttan layttan issi uri Yihoowa Markka gidanaadan maaddiyo maataa demmida” yaagiis.

Lesyano, Klodomeranne tumaa siyanaadan eti maaddidoogeetuppe amaridaageeta

ZHoˈaanonne Sebastina

Sebastininne a machiyaa ZHoˈaana 2010n Paransaayeppe Beeniinen deˈanau biidosona. Sebastini, “Gubaaˈiyan oottiyo darobay deˈees. Hagan haggaaziyoogee eesuwan loohanaadan maaddees” yaagiis. Haggaazuwan asaa xeelay ay malee? ZHoˈaana, “Asay tumaa siyanau wozanappe koyees. Nuuni haggaazuwaa kiyenna wodekka, ogiyaara biishin asay nuna essidi Geeshsha Maxaafaa oyshaa zaaranaadaaninne xuufiyaa immanaadan oychees” yaagaasu. Yaa biidoogee aqo deˈuwan eta waatidi maaddidee? Sebastini, “Hegee nu aqo deˈoy minnanaadan oottiis. Ta maccaaseera kumetta gallassaa issippe haggaaziyoogee ufayssiyaaba” yaagiis.

Erikinne a maccaasiyaa Keeta Beeniinen huuphessa baggan asay yeddi yeddi deˈiyo heeran aqinye gididi haggaazoosona. Eti tammu laytta gidiya wodeppe kase Paransaayen deˈiyo wode, maadoy keehi koshshiyoosan haggaaziyoogaabaa yootiya xuufiyaa nabbabiyoogaanne kumetta wodiyaa haggaaziyaageetuura tobbiyoogaa doommidosona. Hegee eti kare biitti biiddi haggaazanau koyanaadan denttettin, 2005n biidosona. Eti biidosan daro asay tumaa siyiis. Eriki, “Naaˈˈu layttappe kase Tangiˈeta kataman nu citan deˈiya aassiyaageeti 9; shin haˈˈi 30. Woggaa galla 50ppe biidi 80 gidiyaageeti shiiquwan uttoos. Hegaadan diccidoogaa beˈiyoogaa keena ufayssiyaabi baawa!” yaagiis.

Keetonne Erika

 METUWAA SHAAKKIDI ERIYOOGAANNE GENCCIYOOGAA

Benjamina

Maadoy keehi koshshiyo heeraa biida issota issota gakkida metoy aybee? Benjamini An-Raakili ishaa; assi layttay 33. I Denmarkken 2000n, Toogon misoonaawe gididi haggaazida ishaara gayttiis. Benjamini, “Taani aqinye gidanau koyiyoogaa misoonaawiyau odin, i ‘Neeni aqinye gidada Toogon haggaazana danddayaasa’ yaagiis” yaagiis. Benjamini hegaabaa yuushshi qoppiis. I, “He wode taassi layttay 20kka gidibeenna; shin ta michontti naaˈˈay Toogon haggaaziiddi deˈoosona. Hegee taani yaa baanau metootennaadan oottiis” yaagiis. Yaatiyo gishshau, i yaa biis. Gidikkokka, a metidabay deˈees. Benjamini, “Taani Paransaaye qaalaa aybanne erikke. Taani asaara haasayana danddayenna gishshau, usuppun agina gakkanaassi keehi waayettaas” yaagiis. SHin guuttaa takkidi kaseegaadan waayettibeenna. Benjamini haˈˈi Beeniine Beeteelen xuufe kifiliyaaninne komppiyutere kifiliyan oottees.

Maari-Aginesonne Mishela

Qommoora etabaa yootido Erikinne Keeta Beeniine baanaappe kase Paransaayen kare biittaa qaalan haggaazidosona. Arggo Afirkkay aybin dummatii? Keeta, “Deˈanau giiga sohuwaa demmiyoogee metiyaaba. Nuuni daro aginau korintteenne bombbaa haattay son baynna keettan deˈida” yaagaasu. Qassi Eriki, “SHooron cenggurssaa xoqqu oottidi yexissiyo yettay bilahe gakkanaashin siyettees. Issi uri hegaa malabaa danddayananne meezetana koshshees” yaagiis. Eti naaˈˈaykka, “Mishiraachoy odettibeenna heeran haggaaziyoogan demmiyo ufayssay gakkiya ayba metuwaanne dogisiyaaba” yaagidosona.

Mishelinne Maari-Agines giyo azinaanne machee layttay 58 heera; eti Paransaayeppe Beeniine boosappe ichashu laytta heera gidiis. Eti koyro hirggidosona. Misheli asay eti biyoogee iita giidi qoppidoogaa yootiis. I, “Yihooway nuna maaddiyoogaa erana xayikko issi uri hirggana danddayees. Hegaa gishshau, nuuni Yihoowassi giidi biida; qassi Yihoowaara biida” yaagiis.

WAANADA GIIGETTANA DANDDAYAY?

Maadoy keehi koshshiyo sohuwaa biidi haggaazidaageeti, ‘Kasetada halcha. Oorattabaa meezeta. Qoppidoogaappe daro miishshaa kessoppa. Yihoowan ammanetta’ giidi giigettiyoogee keehi koshshiyoogaa yootoosona.—Luq. 14:28-30.

Abay qommoora odettido Sebastini, “ZHoˈaananne taani allaxxiyooban daro miishshaa kessennan aggiyoogaaninne koshshennabaa shammennan aggiyoogan, baanaappe kase naaˈˈu layttau miishshaa dagayida” yaagiis. Eti kare biittan haggaazanau Awurooppan layttan layttan amarida aginau oottoosona; yaatidi hara aginatun Beeniinen aqinye gididi haggaazoosona.

Maari-Terizo

 Maari-Teriza kare biittappe biidi Arggo Afirkkan maadoy keehi koshshiyoosan haggaaziya, azinaa gelibeenna 20 gidiya michotuppe issinno. A Paransaayen otobisiyaa laaggausu; shin aqinye gidada Nijeeren haggaazanau 2006n oosuwaappe issi layttaa kumettaa piqaadiyaa ekkaasu. Daro takkennan, a deˈanau koyido deˈoy hegaa gidiyoogaa eraasu. Maariya-Teriza hagaadan gaasu: “Paransaaye guyye ba simmada, tana ootissiyaagau ta oosuwaa prograamiyaa laammana koyiyoogaa yootaas; qassi i laammanau eeno giis. Haˈˈi taani Uddufuniyaappe biidi Naasiyaa gakkanaassi Paransaayen otobisiyaa laaggays; qassi Masqqalaappe biidi Hosppuniyaa gakkanaashin Nijeeren aqinye gidada haggaazays.”

Safiro

‘Kasetidi Xoossaa kawotettaa koyiyaageeti’ Yihooway etau koshshiya hara “ubbabaa” immanaagaa ammanettana danddayoosona. (Maa. 6:33) Leemisuwau, Paransaayeppe Beeniine baada haggaaziya layttay 28 heera gidido, azinaa gelabeenna michee Safiribaa ane qoppa. A issi layttau (usuppunttuwaa) Afirkkan haggaazanau baassi koshshiyaabaa kunttiyo miishshaa oottada demmanau 2011n Paransaaye guyye baasu. Safira hagaadan gaasu: “Issi Arbba gallassay taani oosuwaa oottiyo wurssetta gallassa; shin kaalliya layttau gidiya miishshaa demmanau hara tammu gallassaa oottana koshshees. Taani Paransaayen naaˈˈu saamintta xallaa takkana koshshees. Tana qofissida he allaalliyaa woosan Yihoowassi yootaas. Hegaappe simmin sohuwaara, issi dirijjitiyaappe dawalidi, issi uraa gishshaa naaˈˈu saaminttaa oottana danddayiyaakkonne tana oychidosona.” Issi maccaasiyaa ba gishshaa oottana mala Safiro loohissanaadan Safira Saynno gallassi he ooso keetti baasu. A hagaadan gaasu: “He maccaasiyaa Aqinyetettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan tamaaranau tammu gallassaa piqaadiyaa ekkanau koyida Yihoowa Markka gidiyoogaa erada keehi garamettaas! I halaqay i gishshaa oottiya ura demmana xayikko paqqadennaagaa yootiis. Yihooway kelttiyaa gelanaadan taani woossidoogaadan akka woossaasu.”

TUMU UFAYSSAA DEMISSEES

Issi issi ishanttinne michontti Arggo Afirkkaa biidi daro layttau haggaaziiddi yan deˈoosona. Harati qassi amarida layttau yan takkidi bantta biitti simmidosona. SHin maadoy keehi koshshiyo sohuwan haggaazida hegaa mala asata kare biittan haggaazidoogee ha wodiyankka goˈˈees. Eti Yihoowau haggaaziyoogee tumu ufayssaa demissiyoogaa tamaaridosona.

^ MENT. 6 Beeniine macara biiroy Paransaaye qaalaa haasayiya he oyddu biittan oosettiya oosuwaa xomoosees.